Liberalismi
Liberalismi tarkoittaa joko samaa kuin klassinen liberalismi tai jonkin verran laajempaa käsitettä sen ympärillä. Vastakohta on totalitarismi. Liberalismin voidaan ajatella koostuvan arvoliberalismista ja talousliberalismista.
Vapauden aate
Liberalismi syntyi lähinnä 1700-luvulla valistusfilosofien toimesta (John Locke, David Hume, Adam Smith, Anders Chydenius, Voltaire, Thomas Jefferson, Condorcet, Jeremy Bentham, Mary Wollstonecraft ym.). Se tarkoitti vapautta (liber = vapaa, libertas = vapaus) eli jokaisen oikeutta elää haluamallaan tavalla niin kauan kuin ei vahingoita muita. Libertarismi on tämän haara, jossa kielletään täysin kajoaminen toisen kehoon tai muuhun omaisuuteen ilman tämän lupaa.
Merkittäviä liberaalipuolueiden edustajia Suomessa ovat olleet
- Anders Chydenius, Suomen (ja Ruotsin) liberalismin isä (puoliliberaali myssypuolue)
- Leo Mechelin, professori, eduskunnan, liberalismin ja Suomen kansalaisvapauksien isä, Suomen johtaja 1905-08 (Liberaalinen puolue 1880-85)
- K.J. Ståhlberg, Suomen 1. presidentti, perustuslain isä (Nuorsuomalainen puolue, Edistyspuolue)
- Risto Ryti, Suomen 5. presidentti, yli puoluerajojen erittäin arvostettu liberaali (Nuorsuomalainen puolue, Edistyspuolue)
Orjien, naisten ja vähemmistöjen puolustajat
Liberaalit synnyttivät ensimmäisinä orjien, maattomien, naisten sekä uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen vapautta puolustavat liikkeet[1], vaikka alussa kaikki liberaalitkaan eivät kaikkea tätä kannattaneet.
Imperialismin ja kolonialismin vastustajat
Vastaavasti liberaalit tuottivat ensimmäiset järjestelmälliset hyökkäykset imperialismia ja kolonialismia vastaan[1], vaikka vasemmistoliberaali J.S. Mill olikin kauppakomppanialla töissä.
Oikeusvaltio- ja ihmisoikeusperiaatteet
Demokratia, ihmisoikeudet, oikeusvaltio, laillisuusperiaate, perustuslaillisuus, sananvapaus, vallan kolmijako-oppi ja moni muu nykyään itsestäänselvänä pidetty asia olivat ainakin nykymuodossaan liberaalien luomuksia.
Näistä sananvapaus ja muut ihmisoikeudet ovat yhdessä suunnilleen sama asia kuin liberalismi - kunhan mukaan ei lueta joihinkin julistuksiin (mm. YK:n) sisällytettyjä "taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia" (TSS-oikeudet).
Vallan hajauttaminen on keino suojautua totalitarismia ja vallan väärinkäyttöä vastaan, ja vallan kolmijako-oppi on vain eräs keino tähän.
"Me kaikki olemme liberaaleja"
60 % ruotsalaisista sanoo olevansa liberaaleja. Tällä he tyypillisesti tarkoittavat olevansa suvaitsevia ja vastustavansa diktatuureja. Tämä on kuitenkin niin lavea määritelmä, että tarvitaan muutakin. [1]
Tuotakin useampi on nykyään liberaali, jos vertailukohdaksi otetaan 1700-luvun keskivertoihminen, mutta nykyään termiä kannattaa käyttää tiukemmin sen alkuperäisessä merkityksessä, jotta näkyviin tulisi ero muihin "kolmesta suuresta ideologiasta", konservatismiin ja sosialismiin.
Liberalismin suuntauksia
Uusliberalismi tarkoittaa joskus liberalismia (esim. Johan Norberg), useimmiten melkein mitä tahansa, mitä sanaa käyttävä vasemmistolainen sattuu vastustamaan (jopa uuskonservatismia tai sosiaalidemokraattien politiikkaa). Termiä käyttävät itsestään lähinnä ruotsalaiset libertaristit tai lähellä libertarismia olevat. Muut käyttävät sitä kenestä sattuu.
Klassinen liberalismi syntyi valistusajalla 1700-luvulla. Lähes kaikki valistusfilosofit olivat liberaaleja tai semiliberaaleja (esisosialisti Rousseau oli merkittävin poikkeus), myös Suomen Anders Chydenius, jonka todelliset mielipiteet olivat tulkinnasta riippuen yleisliberaaleja tai suorastaan minarkistisia. Esimerkiksi hän sanoi, että mitä vähemmän valtio puuttuu talouteen, sen parempi.
