Ulkoistaminen

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Ulkoistaminen tarkoittaa organisaation (esim. julkinen sektori) jonkin toiminnon tai toiminnon osan hankkimista alihankkijalta.

Silloin kuin yksityistäminen, edes palvelusetelein ei tule kyseeseen, hyvin tehty kilpailuttaminen saattaa olla parempi ratkaisu kuin toiminnon julkinen tuottaminen. Usein näin saavutetaan samanaikaisesti parempi laatu ja halvempi hinta, paitsi jos sääntely estää hinta- tai laatukilpailun tai kuluttajat haluavat paljon laatua jopa hinnan kustannuksella tai päinvastoin.

Yhdysvalloissa jotkin kunnat toimivat kolmen virkamiehen voimin kilpailuttaen kaiken, poliisitoimen usein halvalla naapurikunnille.

Liberaalien kanta

Liberaalien mielestä julkisen sektorin tulee hoitaa itse vain asiat, joiden yksityinen hoito todetaan selvästi julkistakin hoitoa ongelmallisemmaksi, ja olla puuttumatta joka asiaan. Ulkoistamisen suhteen liberaalien kannat ovat hajautuneempia kuin yksityistämisen.

Yksityiset ovat tehokkaampia ja laadukkaampia

Professori Paul Lillrankin mukaan sekä suomalaisissa että ruotsalaisissa selvityksissä yksityisten hoitopalveluiden laatu on osoittautunut paremmaksi kuin julkisten. Lisäksi monissa julkisissa kunnissa työvoimaa käytetään hyvin tehottomasti, vain 40 % työntekijän ajasta kuluu potilastyössä, siis 14 tuntia 40:stä viikossa, kun taas yksityisellä puolella tehokkuus on säännönmukaisesti 70 %. Jos yksityinen taho toimii huonosti, sopimus voidaan irtisanoa tai huonosti toiminut työntekijä voi saada potkut, ja yrityksellä on paine reagoida huonoon maineeseen, koska se haittaa liiketoimintaa. Julkisen sektorin huonoon toimintaan on Lillrankin mukaan vaikeampi vaikuttaa. [1]

Vanhusten kotihoidossa kuntien palveluissa suoran asiakastyön osuus on 45 %, yrityksillä 70 % maksetusta työstä.[2]

Ulkoistamalla kierretään työmarkkinasääntelyä

Jos työmarkkinat ovat tiukasti säänneltyjä mutta työvoiman tuotosten (esimerkiksi rakennusprojektin tietyn vaiheen) ulkoistaminen yksityisyrittäjille ei, yrityksen saattaa kannattaa ulkoistaa prosessejaan heille heidän palkkaamisen sijaan[3]. Liberaalit suhtautuvat tietenkin tällaisiin sopimusvapautta rajoittavien lakien porsaanreikiin myönteisesti.

Epäkohtia

Päiväkodissa pahoinpidellään lapsia

Julkisen päiväkodin varajohtajasta tehtiin kolme rikosilmoitusta väkivaltaisuudesta päiväkodin lapsia kohtaan. Hänet irtisanottiin ja johtajatkin vapautettiin tehtävistään.[4]

Maskihankinnat pieleen, HVK:n virkamiehet "heitettiin kerrosbussin alle"

Koronapandemian poikkeuslain tultua 2020 STM siirsi Huoltovarmuuskeskukselle (HVK) tehtävänsä hankkia maskeja. HVK ei ollut hankkinut maskeja epäilyttävältä myyjältä, mutta kun luotettavia maskeja ei löytynyt, poliitikot painostivat HVK:ta hankkimaan maskeja. HVK:n toimitusjohtajan mukaan ministeri Krista Kiuru esitti vahvaa epäluottamusta HVK:lle, mukana olivat ministerit Aino-Kaisa Pekonen ja Tuula Haatainen. Pekosen painostuksen myötä HVK päätti hakea, mitä sattuu saamaan. Laatu oli myyjän lupaamaa huonompi. Pääministeri Sanna Marin ilmoitti, että toimitusjohtaja ei nauti hänen luottamustaan, ja tämän irtisanouduttua myös kaksi muuta johtajaa irtisanottiin.[5]

Poliitikot uhrasivat virkamiehet sijaiskärsijöiksi, MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä kirjoittaa. HVK:n aiemmin tekemät 26 muuta kauppaa paransivat tilannetta huhtikuussa.[5]

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ Resurser med kapacitet, professori Paul Lillrank, Hufvudstadsbladet hbl.fi 18.11.11
  2. ↑ "Alas tyhjät hokemat", Talouselämä 7/2016, sivu 65.
  3. ↑ Pakkoyrittäjyys vakiintuu työelämässä, Yle.fi 5.7.2012
  4. ↑ Lasten pahoinpitelystä epäilty päiväkodin varajohtaja irtisanottiin Helsingissä Iltalehti. 13.11.2021.
  5. ↑ 5,0 5,1 Kommentti: Huoltovarmuuskeskuksen johto heitettiin kerrosbussin alle – virkamiehet uhrattiin maskisotkussa MTV Uutiset. 13.11.2021.
Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Ulkoistaminen&oldid=13931”