Intia
Intia oli itsenäistymisestään 1947 asti melko sosialistinen kunnes 1980-luvun lopulla alkoi vähitellen vapauttaa talouttaan. Maa on liittovaltio, jossa Keralan osavaltiota usein pidetään sosialistisimpana.
Sosialisti Jawaharlal Nehru oli maan ensimmäinen pääministeri, ja hänen tyttärensä Indira Gandhi ja tämän poika Rajiv Gandhi ja muut Gandhi-suvun jäseneet ovat sittemmin hallinneet maata ja teosofis-nationalistisena syntynyttä puolisosialistista Kongressipuoluetta (INC). Nehru tuki Terijoen hallitusta ja Neuvostoliiton talvisotaa "Suomen fasisteja vastaan"[1][2].
(Puoli)sosialismi ja suunnitelmatalous
Nehru pyrki sekatalouteen, jossa valtiolla on suuri rooli (mm. kaivokset, suurteollisuus ja sähköntuotanto olivat sosialistisia, lisäksi mm. hintoja säänneltiin) mutta jonkin verran kapitalismiakin sallittiin. Hän omaksui Neuvostoliitosta 5-vuotissuunnitelmat. Nälänhädät toistuivat koko pääministerikauden ajan.
Intiaa on pidetty sosialistisena maana, mikä johti valtavaan korruptioon. Vuodesta 1981 taloutta on vapautettu hieman, vuodesta 1991 alkaen pesäeroa sosialismiin on tehty merkittävämmin, mikä on kiihdyttänyt talouskasvua. Sekä Kongressipuolue että opposition BJP ovat luvanneet jatkaa vapauttamista.
Vuonna 1991 Intian talouskriisi ja sosialismin romahdus Neuvostoliitossa vakuuttivat Intian siitä, että sen tuli luopua sosialismista ja uudistaa talouttaan kohti kapitalismia.[3][4][5][6] Köyhyys väheni kolmanneksella.
Talouskasvu voisi jatkua kaksinumeroisena seuraavat 20 - 30 vuotta, mutta tätä uhkaa se, että osa taloudesta on jätetty uudistamatta, etenkin tuotannontekijämarkkinat kuten työmarkkinat, sähkö ja maa.[7]
Sosialistisena aikana maan talous kasvoi 1,49 %/vuosi/hlö, kun kapitalistiset Etelä-Korea, Taiwan, Hongkong ja Singapore kasvoivat 7-8 %/v. 1980-luvun lievä vapauttaminen johti Intian talouskasvun lukemaan 2,89 %/v./hlö, vuonna 1991 alkaneet uudistukset tasolle 4,19 %/v./hlö ja lisäuudistusten jälkeen BKT:n kasvu 2000-luvulla oli jo 6,78 %/vuosi/hlö[3].
Nälkä on vähentynyt
Jouni Flemmingin esittämien Maailmanpankin tilastojen mukaan absoluuttinen köyhyys, nälkä, alipainoisten lasten, alimittaisten lasten, alipainoisten miesten ja alipainoisten naisten osuus väestöstä on vähentynyt Intiassa viime vuosikymmeninä, etenkin nälkäisten osuus noin 75 %:sta lähelle nollaa. [8]
Sosialismi tappoi 14,5 miljoonaa pikkuvauvaa
Talousuudistusten aikaansaama lapsikuolleisuuden väheneminen, lukutaidon paraneminen ja köyhyyden väheneminen ovat olleet niin suuria, että jos uudistukset olisi samalla tahdilla mutta jo vuodesta 1971, jolloin kapitalististen Aasian maiden rikastuminen olisi jo tarjonnut niiden tärkeydelle Aiyarin mielestä riittävän todistusaineiston,
- 14,5 miljoonaa pikkulasta enemmän olisi välttänyt kuoleman,
- 261 miljoonaa intialaista enemmän olisi saanut lukutaidon ja
- 109 miljoonaa lisää olisi vapautunut köyhyydestä,
tutkija Swaminathan S. Anklesaria Aiyar on laskenut tutkimuksessaan "Socialism Kills - The Human Cost of Delayed Economic Reform in India" samalla menetelmällä, jolla nobelisti Amartya Sen laski Intiasta "puuttuvan 100 miljoonaa naista".[3][9]
Gandhien korruptio
Vaikka sosialismi sinänsä ratkaisee yleensä etenkin alempien tasojen korruption, se luo vahvan taloudellisen kannustimen ja mahdollisuuden korruptioon kaikilla tasoilla. Gandhit (sukunimi Indira Gandhin naimalta Mahatma Gandhin kaukaiselta sukulaiselta) itse ovat hyvin korruptoituneita. Esimerkiksi Indira Gandhin korruptoitumista vastustavat mellakat 1975-77 tukahdutettiin asevoimin ja poikkeustilalla, mitä kansa inhosi ja vuoden 1977 vaaleissa Gandhit hävisivät ensi kerran, 1977-80 vallassa oli Janata-puolue. Rajiv Gandhi jäi kiinni korruptiosta ruotsalaisilta yrityksiltä, ja 1989-91 oppositio pääsi taas valtaan.
