Valtionyhtiö

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Valtionyhtiöt ovat tyypillisesti korruption väline, Suomessakin.

Kalevan mukaan pääomien vapautuminen on tuonut markkinoille rahaa niin, että valtiota ei enää vanhaan malliin tarvita valtionyhtiöiden omistajaksi. Valtion omistajapolitiikka vaikuttaa niin hankalalta, että sen pitäisi luopua kokonaan omistajuudesta ja hajauttaa omistuksensa pieniksi siivuiksi monista yhtiöistä, pelkkään sijoittajan rooliin. Tuotoilla voisi parantaa kasvuyritysten toimintaedellytyksiä. [1]

Hallintoneuvostot

Kalevan mukaan hallintoneuvostot eivät tuoneet ryhtiä omistajapolitiikkaan ja jäljelle jääneetkään hallintoneuvostot eivät pysty kuin kahvitteluun, joten niihin ei pidä palata. [1]

Yle ja sananvapaus

Venäjällä, Puolassa, Suomessa ja muualla valtion omistamilla mediayhtiöillä yritetään tukahduttaa oppositiota ja sananvapautta. Ks. tiedotusvälineet ja Yle.

Korruptio ja valtionyhtiöt

Valtionyhtiöt ovat tyypillisesti korruption väline, Suomessakin (ks. esim. Valcon korruptioskandaali sekä Rayn, Veikkauksen, Ylen ym. suojatyöpaikat). Mm. Kreikassa ja monissa ei-eurooppalaisissa maissa tämä ilmenee valtavissa mittakaavoissa.

Transparency Internationalin mukaan valtionyhtiöillä on ylimääräisiä korruptioriskejä johtuen vastuusuhteiden epäselvyydestä, mahdollisuudeta kanavoida julkisia varoja enemmän tai vähemmän läpinäkyvästi, sekä läheisyydestä sääntelijöihin ja poliitikkoihin. Toiset valtionyhtiöt voivat myös suosia niitä. [2][3]

Suomi

Valtion tiedonjulkistamispalkinnon saaneen päätoimittaja Antti-Pekka Pietilän mukaan valtionyhtiöissä annetaan jatkuvasti tapahtua asioita, joista yksityiset yritykset erottaisivat toimitusjohtajansa ja hänen suoria alaisiaan, valtionyhtiö Patrian syytetään lahjoneen miljoonilla asekaupoissa Sloveniassa ja Egyptissä, Merenkulkulaitoksen ylin johto on tuomittu lahjusten vastaanotosta norjalaiselta varustamolta, valtionyhtiö Outokumpu on syytteessä rahanpesusta ja väärennöksistä, valtionyhtiö Destia hankki urakoita lähipiiriltään ja valtionyhtiö Sonera vakoili luvatta toimittajia ja työntekijöitään. [4]

Ay-liike vaatii yksityistämistä korruption vähentämiseksi

Valtion maanrakennusyhtiö Destian toimitusjohtajan korruptioepäilyjen jälkeen "vasemmistoliittolaisen Rakennusliiton" puheenjohtaja Matti Harjuniemi (vas) vaati Destian yksityistämistä. HS:n mukaan Destia myös toimi "markkinakiihkossa vailla markkinatalouteen kuuluva riskiä", kun se pelasi veronmaksajien rahoilla eikä yksityisenä. [5]

Destia (Tieliikennelaitos) käytti 20 000 euroa kolmen suurimman puolueen tukemiseen 2004-2009. Suurin osa rahoista meni Sdp:lle. [6] Destian entinen toimitusjohtaja liikekumppaneineen vangittiin kesäkuussa 2009 todennäköisin syin epäiltynä törkeästä petoksesta ja väärennyksestä.[7] Toimitusjohtaja oli A-Studion mukaan tehnyt lukuisia sopimuksia yhtiökumppaninsa kanssa.[8]

