Kansalaisoikeudet

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Kansalaisvapaudet eli kansalaisoikeudet (civil liberties, civil rights) eli luonnolliset ihmisoikeudet katsotaan yleensä universaaleiksi: ne koskevat kaikkia, kaikkialla ja aina. Ne eivät siis ole riippuvaisia valtioista tai laeista (vrt. Thomas Jefferson). Valtio siis ei voi myöntää niitä, korkeintaan rikkoa niitä, olla rikkomatta niitä tai suojella niitä.

Joskus kansalaisvapauksiksi kutsutaan virheelliseksi lakisääteisiä oikeuksia tai YK:n ihmisoikeussopimuksen poliittisia kompromisseja.

Kansalaisvapaudet: esimerkkejä

Freedom House käyttää mm. seuraavia kriteerejä mitatessaan kansalaisoikeuksia eri maissa: [1][2]

Ilmaisun- ja uskonnonvapaus:

  • onko vapaata ja riippumatonta mediaa (tosin valtion kontrolloima media (kuten Yle) saa täydet pisteet, jos sen anti on moniarvoista)
  • sensuroiko valtio suoraan tai epäsuoraan painotuotteita, Internetiä, TV:tä, radiota tai taideteoksia
  • onko presidentin tai korkeimpien vallankäyttäjien kunnian ja arvovallan loukkaaminen sallittua
  • käyttääkö valtio tukiaisia viestimille lisätäkseen mieleistään journalismia tai ehkäistäkseen vastakkaista
  • rajoitetaanko uskontokuntien toimintaa rekisteröintivaatimuksilla
  • vainotaanko uskonnonharjoittajia tai toimittajia; valitseeko hallitus uskonnollisia johtajia
  • vaikuttaako valtio vahvasti opetusohjelmiin poliittisin tarkoitusperin
  • uskaltavatko ihmiset keskustella keskenään vapaasti, myös politiikasta, ilman pelkoa viranomaisten sanktioista

Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus:

  • rajoitetaanko rauhanomaisia mielenosoituksia vakavasti
  • rajoittaako tai vaikeuttaako valtio ammattiliittoja tai yhdistystoimintaa tai sen rahoitusta paljon tai pitääkö toimijoiden tai rahoittajien pelätä valtiota
  • painostetaanko ihmisiä liittymään tai olemaan liittymättä ammattiliittoihin

Laillisuusperiaate:

  • riippumattomuus: painostaako tai komentaako hallitus tai muu poliittinen, taloudellinen tai uskonnollinen valta oikeuslaitosta
  • paneeko valtio toimeen oikeuslaitoksen tuomiot
  • onko syytetty syytön kunnes toisin todistetaan
  • ovatko oikeudenkäynnit reiluja ja puolueettomia
  • onko poliisilaitos siviilien vallan alla
  • rangaistaanko poliiseja, jos he pahoinpitelevät tai pidättävät aiheetta kansalaisia
  • kärsivätkö kansalaiset sodasta tai sisäisestä selkkauksesta
  • onko etnisillä, seksuaalisilla ja uskonnollisilla vähemmistöillä ja naisilla samat oikeudet kuin muillakin ja tuomitaanko heitä vastaan väkivaltaa tekevät

Yksilön itsemääräämisoikeus:

  • tuomitaanko vaimon raiskauksesta tai hakkaamisesta
  • sorretaanko naisia perintölaeissa tai huoltajuus- ja avioerolaeissa
  • onko puolison valinta vapaata ja lapsiavioliitot kiellettyjä
  • rajoittaako valtio ulkomaanmatkoja
  • saavatko ihmiset riittävän vapaasti ostaa ja myydä maata ja muuta omaisuutta sekä perustaa yrityksiä ja valita työpaikkansa
  • kontrolloiko valtio taloutta vahvasti esimerkiksi omistamalla paljon yrityksiä, sääntelemällä hintoja tai asettamalla tuotantokiintiöitä
  • estetäänkö jotain etnistä ryhmää tekemästä tiettyjä töitä
  • onko maassa pakkotyötä
  • tukeeko valtio laajalti uskonnollista, etnistä tai kulttuurista propagandaa (indoktrinaatiota). [1]

Miksi ihmisoikeudet?

Ihmisoikeuksia puolustetaan monin erilaisin syin

  • Monet pitävät kiistattomana tosiasiana, että jokainen ihminen omistaa itse ruumiinsa ja hänellä on siis oikeus määrätä siitä.
  • Ihmisoikeudet tuottavat eniten fyysistä ja henkistä hyvinvointia, korkeimman elintason ja onnellisuuden, teoriassa ja käytännössä.
  • http://meizo.com/media/vid/ihmistarhaus Selitys mm. siitä, miksi ihmisillä tulee olla ihmisoikeudet, miksi ei riitä, että heitä ei satuteta.

Viitteet

  1. 1,0 1,1 Freedom House: Methodology, 2008 Edition (luettu 15.10.2009)
  2. Freedom in the World 2008: Subscores, 2008 Edition (luettu 15.10.2009)

Katso myös