Thomas Jefferson
Thomas Jefferson (13.4.1743 - 4.7.1826) oli Yhdysvaltojen kolmas presidentti (1801-1809), klassinen liberaali, valtiofilosofi ja yleisnero.
Jefferson oli aiemmin ollut Yhdysvaltain kongressin jäsen ja Yhdysvaltain edustaja Ranskassa kiihottaen salongeissa sikäläisiä Ranskan suureen vallankumoukseen (1789-99) aateveljensä Benjamin Franklinin kanssa.
Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus (1776) oli hänen laatimansa, Franklinin ja Adamsin tuella. Siinä hän julisti kaikkien ihmisten syntyneen vapaiksi ja tasa-arvoisiksi. Hän myös auttoi Lafayetteä laatimaan Ranskan ihmisoikeusjulistuksen (1789).
Poliittinen filosofia
Jefferson kannatti tasavaltalaisuutta ja yksilönvapautta mukaan lukien uskonnonvapaus ja sananvapaus sekä piti hallintoja helposti korruptoituvina, jolloin kansalaisten velvollisuus oli syrjäyttää ne paremmilla. Hänestä Amerikan tuli välttää luokkajaon piinaaman Euroopan virheet. Arvioiden mukaan muista valistusajattelijoista liberalismin isä John Locke vaikutti häneen vahvasti.[1]
Hänestä jokaisella yksilöllä on "luovuttamattomia oikeuksia", jotka siis kuuluvat kaikille joka tapauksessa, joita ihminen (esim. hallitus) ei voi antaa tai ottaa pois, vain tukahduttaa tai suojella. Oikeus vapauteen oli se, jota hän eniten korosti. Vapaus tarkoittaa "vapautta toimia muiden estämättä oman tahtomme mukaan, sitä rajoittavat vain muiden vastaavat oikeudet. En lisää 'lain rajoissa', koska laki on usein vain tyrannin tahto, ja laki on sitä aina kun laki rikkoo yksilön oikeuksia."[2]
Siis yksilönvapauteen kuuluu vapaus kaikkeen, mikä ei rajoita muiden vastaavaa vapautta. Jeffersonin mukaan oikea hallitus ei vain kiellä muita kajoamasta toisten vapauteen vaan myös rajoittaa hallitusta itseään vähentämästä yksilönvapautta.
Jeffersonin sitoutumista tasa-arvoon kuvasi myös se, miten hän vastusti aristokratiaa sekä lakkautti Virginian lain, jonka mukaan vanhin poika perii kaiken maan.[3] Hän myös vastusti orjuutta.
Toisinaan Jefferson onkin nähty filosofisena anarkistina.[4]
Jefferson piti valtionpankkia vaarallisena, koska se kannusti tuhlaavaisuuteen ja keskitti valtaa poliitikoille, mutta "Second Bank of the United States" silti perustettiin hänen tahtonsa vastaisesti vuonna 1816. Hän myös vastusti valtion velkaa, koska oli väärin orjuuttaa seuraavia sukupolvia edellisten päätöksin.[5] Vastaavasta syystä hänestä lait tulisi uusia 19 vuoden välein - kun uusi sukupolvi on tullut riittävän vanhaksi ajatellakseen itse.[6]
Thomas Jeffersonia haukuttiin ateistiksi, anarkistiksi, puoskariksi ja huijariksi (Adamsin kannattajat presidentinvaaleissa 1796)[7].
Ei feministi
Jefferson välitti syvästi itselleen läheisistä naisista muttei katsonut politiikan sopivan naisille.[8] Noihin aikoihin feminismi syntyi Jeremy Benthamin ja Condorcet'n kaltaisten liberaalien kirjoituksista, jotka vaativat naisille poliittistakin tasa-arvoa miehiin nähden.
Yleisnero
Jeffersonia pidetään äärimmäisen lahjakkaana ihmisenä. Jotkin lähteet kuvaavat häntä fraasilla "yleisnero ja presidentti" sijoittaen termin "yleisnero" ensin.[9]
Hän oli "kävelevä, puhuva valistusajan ruumiillistuma, yleisnero, jonka saavutusten luettelo on yhtä pitkä kuin uskomattoman monipuolinenkin"[10]. Nobel-palkittujen tieteilijöiden illallisella presidentti John F. Kennedyn kuuluisat sanat olivat: "Luulen, että tämä on kaikkein erityisin kokoelma lahjakkuutta ja tietämystä, mikä on ikinä kokoontunut Valkoisessa talossa - paitsi mahdollisesti silloin kun Thomas Jefferson söi yksin."[11]
American Philosophical Societyn jäsen hän oli 1780- ja puheenjohtaja 1797 - 1815. Monien muiden valistusajattelijoiden tavoin hän oli monialainen ja teki monia keksintöjä automaattiovista pyörötuoliin ja kirjeenjäljentimeen. Häntä sanottiin myös arkeologian isäksi, mm. koska hän kehitti tuon syntymässä olleen tieteen kaivaustekniikoita. Jefferson harrasti lisäksi mm. valtiotiedettä, arkkitehtuuria ja lintutieteilyä.
