Yksityistäminen
Yksityistäminen voi tarkoittaa valtion tai muun yhteisön omistaman resurssin yksityistämistä tai julkisen palveluntuotannon yksityistämistä.
Usein puhutaan virheellisesti yksityistämisestä vaikka tarkoitetaan julkisen palvelun ulkoistamista eli sitä, että julkinen sektori määrittelee ja tilaa palvelun muilta sen sijaan, että tuottaisi sen itse.
Sakari Lähdemäen väitöskirjatutkimuksessa valtionyhtiöiden yksityistäminen näytti parantaneen teollisten yritysten tuottavuutta huomattavasit. Suurin tuottavuusnousu tapahtui valtion luopuessa enemmistöasemasta. Yksityinen pääoma tuotaa painetta johtaa yritystä tuottavammin.[1]
Rahoituksen professori Timo Rothoviuksen mukaan valtiolla kannattaisi olla korkeintaan pieniä finanssisijoituksia. Siksi kaikki valtionyhtiöt voisi myydä, jopa strategiset omistukset, kuten Finnair ja Fortum. Päämotiivi eivät ole myyntitulot vaan se, että valtio on huono omistaja. Tämän näkee selvästi pörssiyhtiöistä. Myös muut haastatellut totesivat, että pysyvien menojen rahoittamisen ei tulisi olla myyntien tarkoitus.[1]
Suomi
Suomen valtionyhtiöiden arvo on Euroopan suurin suhteessa kansantuotteeseen.[2]
Toisaalta joiltain osin ne eivät toimi yhtä ei-markkinapohjaisesti ja korruptoituneesti kuin joidenkin muiden maiden. Siksi haitat eivät ole ennätysluokkaa.
Suomessa kuntien bussiliikenne on suurelta osin ulkoistettua julkituista palvelua, ja pidemmilläkin matkoilla vasta vuodesta 2011 alkaen bussiliikenne on yksityistetty lakkauttamalla valtion jakamat monopolit (linjaliikenneluvat) asteuttain vuoteen 2019 mennessä, EU:n pakottamana. Ensi vaiheessa vapauttaminen johti hinnan putoamiseen seitsemäsosaan.
Valtion iso talousrooli estää poliittisen aktivismin
Afrikassa harva uskaltautuu kansalaisaktivistiksi. Afrikan keskiluokka näet on erittäin riippuvainen hallituksista: suurin työllistäjä on valtio ja se on yksityiselläkin sektorilla tärkein asiakas.[3]
Junat
Raideliikenteeseen erikoistuneen logistiikan professori Olli-Pekka Hilmolan (LTY) mukaan kilpailun vapauttaminen parantaisi junamatkustamisen tarjontaa ja laskisi hintoja, vähitellen. Valtiolliset yritykset jarruttavat kehitystä; väitetään, että kilpailu rapauttaisi toimialaa, vaikka asia on päinvastoin.[4]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Valtion omaisuus lihoiksi? (HS 3.6.2023, sivut C8-9) Helsingin Sanomat. 1.6.2023.
- ↑ Valtion omistajaohjauspolitiikan linjauksilla haetaan uutta kasvua Ilkka. 13.05.2016.
- ↑ He(kö) nostavat Afrikan Suomen Kuvalehti 19/2017. 12.5.2017.
- ↑ Ekojunalla Espanjaan Suomen Kuvalehti. 18.7.2014.
Katso myös
- Julkiset palvelut
- Valtionyhtiöt
- Ulkoistaminen
- Kilpailuttaminen
- Sosiaaliturva
- Palvelusetelit
- Koulutussetelit
- Vesihuollon yksityistäminen
- Iso-Britannian rautatiet
- USA:n terveydenhuolto
