Skotlantilainen valistus
Skotlantilainen valistusaika 1700-luvulla oli aikaa, jona Skotlanti vaurastui ja muodostui miltei maailman älylliseksi keskipisteeksi. Siellä liberalismi ja moni tiede kehittyivät harppauksin ja utilitarismi, sosiologia ja nykyaikainen geologia ja taloustiede syntyivät.
Kun siirtomaahankkeen köyhdyttämänä Skotlanti joutui vuonna 1707 yhdistymään Englannin kanssa Iso-Britannian kuningaskunnaksi, sille avautui Englannin siirtomaakauppa ja se valtasi siitä leijonanosan. Skotlanti vaurastui, lukutaito ja sivistys nousivat. Presbyteerisen kirkon ahkeruutta, nuukuutta ja lukutaitoa korostava etiikka edesauttoi tätä. Kauppa onkin vaurastumiselle ja sivistykselle paljon parempaa kuin valloitukset.
Skotlannin älyköt olivat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Heitä olivat mm. utilitarismia ja liberalismia kehittäneet filosofit David Hume, Francis Hutcheson, Adam Smith ja James Mill (John Stuart Millin isä), kirjailija Sir Walter Scott ja tehokkaan hyörykoneen keksijä James Watt.
Voltaire sanoi "Haemme Skotlannista kaikki sivistyksemme aatteet" ("We look to Scotland for all our ideas of civilisation")[1][2].
Viitteet
- ↑ Barroso, José Manuel (28.11.2006). The Scottish enlightenment and the challenges for Europe in the 21st century; climate change and energy (html). Enlightenment Lecture Series, Edinburghin yliopisto. “I will try to show why Voltaire was right when he said: 'Nous nous tournons vers l’Écosse pour trouver toutes nos idées sur la civilisation' [we look to Scotland for all our ideas on civilisation].”
- ↑ Visiting The Royal Society of Edinburgh… (html). Royal Society of Edinburgh. First published in The Scotsman Saturday 4 June 2005. “Scotland has a proud heritage of science, research, invention and innovation, and can lay claim to some of the greatest minds and greatest discoveries since Voltaire wrote those words 250 years ago.”
