Liberaali demokratia

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Liberaali demoratia on valtiomuoto. Se tarkoittaa liberaalia valtiota, joka on myös demokratia. Valtiovallan käyttäjät valitaan demokraattisesti, mutta valtiovaltaa (ja kansan enemmistön valtaa määrätä vähemmistöä) rajoittavat laillisuusperiaate sekä yksilönvapautta, etenkin kansalaisoikeuksia suojeleva perustuslaki.[1]

Freedom House määrittelee liberaalin demokratian tarkoittavan demokraattista maata, jossa on taattu kansalaisoikeudet eli yksilönvapauden suoja valtiovaltaa vastaan:

  • ilmaisun- ja uskonnonvapaus,
  • kokoontumis- ja yhdistymisvapaus,
  • laillisuusperiaate ja
  • yksilön itsemääräämisoikeus, jota valtio ei saa kaventaa. [2]

Sana "liberaali" käsitteessä "liberaali demokratia" kertoo poliittisen liberalismin määrittämien kriteerien täyttymisestä.[3]

Merkittävät libertaristit kuten Ludwig von Mises and F.A. Hayek olivat 1900-luvun periaatteellisimpia ja aggressiivisimpia fasismin vastustajia ja suorasanaisia liberaalin demokratian puolustajia. Kommunismia he pitivät vieläkin pahempana. Jo vuonna 1927 Mises julkaisi kirjoituksen, jossa arvosteli fasisteja jyrkästi, jopa yhtä häikäilemättömiksi kuin kommunisteja. [4]

Liberaaleja demokratioita

Yleensä katsotaan, että liberaaleja demokratioita ovat mm. Euroopan Unionin maat (siis myös Suomi), Norja, Islanti, Sveitsi, Australia, Uusi-Seelanti, Yhdysvallat, Kanada, Meksiko, Japani, Etelä-Korea, Israel, Intia ja Etelä-Afrikka[5].

Tarkempi määritelmä

Freedom House käyttää mm. seuraavia kriteerejä tutkiessaan, mitkä maat ovat liberaaleja demokratioita:[2]

Demokratia:

  • vaalisalaisuus, luotettava ääntenlasku, äänten samanarvoisuus, yleinen äänioikeus,
  • puolueiden perustamisen edellytykset ja toiminnan rajoitukset ovat vähäisiä näiden poliittisista (rauhanomaisista) mielipiteistä riippumatta,
  • opposition kimppuun ei hyökätä eikä heitä vangita rauhanomaisesta poliittisesta toiminnasta

Korruptio:

  • julkisen vallan käyttäjien ja virkamiesten korruptio on kriminalisoitua ja valvottua
  • korruptiolle tilaisuuksia luova byrokraattinen sääntely on vähäistä
  • toimittajat, antikorruptioaktivistit, vuotajat ja muuta korruption paljastajat eivät joudu pelkäämään turvallisuutensa puolesta
  • valtion sopimukset kilpailutetaan avoimesti
  • vainoaako tai pakkosiirtääkö valtio jotakin vähemmistöä

Ilmaisun- ja uskonnonvapaus:

  • onko vapaata ja riippumatonta mediaa (tosin valtion kontrolloima media (kuten Yle) saa täydet pisteet, jos sen anti on monipuolista)
  • sensuroiko valtio suoraan tai epäsuoraan painotuotteita, Internetiä, TV:tä, radiota tai taideteoksia
  • onko presidentin tai korkeimpien vallankäyttäjien kunnian ja arvovallan loukkaaminen sallittua
  • käyttääkö valtio tukiaisia viestimille lisätäkseen mieleistään journalismia tai ehkäistäkseen vastakkaista
  • rajoitetaanko uskontokuntien toimintaa rekisteröintivaatimuksilla
  • vainotaanko uskonnonharjoittajia tai toimittajia; valitseeko hallitus uskonnollisia johtajia
  • vaikuttaako valtio vahvasti opetusohjelmiin poliittisin tarkoitusperin
  • uskaltavatko ihmiset keskustella keskenään vapaasti, myös politiikasta, ilman pelkoa viranomaisten sanktioista

Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus:

  • rajoitetaanko rauhanomaisia mielenosoituksia vakavasti
  • rajoittaako tai vaikeuttaako valtio ammattiliittoja tai yhdistystoimintaa tai sen rahoitusta paljon tai pitääkö toimijoiden tai rahoittajien pelätä valtiota
  • painostetaanko ihmisiä liittymään tai olemaan liittymättä ammattiliittoihin

Laillisuusperiaate:

  • riippumattomuus: painostaako tai komentaako hallitus tai muu poliittinen, taloudellinen tai uskonnollinen valta oikeuslaitosta
  • paneeko valtio toimeen oikeuslaitoksen tuomiot
  • onko syytetty syytön kunnes toisin todistetaan
  • ovatko oikeudenkäynnit reiluja ja puolueettomia
  • onko poliisilaitos siviilien vallan alla
  • rangaistaanko poliiseja, jos he pahoinpitelevät tai pidättävät aiheetta kansalaisia
  • kärsivätkö kansalaiset sodasta tai sisäisestä selkkauksesta
  • onko etnisillä, seksuaalisilla ja uskonnollisilla vähemmistöillä ja naisilla samat oikeudet kuin muillakin ja tuomitaanko heitä vastaan väkivaltaa tekevät

Yksilön itsemääräämisoikeus:

  • tuomitaanko vaimon raiskauksesta tai hakkaamisesta
  • sorretaanko naisia perintölaeissa tai huoltajuus- ja avioerolaeissa
  • onko puolison valinta vapaata ja lapsiavioliitot kiellettyjä
  • rajoittaako valtio ulkomaanmatkoja
  • saavatko ihmiset riittävän vapaasti ostaa ja myydä maata ja muuta omaisuutta sekä perustaa yrityksiä ja valita työpaikkansa
  • kontrolloiko valtio taloutta vahvasti esimerkiksi omistamalla paljon yrityksiä, sääntelemällä hintoja tai asettamalla tuotantokiintiöitä
  • estetäänkö jotain etnistä ryhmää tekemästä tiettyjä töitä
  • onko maassa pakkotyötä
  • tukeeko valtio laajalti uskonnollista, etnistä tai kulttuurista propagandaa (indoktrinaatiota).

Viitteet

  1. vrt. Encarta dictionary.
  2. 2,0 2,1 Freedom House: Methodology, 2008 Edition (luettu 15.10.2009)
  3. Kwasi Wiredu, William E. Abraham, Abiola Irele, Ifeanyi. "Fellowship Associations as a Foundation For Liberal Democracy in Africa." A Companion to African Philosophy. Blackwell Publishing, 2006. s. 451
  4. Libertarianism and democracy, The Economist, Aug 31st 2011
  5. Mulgan, Richard; Peter Aimer (2004). "chapter 1, page 17", Politics in New Zealand, 3rd (in English), Auckland University Press, 344 pages. ISBN 1869403185. Viitattu 2009-06-26. 

Katso myös