Friedrich von Hayek
Friedrich von Hayek, Friedrich Hayek, Friedrich A. Hayek on taloustieteen nobelisti ja tunnettu liberaali filosofi, kirjoittanut mm. best-sellerin[1] Tie orjuuteen.
Tasavaltalaisena Hayek ei mielellään käyttänyt von-liitettä.
Suunnitelmatalouden ongelmat
Hayek perusteli, miksi sosialismi ja suunnitelmatalous toimivat heikosti verrattuna kapitalismiin. Suurin osa talouden tiedoista on paikallisia, keskussuunnittelijoiden tavoittamattomissa. markkinataloudessa päätöksenteko on hajautettua: lukemattomat ostajat ja myyjät tekevät paikallisia päätöksiä omilla tiedoillaan [jotka hintamekanismi välittää muille]. Näin syntyy markkinoiden "spontaani järjestys", joka on suunnitelmatalouteen nähden ylivoimainen. [1]
The Constitution of Liberty
Hayekin kirja The Constitution of Liberty (1960) esitti monia ajatuksia, jotka nykyään ovat taloustieteilijöiden yleisesti hyväksymiä, kuten
- ammattiliitot tekevät etuoikeutetun sisäpiirityöläisten joukon muiden työntekijöiden kustannuksella,
- vuokrasääntely vähentää tarjolla olevien asuntojen määrää,
- maataloustuet vähentävät yleistä hyvinvointia. [1]
Hayekin mukaan saattaa olla, että valtion pitää tarjota terveysvakuutus ja peräti tehdä siitä pakollinen.[1] Mm. Alankomaissa onkin pakollinen terveysvakuutus, joskin valtio vain varmistaa ihmisille rahoituksen siihen, ei itse tarjoa sitä.
Hayekin arvostelua
Vapaus ja moraali
Hayekin mukaan vapaus tarkoittaa vapautta pakottamisesta, erityisesti keskusvallan harjoittamasta. Vasemmalta Hayekin painotusta on kritisoitu mm. siitä, että USA:n liittovaltio ei ole pelkästään pakottanut ihmisiä vaan on ajoittain puolustanut sorrettujen vapautta osavaltioiden säätämiltä orjuus- tai syrjintälaeilta. [1]
Oikeisto puolestaan on pettynyt siihen, että Hayek puhuu moraalirelativistin tavoin vain vapaudesta puhumatta hyveistä ja esittämättä moraalisia huolia. [1]
Liukas rinne
Etenkin Hayekin teos Tie orjuuteen korostaa sitä, miten helposti julkisen vallan laajentaminen saattaa johtaa "liukasta rinnettä" pitkin lopulta totalitarismiin. Vasemmiston mukaan laajeneminen ei oikeasti tapahdu näin helposti, vaan se on mahdollista pysäyttää. [1]
Hayekin mukaan suunnitelmatalous johtaa totalitarismiin. Kevin Vallierin tätä on väärintulkittu niin, että valtiollinen sosiaaliturva tms. johtaisi vähitellen totalitarismiin, vaikka Hayek toistuvasti sanoi, että hän ei ole tätä mieltä. Lisäksi Hayek kannatti perustuloa myös vanhoilla päivillään mutta samalla varoitti hyvinvointivaltion vaaroista. [2]
Kirjassaan "The Constitution of Liberty" Hayek nimenomaan sanoo: "We cannot argue similarly against the welfare state" (259). Hayekia tutkinut Bruce Caldwell tähdentää, että argumentti (tietynlaista?) hyvinvointivaltiota vastaan on aivan toisenlainen, jossa vapaus tuhotaan "tuhannella pienellä (hyvää tarkoittavalla) iskulla". [2]
Universaalien periaatteiden hyvinvointivaltio kelpaa
Vallierin mielestä Hayek ei pitänyt tuomittavan vaarallisina niitä pakottavia tulonjakomekanismeja, jotka ovat lakiin perustuvia ja universaaleja, vaan niitä, jotka mahdollistavat jatkuvan tarveharkintaisen tulonjaon peukaloinnin. Hayek siis ei vastustanut (universaali)lakipohjaista vaan hallinnointipohjaista hyvinvointivaltiota. Tarvitaan tiukat periaatteet, jotka rajaavat hallinnon oikeutta peukaloida tulonjakoa (esim. oikeutta säätää palkkasääntelyä, hintatukia, aineettomia oikeuksia jne.), jotteivät byrokraatit pääsisi vähitellen lisäämään sosiaalista kontrollia rajatta, mahdollisesti etuoikeuksia haalivien eturyhmien ohjaamina. Vallierin mukaan tällainen paisuminen ei ole väistämätöntä, jos kansalaiset riittävän valppaasti puolustavat vapauksiaan, mutta riski on olemassa. [2]
Instituutioiden muuttaminen
Hayekin mukaan instituutioita ei pidä yrittää muuttaa liian nopeasti. Aatehistorioitsija Johan Norbergin mukaan tämä ei koske niitä instituutioita, jotka rajoittavat vapautta ja erilaisia kokeiluja, vaikka Hayek itsekin joskus erehtyi tässä. [3]
Enemmän kuin yövartijavaltio
Hayek ei kannattanut puhdasta minimivaltiota vaan myös eräitä sosiaaliturvaan ja markkinoiden sääntelyyn liittyviä toimia. Libertaristit ovat siksi kritisoineet häntä valtion vallankäytön "veteen piirretystä viivasta", joka ei pysty estämään valtiovallan kohtuutonta laajenemista. [4] Ludwig von Mises kutsuikin Mont Pelerin Societyn kokouksessa muita jäseniä "sosialisteiksi".