Henkilöstä ja elämästä
Jefferson syntyi vauraana mutta takasi sukulaisen lainan ja myi maata juuri ennen superinflaatiota, minkä vuoksi hän eli ja kuoli pahasti velkaisena.
Hän oli ilmeisesti nuorempana deisti, myöhemmin unitaari; Jeesus oli hänelle vain moraalinen opettaja, yliluonnollisiin ilmestyksiin hän ei uskonut. Nämä näkemykset olivat tuolloin yleisiä deisteille. Vastustajat syyttivät häntä ateistiksi ja anarkistiksi.
Kongressin kirjaston palon (1814) jälkeen Jeffersonin 6487 kirjan kokoelma muodosti uuden kirjaston perustan ja on yhä käytössä. Jeffersonin kotitila Monticello on nyt turistikohde.
Jeffersonilla oli juristin koulutus. Hän oli suuri kirjoittaja muttei hyvä puhuja eikä siksi taitava asianajaja. Hänestä tuomarien pitäisi olla teknisiä spesialisteja, ei politiikan määrittäjiä.
Jefferson ei kannattanut naisten äänioikeutta toisin kuin hänen aikalaisensa ja aatetoverinsa Jeremy Bentham eikä pitänyt naisten älyllisistä harrastuksista, poikkeuksena Abigail Adams.
Jefferson ja orjuus
Vuonna 1769 Jefferson yritti vapauttaa Virginian orjat mutta epäonnistui. Itsenäisyysjulistuksen ensimmäisessä luonnoksessa (1776) Jefferson tuomitsi jyrkästi Englannin kuninkaan tuen orjakaupalle: oli aloittanut julman sodan itseään ihmiskuntaa vastaan, loukaten elämän pyhimpiä oikeuksia ja sellaisten kaukaisten ihmisten vapautta, jotka eivät ole koskaan häntä vastaan rikkoneet, kaappaamalla ja kuljettamalla heidät orjuuteen toiselle pallonpuoliskolle.
Nämä kohdat kuitenkin poistettiin itsenäisyysjulistuksesta Etelä-Carolinan ja Georgian edustajien vaatimuksesta. Jefferson eli vielä päivälleen viitisenkymmentä vuotta, ja aina kun häneltä pyydettiin itsenäisyysjulistuksen kopio, hän lähetti sen alkuperäisen, orjuuden kieltävän. Myös mm. John Adams puolisoineen vastusti orjuutta.
Myöhemmin elämänkertojat ovat osoittaneet, että Jefferson oli pahasti velkaantunut ja hän oli kiinnittänyt orjansa niin, ettei hänen ollut mahdollista vapauttaa heitä ennen velkojensa maksamista, mitä ei koskaan tapahtunut.[12] Hänen kuoltuaan perilliset maksoivat velat myymällä orjat toisille. Jefferson kuitenkin vapautti orjiaan sen verran kuin pystyi ja vaati jatkuvasti orjuuden täyttä kieltämistä, jolloin hänenkin orjansa olisivat vapautuneet veloista huolimatta. Hän myös sijoitti orjiensa koulutukseen ja opetukseen.[13]
"Useimmat Jeffersonin orjista myytiin hänen kuolemansa jälkeen kuolinpesän velkojen maksuun. Elämänsä aikana ja omasta tahdostaan Jefferson vapautti vain kahdeksan orjaa (kaikki kuuluivat Hemingsin perheeseen). Edmund Bacon, Monticellon työnjohtaja 20 vuoden ajalta, kertoi elämäkerrassaan, että Jeffersonin 'määräys minulle oli pysyvä, että jos täällä on yksikin palvelija joka ei tee hommiaan ilman tavanmukaista pieksemistä, luovuta hänet. Jefferson ei voisi sietää palvelijoidensa ruoskimista, riippumatta siitä kuinka paljon he ansaitsisivat sitä.'" [Wp]
Vuonna 1778 hyväksyttiin Jeffersonin lakiesitys orjien tuomisen lopettamisesta Virginiassa, ja hän yritti myös mm. 1784 kumota orjuutta kokonaan sekä kirjoitti toistuvasti orjuutta vastaan. Ainakin osa historioitsijoista uskoo Jeffersonin halunneen vapauttaa kaikki orjansa, ellei se olisi ollut mahdotonta (kiinnitykset).
Jefferson silti ilmeisesti piti mustia yksinkertaisempina kuin valkoisia.