Muut maat

Valtionyhtiöiden työpaikat ovat Kreikassa palkintoja puolueväelle, kenties pelkkiä nimellisiä virkoja. Tämän seurauksena valtionyhtiöissä on vahvat ammattiyhdistysvoimat, jotka estävät uudistukset. [9]

"Ukraina voisi ensi töikseen karsia julkisia yrityksiä, joista osa toimii vain kanavina julkisen rahan siirtämiselle yksityisiin taskuihin." - HS-pääkirjoitus 13.12.2014[10]

Brasilian valtava Petrobras-öljy-yhtiö vastaa 90 prosentista Brasilian öljyntuotannosta ja on maanosan suurimpia yrityksiä. Saadakseen sopimuksen yhtiön kanssa on pitänyt maksaa puolueille ja poliitikoille rahaa. Ilmeisesti 3 % sopimusten arvosta on mennyt valtaa pitävän työväenpuolue PT:n ja sen liittolaisten PMDB:n ja PP:n poliitikoille yhteensä miljardien eurojen vaalikampanjoinnin rahoittamiseen. [11]

Mm. New York Times on kirjoittanut Kiinan valtionyhtiöiden olevan puoluejohtajien sukujen korruptiovälineitä, joilla on tehtailtu näille omaisuuksia.[12]

Kenian valtionyhtiöt ovat osittain osaamattomuuden ja korruption vuoksi estäneet talouskehitystä. Vuonna 1979 presidentin komissio sanoi niiden olevan "vakava uhka taloudelle", eivätkä ne myöhemminkään 1989 mennessä olleet edistäneet teollistumista tai mustan bisnesluokan syntymistä.[13]

Esimerkkien luettelo olisi loputon, Suomessakin.

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Omistajasta sijoittajaksi, pääkirjoitus, Kaleva, 28.1.2014.
  2. ↑ TRANSPARENCY OF STATE-OWNED ENTERPRISES, Transparency International, 15 February 2013, page 2.
  3. ↑ TRANSPARENCY OF STATE OWNED ENTERPRISES, Transparency International, summary, 15 February 2013.
  4. ↑ Valtionyhtiöt mokaavat koko ajan, Antti-Pekka Pietilä, Uusimaa-lehti (ja sisarlehdet kuten Helsingin Uutiset ja Vantaan Sanomat), 15.3.2012. Sl=Slovenia: http://www.uusimaa.fi/blogit/rahan-perassa/98709-valtionyhtiot-mokaavat-koko-ajan
  5. ↑ Destia on hyvä esimerkki huonosti ajatellusta tehtävästä, HS pääkirjoitus 7.8.2009
  6. ↑ Destia tarkistaa etiikkansa, Taloussanomat 11.8.2009
  7. ↑ Destia-sotkussa vangitsemisia, Kaleva.fi 26.6.2009
  8. ↑ Destian johtajan korruptioepäily selvitetään ”nopealla aikataululla”, Uusi Suomi 29.5.2009
  9. ↑ Kreikka uppoaa sitä mukaa kuin sitä nostetaan, HS pääkirjoitus 3.2.2012
  10. ↑ Tärkeintä on estää Ukrainan romahdus, HS-pääkirjoitus 13.12.2014.
  11. ↑ Öljyjätin synkät salaisuudet paljastuvat - Brasilian öljy-yhtiön Petrobrasin korruptioskandaali syvenee. Miten kansallisylpeydestä tuli hallituksen painajainen?, Maria Manner, HS TALOUS, 18.11.2014.
  12. ↑ Keith Bradsher. "China’s Grip on Economy Will Test New Leaders", November 9, 2012. Luettu November 10, 2012. 
  13. ↑ Himbara, David (1993). "Myths and Realities of Kenyan Capitalism". Journal of Modern African Studies 31 (1): 93–107. doi:10.1017/s0022278x00011824. 

Valtionyhtiöitä

Katso myös

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Valtionyhtiö&oldid=9097”