Kolonialismi oli antikapitalistista
Jopa kapitalismin vastustajien kuvauksen mukaan Britannian kolonialismi Intiassa oli antikapitalistista: viljelijät pakotettiin viljelemään tiettyjä kasveja, heidät määrättiin myymään ne Britanniaan ja heidät pakotettiin maksamaan sortavia veroja jopa pahimpina aikoina. Kapitalismi päinvastoin käsittää omistusoikeuden, verojen alhaisuuden ja vapaakaupan.[10][11]
Karl Marx kannatti imperialismia, koska näki sen vievän kehitystä eteenpäin.[12][13]
Intia ennen brittejä oli vielä pahempi (Vapaasana.net): "Maharadžojen suunnattomat rikkaudet oli saatu polkemalla alamaiset rutiköyhään kurjuuteen. Verotus oli jopa 50 % ja käytettiin hallitsijoiden hyväksi. Tiet ja kastelu jätettiin rempalleen. Hallinto oli mielivaltaista. Vuodet 1757-1947 kestänyt brittihallinto toi useita parannuksia mutta oli silti ”julma, ahne ja rasistinen”." "Itsevaltiaat maharadžat olivat ennen brittejä alistaneet täysin alamaisensa rutiköyhiksi ja surkeiksi. ”Epätasa-arvo oli äärimmäistä.”"
Viitteet
- ↑ HS 29.11.2009 "Terijoen hallitus sai outoa tukea"
- ↑ Kansan vallan vaihtoehto Terijoen hallituksen lehdistössä 1939-1940
- ↑ 3,0 3,1 3,2 Socialism Kills - The Human Cost of Delayed Economic Reform in India, Swaminathan S. Anklesaria Aiyar, 21.10.2009; Center For Global Liberty & Prosperity, Development Policy Briefing Paper No. 4
- ↑ Economic survey of India 2007: Policy Brief. OECD.
- ↑ The India Report. Astaire Research.
- ↑ Jalal Alamgir. India's Open-Economy Policy: Globalism, Rivalry, Continuity. Routledge.
- ↑ India's economy - The half-finished revolution, The Economist Jul 21st 2011 | MUMBAI
- ↑ Nälänhätä Intiassa - kehitys vuosina 1970-2010, jouniflemming.fi, 2012
- ↑ Sosialismi tappoi 14,5 miljoonaa vauvaa, 8.12.2009
- ↑ Late Victorian Holocausts: El Niño Famines and the Making of the Third World, Mike Davis, 2000
- ↑ Johannorberg.net 4.9.2004
- ↑ Liberal Anti-Imperialism, professori Daniel Klein, 1.7.2004
- ↑ Karl Marx: His Life and Environment, Isaiah Berlin, Oxford University Press, 4th ed. 1978
Tietoa muualla
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Intia
- http://www.vapaasana.net/artikkelit/2004/05/kongressipuolue-palaa-valtaan-intiassa-sosialismi-ei
- Socialism Kills - The Human Cost of Delayed Economic Reform in India, Swaminathan S. Anklesaria Aiyar, 21.10.2009; Center For Global Liberty & Prosperity, Development Policy Briefing Paper No. 4.