Ranska

Ranska on valtiojohtoinen, "dirigistinen" maa, kapitalististen maiden sosialistisemmasta päästä.

Maan työmarkkinat ovat erittäin säänneltyjä, joten monet ranskalaiset pakenevat työttömyyttä vapaampaan Iso-Britanniaan.

Myös presidentti Nicolas Sarkozy (16.5.2007-) ajaa valtiojohtoista taloutta vaikkei sen pahemmin kuin useimmat muutkaan ranskalaispoliitikot

Dirigismi tarkoitti alunperin Ranskan valtiojohtoista puolimarkkinataloutta toisen maailmansodan jälkeen. Tässä usein valtio on päättänyt teknologioista, jotka on pakotettu kansalle (esim. epäonnistunut Minitel, joka johti Ranskan pahaan myöhästymiseen Internet-kehityksestä). Dirigismin alkua auttoi näennäisesti korkea talouskasvu, kun vertailukohtana olivat sodan rauniot; vapaammissa maissa kasvu oli samaan aikaan vieläkin nopeampaa.

Puolueet

Presidentti Jacques Chirac perusti vuonna 2002 oikeistolaisen UMP-puolueen ja houkutteli siihen mukaan myös merkittävimmän liberaalipuolueen pääosan, minkä jälkeen maassa on ollut vain pikkuruisia liberaalipuolueita, ks. [1].

Vasemmistopuolueiden kannatus oli ennen yhtä suuri kuin oikeiston mutta on 2000-luvulla ollut vähäisempi.

Vasemmistolaisen Jean-Marie Le Penin kansallissosialistista Front National -puoluetta on joskus kutsuttu "äärioikeistolaiseksi".

Ammattiliitot

Ranskassa tavalliset työntekijät eivät juuri kuulu ammattiliittoihin, niitä pidetään luokkataisteluorganisaatioina ja järjestäytymisaste on alhainen. Esimerkiksi CGT-järjestössä laitavasemmisto on vahvassa asemassa. Työntekijäliittojohtajan mielestä CGT "toimii kuin terroristit tai roistot". Silti eräissä avainammateissa ammattiliitoilla on suuri valta, ne saattavat voida pysäyttää Ranskan.

Historiaa

Vaikka Ranskan suuren vallankumouksen alku 1789 oli liberaali, jatkossa esisosialistinen äärivasemmisto (mm. "Vuori-puolue" eli äärivasemmalla, salin korkealla reunalla istuneet) pääsi niskan päälle. Vasta sen vallan kasvettua alkoivat verilöylyt ja puhdistukset. Diktaattori Robespierre oli esisosialisti Rousseaun oppilas.