Liberalismiin kuuluu (negatiivinen) yksilönvapaus, joskin useimmilla klassisilla liberaaleilla oli tähän joitain poikkeuksia kuten perussosiaaliturva, peruskoulutus tai vapaamatkustajaongelmasta eniten kärsivät julkiset työt. Nykyajan (ja etenkin 1900-luvun) liberaalit puolueet useimmiten kannattavat hieman suurempaa valtion roolia.
"Sosiaaliliberaali" ja "vasemmistoliberaali" ovat epämääräisiä käsitteitä, joilla voidaan tarkoittaa klassisten liberaalien vasemmistolaisimpia esimerkkejä. Hyvin karkeasti ottaen tätä edustaa Liberaalit (puolue). Joskus näitä termejä väärinkäytetään sosiaalidemokraattien tapaisista henkilöistä.
Minarkismi tarkoittaa kantaa, jonka mukaan valtiovallan tulee ainoastaan suojata kansalaisten kehon ja omaisuuden koskemattomuus (puolustusvoimat, poliisi ja oikeuslaitos) ja korkeintaan periä minimaalista veroa tämän rahoittamiseksi. Useimmat libertaristit ovat minarkisteja, jotkut anarkokapitalisteja, jotka eivät hyväksy tätäkään pakkoa vaan jättävät kansalaisten itsensä päätettäväksi, miten organisoivat tai mistä (jos mistään) ostavat turvapalvelunsa.
Myös minarkistit, usein anarkokapitalistitkin lasketaan liberaaleiksi.
"Liberal" vs. vasemmistolainen
Yhdysvalloissa "liberaali" tarkoittaa yleensä vasemmistolaisia ja punavihreitä.[2]
Professori Daniel Kleinin mukaan lähinnä 1880-1940 sanan "liberaali" ja monien lähisanojen merkitys muuttui epämääräisemmäksi [Yhdysvalloissa]. Alun perin se oli tarkoittanut vähempää valtion puuttumista sosiaalisiin suhteisiin, sittemmin enemmän. [3]
On harhaanjohtavaa sanoa liberalismia oikeistolaiseksi tai vasemmistolaiseksi. Alunperin Ranskan suuressa vallankumouksessa 1789-99 liberaalit istuivat keskivasemmalla (ja kannattivat vapaata markkinataloutta ja muutakin vapautta) ja pienemmässä äärivasemmistossa rousseaulaiset sosialistit olivat enemmistössä. Konservatiivit olivat silloinkin oikealla.
Liberaalia talouspolitiikkaa ja muutenkin vapaan markkinatalouden kannattamista sanotaan joskus oikeistolaiseksi, vaikka konservatiivinen talouspolitiikka eroaakin siitä. Suomessa ja monessa muussa maassa kuitenkin 1900-luvulla arvoliberalismi oli suositumpaa vasemmalla kuin oikealla, minkä vuoksi joitain liberaaleja luultiin vasemmistolaisiksi ja joitain vasemmistolaisia kutsuttiin liberaaleiksi.
Nykyään usein kutsutaan vasemmistoksi niitä, jotka kannattavat vapautta arvojen muttei talouden osalta (arvoliberalismia muttei talousliberalismia) ja oikeistoksi niitä, jotka kannattavat vapautta talouden mutteivät arvojen osalta[4]. USA:ssa liberaaleiksi kutsutaan usein edellisiä, Euroopassa jälkimmäisiä, vaikka kummatkaan eivät ole liberaaleja[4]. Parempia nimityksiä olisivat "leftist, statist, collectivist, socialist" ja "conservative, neoconservative"[4]. Siksi kaksiulotteinen Nolanin kartta on oikeisto-vasemmistoakselia kuvaavampi.
Euroopassa
Euroopassa (mm. Ranska) yhä "liberalismi" on yleensä 1700-luvulla syntyneessä alkuperäisessä merkityksessään, tarkoittaa yksilönvapautta ja valtion pienempää puuttumista ihmisten elämiin talous mukaanlukien[4]
USAn "liberal"
Yhdysvalloissa liberal tarkoittaa useammin suunnilleen uutta liberalismia (new liberalism, New Dealin aikoihin yleistynyt eräänlainen vasemmistoliberalismin ja sosiaalidemokratian välimuoto), toisinaan vain vasemmistolaisuutta (siellä sana sosialisti on liian huonossa huudossa, jotta sitä monikaan kehtaisi käyttää itsestään, etenkin McCarthyn ajoista lähtien).
Toisaalta USA:ssakin mm. Friedrich Hayek[5] ja Milton Friedman[6] käyttivät ja Cato-instituutti käyttää itsestään termiä "liberal", siis sanan alkuperäisessä merkityksessä. Joskus on tarpeen täsmentää: "market liberal"[7].
