Kongressipuolue

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Intian kongressipuolue (Indian National Congress) on Intiaa hallitseva keskusta-vasemmistolainen puolue, jonka pääkilpailija on hindunationalistinen BJP. Puheenjohtaja on Sonia Gandhi.

Puolue oli keskeisessä roolissa intian itsenäistymisessä vuonna 1947. Sen tuolloinen johtaja Jawaharlal Nehru toimi maan ensimmäisenä pääministerinä, ja hänen tyttärensä Indira Gandhi sekä tämän poika Rajiv Gandhi ovat olleet myös pääministereitä.

Vuoden 2004 parlamenttivaaleissa puolue sai 26,7 % äänistä.

Ideologia

Puolue syntyi vuonna 1885 maltillisen nationalistisena teosofisen liikkeen piirissä.

Itsenäistymisen aikoihin ja jälkeen puolueen politiikka oli pitkään lähellä sosialismia ja suunnitelmataloutta. Valtiolla on suuri rooli (mm. kaivokset, suurteollisuus ja sähköntuotanto olivat sosialistisia, lisäksi mm. hintoja säänneltiin) mutta jonkin verran kapitalismiakin sallittiin. Nehrun omaksui Neuvostoliitosta 5-vuotissuunnitelmat. Nälänhädät toistuivat koko pääministerikauden ajan.

Nehru myös tuki Terijoen hallitusta ja Neuvostoliiton talvisotaa "Suomen fasisteja vastaan"[1][2].

Kuitenkin vuodesta 1981 puolue on tehnyt vähitellen talousliberaaleja uudistuksia maan köyhyyden vähentämiseksi.

Teosofia ja kongressipuolue

Intian kongressipuolueen (eli kansalliskongressin) perustivat okkultistisen Teosofisen seuran intialaiset (mm. Malabari, Rao ja Sen) ja brittiläiset jäsenet (etenkin Allan Octavian Hume)[3]. Gandhi, Malabari, Rao ja Sen käyttivät teosofiaa myös palauttaakseen ylpeyden intialaiseen kulttuuriin[3].

Ajatuksen kansalliskongressista sanotaan syntyneen 17 miehen kokoontumisessa Madrasin teosofisen kongressin yhteydessä joulukuussa 1884. A.O. Hume oli pääroolissa kongressin luomisessa, ja maaliskuussa 1885 alettiin kutsua väkeä liikkeen ensimmäiseen kongressiin Poonaan joulukuuksi (aluksi nimellä Indian National Union).[4]

Viitteet

  1. HS 29.11.2009 "Terijoen hallitus sai outoa tukea"
  2. Kansan vallan vaihtoehto Terijoen hallituksen lehdistössä 1939-1940
  3. 3,0 3,1 Theosophy and the Origins of the Indian National Congress, Bevir, Mark, University of California, Berkeley, Publication Date: 01-01-2003 s. 14-18. Original Citation: Mark Bevir, “Theosophy and the Origins of the Indian National Congress”, International Journal of Hindu Studies 7 (2003), 99-115. E.g., "Theosophical Society provided the framework for action within which some of its Indian and British members worked to form the Indian National Congress.10", "1884 annual convention of the Theosophical Society. At this convention, Rao argued that the Society should start formally to discuss the political situation in India as well as more strictly religious matters. Although Rao did not get his way, he did arrange a meeting of sympathetic theosophists to be held at his home. Those who attended this meeting included Aiyar, Ananda Charlu, and M. Viraraghavachariar, as well, of course, as Rao himself. They formed the Madras Mahajana Sabha," "meeting to coincide with the next annual convention of the Theosophical Society. This meeting would promote their idea of an all-India body." "Hume was probably the single most important individual for the formation of the Indian National Congress." "Mahatmas seemed to be directing Hume to maintain the correct balance between east and west (Ripon Papers). Certainly Hume thought the Mahatmas were superhuman beings with a special interest in the welfare of India. He believed their occult powers meant they possessed an unquestionable knowledge of Indian affairs", "Hume worked alongside some of the people he had met at the annual conventions of the Theosophical Society - Malabari, Rao, and Sen - in order to arrange the founding conference of Congress.", "The founders of the Indian National Congress relied on the contacts and commitments generated within the Society;" "Gandhi, like Malabari, Rao, and Sen, used theosophy to help restore his pride in his native culture to support his vision of ancient India as a vital, rational, and moral society (Gandhi 1948). British occultists, such as Besant, and western-educated Indians, such as Gandhi, turned to theosophy for different reasons, but once they had done so, they shared practices and intellectual commitments that helped sustain the nationalist movement."
  4. Sitaramayya, B. Pattabhi. 1935. The History of the Indian National Congress. Working Committee of the Congress. Skannattu versio