Kirjassaan Jefferson pohti (1787), onko mustien huonommuus luontaista vai orjuuttamisen seurausta.[14]
Sally Hemings
Jeffersonin apella oli orja rakastajanaan. Tämän tytär, orja Sally Hemings oli Jeffersonin edesmenneen vaimon sisarpuoli ja Jeffersonin tyttären hoitaja ja päätyi Jeffersonin rakastajattareksi. [8]
Demokraattis-republikaaninen puolue
Jefferson perusti vallan hajauttamista kannattaneen Demokraattis-republikaanisen puolueen, jota sekä demokraatit että republikaanit pitävät puolueensa alkumuotona, demokraatit vieläkin paremmin perustein. kannatti vahvaa liittovaltiota ja perusti Konservatiivisempi kilpailija Alexander Hamilton halusi vahvan liittovaltion, ja hänen ajatustensa tueksi perustettiin jo aiemmin federalistipuolue vuonna 1792.
Vallankumoukset
Ranskan vallankumous
Jefferson oli innokas Ranskan vallankumouksen tukija, joka oli antanut kotinsakin Lafayetten vallankumouksellisten kokoontumispaikaksi ja auttoi Lafayettea kirjoittamaan kuuluisan ihmisoikeuksien julistuksen (1789). Vaikka Jeffersonin mielestä vallankumous myöhemmin syyllistyi ylilyönteihin, hän piti vallankumousta silti yhä oikeutettuna ja uskoi Amerikan vallankumouksesta alkaneen vapauden vallankumousten sarjan leviävän vähitellen koko maailmaan. [15]
Haitin orjakapina
Presidenttinä (1801-09) Jefferson ryhtyi aseistamaan ja varustamaan Haitin vaikeuksiin joutunutta orjavallankumousta, joka sitten pääsikin uudestaan voitolle 1804 irtautuen näin Ranskasta. Haitista tuli ensimmäinen Amerikan maa, joka kielsi orjuuden. [15]
Puola ja Kreikka
Hän oli myös Puolan epäonnistuneen vapaussankari Thaddeus Kosciuszkon (1746-1817) ystävä. Liberaali Kosciuszko oli taistellut Amerikan vapaussodassa vapaaehtoisena. [15]
Jefferson tuki niin ikään Kreikan vapaustaistelua. [15]
Viitteet
- ↑ J. G. A. Pocock, The Machiavellian Moment: Florentine Political Thought and the Atlantic Republican Tradition (1975), 533; see also Richard K. Matthews, The Radical Politics of Thomas Jefferson, (1986), p. 17, 139n.16.
- ↑ Letter to Isaac H. Tiffany, April 4, 1819 in Appleby and Ball (1999) p 224.
- ↑ Brown, Stuart Gerry (1954). The First Republicans: Political Philosophy and Public Policy in the Party of Jefferson and Madison. Pp. 51-52.
- ↑ Adler, Mortimer Jerome, "The Great Ideas", Open Court Publishing, 2000, p. 378
- ↑ Letter to James Madison, September 6, 1789; Daniel Scott Smith, "Population and Political Ethics: Thomas Jefferson's Demography of Generations," The William and Mary Quarterly, 3rd Ser., Vol. 56, No. 3 (Jul., 1999), pp. 591–612 in jstor
- ↑ Letter to James Madison, September 6, 1789
- ↑ Going Dirty: The Art of Negative Campaigning, David Mark, Rowman & Littlefield, 2009, s. 20
- ↑ 8,0 8,1 The Patriarch, New York Times, ANDREA WULF, December 17, 2010
- ↑ Inventing the Earth: Ideas on Landscape Development Since 1740, Barbara A. Kennedy, 2006, Blackwell Publishing, "Jefferson, Thomas). Polymath and third President of the USA."p. 132
- ↑ Cormac O'Brien, Secret Lives of the U.S. Presidents: What Your Teachers Never Told You, isbn=1931686572, 2004, Quirk Books, s. 15
- ↑ Popular Images of American Presidents,William C. Spragens, 1988, Greenwood Publishing Group, ISBN 031322899X, s. 27
- ↑ Herbert E. Sloan, Principle and Interest: Thomas Jefferson and the Problem of Debt (2001) pp. 14–26, 220–1.
- ↑ Hitchens, Christopher (2005). Author of America: Thomas Jefferson. HarperCollins. p. 48
- ↑ Thomas Jefferson Foundation: Enlightenment Influence: Racism in Notes on the State of Virginia, 1781 2018.
- ↑ 15,0 15,1 15,2 15,3 A REVOLUTIONARY WORLD, in "Thomas Jefferson", Library of Congress, July 22, 2010
Katso myös
Tietoa muualla
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Thomas_Jefferson [Wp]
- Adams, William Howard (1997). The Paris years of Thomas Jefferson. Yale University Press. ISBN 9780300082616.