Muualla
Useimmissa maailman maissa "liberaali" tarkoittaa yksilönvapauden ja vapaan markkinatalouden kannattajaa, siis suunnilleen samaa kuin "klassinen liberaali".[7]
Saavutuksia
Liberalismi tuotti Amerikan ja Ranskan vallankumoukset, maailman demokratisoitumisen ja ihmisoikeudet, oikeusvaltion, teollisen vallankumouksen, maailman vaurauden, rauhan, eliniän, pituuden ja terveyden valtavan paranemisen ym.
Kansa vastustaa kieltoja
Suomalaisista 65 % katsoo, että Suomessa on "liikaa kieltoja ja luvanvaraisuuksia", ja 80 %, että "jokaisella aikuisella pitäisi olla oikeus päättää omista tekemisistään, niin kauan kuin hän ei häiritse tai vahingoita muita", etenkin perussuomalaiset (89 %) ja demarit (83 %), harvimmin vasemmistoliittolaiset (70 %).[8] Vapautta vähiten rajoittavina puolueina pidettiin perussuomalaisia, kokoomusta ja keskustaa.[9]
Ihmiset muuttuvat yhä libertaarimmiksi
Mielipidetiedustelut Suomessa, Britanniassa, Yhdysvalloissa ja monessa muussa maassa ovat osoittaneet kansan, etenkin nuorten mielipiteiden olevan yhä liberaalimpia (klassisen).
Esimerkiksi Yhdysvalloissa kansa on ainakin vuosina 1985–2015 muuttunut yhä liberaalimmaksi: homoseksuaalien oikeuksien, aseenkantovapauden, marihuanan laillistamisen, erirotuliittojen ja maahanmuuton kannatus on kasvanut, ja yhä useamman mielestä taloutta ei saa säännellä enempää, liittovaltiolla on liikaa valtaa ja terveydenhuolto ei ole "oikeus". [10]
Älykkäät ovat liberaaleja
Kognitiivisesti kyvykkäät ovat muita useammin oikeistolaisia, arvoliberaaleja ja maahanmuuton kannattajia. He vaativat yksityistämistä ja vastustavat korkeita veroja, tulonsiirtoja ja rasismia. Geenit vaikuttavat poliittisiin näkemyksiin osittain juuri älykkyyden kautta.[11]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Johan Norberg: Liberalismen riskerar att bli ett tomt honnörsord, Dagens Nyheter 23.8.2010
- ↑ Vasemmistolainen valittaa some-tekstistä kolme kertaa useammin Verkkouutiset. 10.02.2022.
- ↑ Summary Tables of Meanings, Dan’s Reflections, Daniel B. Klein, Professor of Economics, 4L, 2014.
- ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 Liberalism and other insults, Political vocabulary, The Economist, Nov 4th 2004 (osa ilmaiseksi täällä (ks. kommentti "20."))
- ↑ Why I Am Not A Conservative, F. A. Hayek, In The Constitution of Liberty (Chicago: The University of Chicago Press, 1960)
- ↑ Introduction to the 50th anniversary edition of F.A. Hayek's Road to Serfdom, Booknotes, November 20, 1994, an interview of Milton Friedman: "We are liberals in the true meaning of that term -- of and concerned with freedom. We are not liberals in the current distorted sense of the term -- people who are liberal with other people's money. LAMB: You write about Thomas Jefferson. What was he? FRIEDMAN: I would certainly put him very high on the list. He was a great man. There's no question about that, and he was certainly a believer in freedom. He was not a conservative. LAMB: Would he have been a liberal? FRIEDMAN: Yes, in my sense, not in the corrupted sense of today."
- ↑ 7,0 7,1 How to Label Cato, Cato-instituutti (luettu 15.9.2010): ""Liberal" may well be the perfect word in most of the world — the liberals in societies from China to Iran to South Africa to Argentina tend to be supporters of human rights and free markets."
- ↑ Mielipidemittaus: Suomessa jo liikaa kieltoja, Kaleva.fi 25. ELOKUUTA 2013.
- ↑ Minkä puolueen politiikka rajoittaa eniten vapauttasi?, Talouselämä 22.8.2013.
- ↑ http://fee.org/anythingpeaceful/detail/america-isnt-getting-more-liberal-its-getting-more-libertarian
- ↑ Sven Oskarsson, David Cesarini, Christopher T. Dawes, James H. Fowler, Magnus Johannesson, Patrik K. E. Magnusson, Jan Teorell: Linking Genes and Political Orientations: Testing the Cognitive Ability as Mediator Hypothesis. Political Psychology, 20.12.2014. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1111/pops.12230}}||]}}]. Artikkelin verkkoversio.
Katso myös
Tietoa muualla
- Liberalism and libertarianism, Patrick Uotinen 2005-02-16
- What Does It Mean to Be a Liberal? Miller-McCune Report, Wednesday 01 September 2010, Michael Scott Moore