Vallierin mukaan Hayek kannatti aina sosiaalivakuutusta, sosiaalisia turvaverkkoja, julkishyödykkeiden tuottamista ja monenlaista sääntelyä vaikka varoittikin sääntelyn riskeistä. [2]
Professori Erik Agnerin mukaan Hayek kannatti tulonsiirtoja ja sosiaalista turvaverkkoa. Silti Reason-lehti nimittää Hayekia libertaariksi. [5]
Varoitti kuitenkin enemmästä
'These words were even more significant because of the government services to which he applied them - "without exception to all those services of which government possesses a legal monopoly, with the only exception of maintaining and enforcing the law and maintaining for this purpose an armed force, i.e. all those from education to transport and communications, including post, telegraph, telephone and broadcasting services, all the so-called 'public utilities,' the various 'social' insurances and, above all, the issue of money." In the last pages of Law, Legislation and Liberty, published in 1979, Hayek the classical liberal became Hayek the libertarian. - Friedrich Hayek: a biography' http://en.wikipedia.org/wiki/Talk:Night_watchman_state#Libertarianism_and_Minarchism
Fasismista
Merkittävät libertaristit kuten Ludwig von Mises and F.A. Hayek olivat 1900-luvun periaatteellisimpia ja aggressiivisimpia fasismin vastustajia ja suorasanaisia liberaalin demokratian puolustajia. Kommunismia he pitivät vieläkin pahempana. Jo vuonna 1927 Mises julkaisi kirjoituksen, jossa arvosteli fasisteja jyrkästi, jopa yhtä häikäilemättömiksi kuin kommunisteja. [6]
Tunnettuja kirjoituksia
Poikkeamia taloustieteen valtavirrasta
Uusitävaltalaisen Mises.org:n mukaan "perinteisesti" itävaltalaiset ekonomistit ovat pitäneet joustavia valuuttakursseja virheenä. Hayek arvosteli chicagolaisia taloustieteilijöitä niiden puolustamisesta, koska kiinteä kurssi pakottaa poliitikot ja rahapolitiikan viranomaiset pitämään rahan arvon vakaana (inflaatiottomana).[7]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Friedrich A. Hayek, Big-Government Skeptic, New York Times, May 6, 2011
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 Hayek on Serfdom and Welfare States, Kevin Vallier (filosofian apulaisprofessori, Bowling Green State University), May 16, 2012
- ↑ HAYEK AND GAY MARRIAGE, Johan Norberg 2004-6-26
- ↑ http://www.coordinationproblem.org/2011/05/come-on-frank-you-can-do-better-than-this.html#comments
- ↑ Would Hayek Have Approved Obamacare?, Nick Gillespie & Amanda Winkler, The Reason, February 14, 2013.
- ↑ Libertarianism and democracy, The Economist, Aug 31st 2011
- ↑ An Austrian Defense of the Euro, Mises Institute, 06/22/2012. Ks. myös alaviite 4.
Katso myös
- Mont Pelerin Society (liberaalien vapautta puolustanut järjestö, johon ovat kuuluneet mm. Karl Popper, Hayek, Milton Friedman, Ludwig von Mises ja Johan Norberg)
Aiheesta mualla
Lisää luettavaa
- Suomenkielinen Wikipedia
- Englanninkielinen Wikipedia
- Objections to These Unions, Jonathan Rauch, Reason, June 2004
