Uskonnonvapaus
Uskonnonvapaus tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että jokainen saa harjoittaa omilla resursseillaan mitä uskontoa haluaa tai olla harjoittamatta, suostuvaisten aikuisten kesken.
Uskonnonvapaus on Suomessa rikottu mm. jumalanpilkkamomentilla ("uskonrauhan rikkominen"), kahden kirkon juridisilla erioikeuksilla, kirkollisten pyhien erityislaeilla ja ei-jehovantodistajuudesta rankaisevalla asevelvollisuudella.
Piratismin solvaaminen on vihapuhetta?
Koska piratismi on rekisteröity Ruotsissa uskonnoksi nimellä kopimism,[1] poliisin mukaan: "Vähemmistöön kuuluvan uskonnon perusteella näihin piraatteihin kuuluvien panettelu, solvaaminen ja uhkailu ryhmänä, voisi täyttää kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosnimikkeen."[2]
Teologia pois yliopistoista?
Professorit Markku Myllykangas ja Esko Länsimies argumentoivat, että yliopistoissa keskeistä on epäily ja pappiskoulutus ei sovi yliopistoihin.[3]
Suurmoskeijaa ei saa tukea
Helsinkiin ehdotettu, verorahoin ja ilmaiseksi annettavalle tontille rakennettava suurmoskeija rikkoisi uskonnonvapautta pakottamalla veronmaksajat tukemaan tiettyä uskontoa ja syrjäyttämällä taloudellisesti kannattavaa maankäyttöä.[4] Toisaalta myös moskeijoiden tai muiden uskonnollisten rakennusten rakentamisen kieltäminen rikkoo uskonnonvapautta, vaikka esimerkiksi Sveitsi rikkoo tätä minareettikiellollaan.[5]
Uskonnonopetus
"Oman uskonnon tuntemus lisää uskontojen välistä dialogia ja yhteisymmärrystä"
Vapaa-ajattelijoiden liiton puheenjohtaja Petri Karisman mukaan uskonto on ennemmin jakava tekijä, "me ja he". Esimerkiksi koraanikoulujen oppilaat tuntevat uskontonsa hyvin "mutta käyvätkö he dialogia?" [6]
Karisman mukaan esimerkiksi eurooppalaisuuden ymmärtämiseksi on tärkeää opettaa muutakin kuten ihmisoikeuksia ja muuta valistusfilosofiaa. Uskonnonopettajia kouluttanut dogmatiikan dosentti Jyri Komulainen puolestaan sanoo uskonnonopetuksen antavan kansainvälisiä valmiuksia. [6]
Onkin ehdotettu, että uskonnonopetus korvattaisiin yleisellä ja yhteisellä uskontotiedolla ja loput uskontotunneista vapautettaisiin mm. kulttuurihistoriaan, etiikkaan ja muihin yhteisiin aineisiin.
"Uskonnonopetus opettaa kulttuurihistoriaa ja etiikkaa"
Tohtori Tiina Raevaaran mukaan kulttuurihistoriaa ja etiikkaa tulisi mieluummin opettaa suoraan kuin uskonnon viitekehyksestä.[7]
Sitaatteja
- "Suomessa on uskonnollinen ja poliittinen vapaus. Jos poliittinen vapaus miellettäisiin samalla tavalla kuin uskonnollinen vapaus se tarkoittaisi seuraavaa. Isä sattuisi kuulumaan Kommunistiseen puolueeseen, lapsi kävisi pienestä pitäen kommunistisissa kerhoissa, peruskoulussa ja lukiossa sille opetettaisiin historiaa marxilaisen luokkataisteluopin näkökulmasta, 14–15 -vuotiaana pantaisiin nuotiotulet metsään, ja vanha stallari kertoisi Leninissä piilevästä totuudesta, ja 18-vuotiaana sille sanottaisiin, että nyt voit erota kun meillä on tämä poliittinen vapaus." –Arno Kotro[8]
Viitteet
- ↑ Piratismi hyväksyttiin uskonnoksi Ruotsissa, Yle.fi 5.1.2012
- ↑ Poliisi: piratismiuskonnon solvaus ehkä vihapuhetta, Ossi Mäntylahti, Tietokone.fi 5.1.2012
- ↑ Puheenaihe: Papit ulos yliopistosta!, Aamulehti 20.11.2011
- ↑ Uskonnonvapaus tarkoittaa, että suurmoskeijaa ei saa tukea, Jiri Keronen, Uusi Suomi Puheenvuoro 12.8.2015
- ↑ Sveitsi kieltää minareettien rakentamisen, Yle.fi 29.11.2009
- ↑ 6,0 6,1 "Uskontotuntien karsiminen saa kritiikkiä tutkijoilta", HS 26.6.2012, sivu A7
- ↑ Ymmärrys ei synny vain uskonnosta, Suomenkuvalehti.fi 27.6.2012
- ↑ Sitähän se kaikki on, City-lehti 18.7.2003
