David Hume
David Hume (26.4.1711 - 25.8.1776) oli skotlantilainen valistusfilosofi, ekonomisti ja historioitsija, historian keskeisiä tietoteoreetikkoja (mm. radikaali skeptikko), relativisti ja liberalismin ja utilitarismin ydinajatusten varhaisia kehittäjiä (vaikkei aivan johdonmukaisesti kumpaakaan) joskaan ei aivan ensimmäisiä (ks. John Locke).
Liberaalisti Hume kannatti lehdistönvapautta, talouden vapautta, vallan hajauttamista ja papiston vallan rajoittamista. Konservatiivisesti hän kuitenkin kannatti vahvaa auktoriteettia.
Humen giljotiini sanoo, ettei (pelkistä) tosiasioista voi johtaa (perimmäisiä) arvoja, moraalisia sääntöjä (A Treatise of Human Nature (1739): "There is no ought from is"). Esimerkiksi se, että jokin on luonnotonta, ei tee siitä pahaa.
Induktion ongelma: Humen osoitti yleistämisen periaatteessa mahdottomaksi: vaikka aina ennen kappaleet ovat pudonneet alaspäin, mistä tiedämme, että ne tulevaisuudessa putoavat alaspäin, mistä tiedämme, että havaitsemamme tähänastiset "luonnonlait" pätisivät tulevaisuudessa? Eräs vastaväite on, että yksinkertaisin oletus on uskottavin: se, että maailma toimii aina samojen lakien mukaan, mutta tälle ei ole mitään perusteita (paitsi kehäpäätelmä: ennen tämä peruste on toiminut).
Vapaa tahto ei ole mahdollista riippumatta siitä, ovatko tekomme ja aikomuksemme luonnonlakien tms. ennalta määräämiä vai satunnaisia.
Utilitarismin loi toinen saman skotlantilaisen valistuksen piirin filosofi, Humen opettaja Francis Hutcheson, mutta Humen teos Treatise vaikutti ratkaisevasti suurimpaan utilitaristiin, Jeremy Benthamiin ("kuin suomut olisivat pudonneet silmiltäni").
Muutkin historian suuret liberaalit filosofit kuten Immanuel Kant ja Karl Popper ovat ylistäneet David Humea. Kantin mukaan Hume herätti hänet "dogmaattisesta unestaan" (n. 1770). Popper sanoi (Conjectures and Refutations, s. 55): "Lähestyin induktion ongelmaa Humen kautta. Koin Humen olevan täydellisen oikeassa osoittaakseen, ettei induktiota voi perustella loogisesti".