Krista Kiuru

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Krista Kiuru (s. 5.8.1974 Pori) on asunto- ja viestintäministeri vuodesta 2011 ja kansanedustaja Satakunnan vaalipiiristä (sd) vuodesta 2007. Häntä pidetään Eero Heinäluoman apurina ja taktisena jarruttajana.

Vuonna 2023 Kiuru pärjäsi Sdp:n puheenjohtajakisassa heikosti.[1]

Toimiluvat ja sananvapaus

Vuonna 2011 viestintäministeri Krista Kiuru antoi HS-päätoimittaja Mikael Pentikäisen mukaan ymmärtää, että "on sitä parempi, mitä vähemmän mediajohtajat sotkeutuvat Yle-uudistukseen." Helsingin Sanomat kuitenkin kirjoitti Yle-uudistuksesta kriittisesti, ja Kiuru antoi antenniverkon tv-toimiluvan MTV3:n Ava-kanavalle, vaikka Pentikäisen mukaan virkamiesten kerrottiin valmistelleen luvan antamisen Sanoman Neloselle. Toisen luvan saajaksi Kiuru valitsi Fox-konsernin. Pentikäisen mukaan median poliittinen sääntely on uhka sananvapaudelle ja median tehtävälle vahtia vallanpitäjiä, eikä poliitikko saisi edes vihjata, että toimiluvilla ja politiikan arvostelulla voisi olla yhteys. [2]

Trump-mainen Nohynekin maalittaminen

Lokakuussa 2022 Helsingin Sanomat kirjoitti ministeri Krista Kiurun olleen THL:n asiantuntijoita vastaan koko koronapandemian ajan ja Donald Trumpin tavoin painostaneen asiantuntijoita linjalleen ja kieltäneen näitä kertomasta näkemyksiään. HS arvelee Kiurun uskovan tietävänsä paremmin kuin maailman parhaat asiantuntijat - THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek on WHO:n rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja - tai vain politikoivan: näin hän pääsee syyttämään THL:ää hidastelusta, kun tartuntaluvut joka tapauksessa nousevat talvella.[3]

Marraskuun 2021 lopulla "hallituslähde" kertoi heidän haluavan THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudan erottavan Hanna Nohynekin Krarin johdosta, sanoi Nohynekin olevan "laumasuoja-ajattelun vallassa" ja vihjaili Tervahaudan erottamisesta. "Onko hallitus todella ryhtynyt maalittamaan julkisuudessa omia asiantuntijoitaan?" Helsingin Sanomat hämmästeli, koska rokottamisesta pitää päättää pitävin lääketieteellisin perustein. Sekä nimettömät hallituslähteet että ministeri Krista Kiuru olivat painostaneet asiantuntijoita tiedotusvälineiden kautta.[4] Tervahauta piti Nohynekin nimetöntä maalittamista erittäin epäasiallisena hallituslähteiltä.[5]

Suomenmaa rinnasti tämän Donald Trumpin tapaan kyseenalaistaa asiantuntijat ja piti selvänä, että nimettömät lausunnot ovat Kiurun STM:n suunnalta.[6]

Heinäluoma

Syyskuussa 2013 Jutta Urpilaisen korvaajaksi pitkään "kasvatettu" Antti Lindtman haastoi puheenjohtajan äänestyttämällä kuntien pakkoliitospykälästä, mistä Lindtman teki käytännössä epäluottamuslauseen Urpilaiselle. Lindtman hävisi selvästi, vain neljä muuta demaria tuki häntä äänestyksessä, mikä heikensi Lindtmanin puheenjohtajuusmahdollisuuksia.[7]

Jo ennen tätä eduskuntaryhmän kokouksessa Lindtman, Heinäluoma, Maarit Feldt-Ranta, Krista Kiuru ja Piia Viitanen kritisoivat rakennepakettia, Jouni Backman puolusti Urpilaista. Heinäluoma suomi rakennepaketin ongelmia yksityiskohtaisesti. Urpilainen poistui kokouksesta ja hänen epäiltiin loukkaantuneen suorasta puheesta. Urpilaisen tukijat kutsuivat Heinäluomaa nimellä "Voldemort". Feldt-Ranta ja Lindtman kävivät huoneen ulkopuolella ja palattuaan äänestyttivät pakkoliitospykälän mutta saivat tuekseen vain Jukka Gustafssonin, Sirpa Paateron ja Tuula Väätäisen.[8]

Poliittiset virkanimitykset

Professori Pekka Viljanen ja dosentti Silvo Kaasalainen pitävät pääsääntöisesti laittomana korruptiona sitä, että ihmisiä nimitetään virkoihin poliittisin perustein. [9]

"Perustuslain 6. pykälä sanoo, että kaikilla pitää olla tasa-arvoinen mahdollisuus päästä virkaan ja perustuslain 125. pykälä sanoo, että valinta tapahtuu puhtaasti pätevyysperustein, joihin ei kuulu poliittinen puolue". [9]

Ministeri Krista Kiuru (sd) nimitti demarimaisterin koulutuksen arviointikeskuksen johtajaksi ohi 17 tohtorihakijan vuonna 2014. Koulutuksen arvioinnin asiantuntija, hakija, tohtori Helka Kekäläinen kanteli nimityksestä oikeuskanslerille, joka arvosteli nimitystä vaikkei löytänyt todisteita lainvastaisuudesta. KHO ilmoitti, ettei löytänyt menettelytapavirhettä, mutta kieltäytyi toimittamasta perustelumuistiinpanojen osiota oikeudellisesta arvioinnista.[10]

Pimeän työvoiman käyttö

Ministeri Kiuru kieltäytyi vastaavasta HS:n kyselyyn, onko teettänyt pimeää työtä ja jättänyt työnantajamaksuja hoitamatta, kuten kaikki muutkin vasemmistoministerit Paavo Arhinmäkeä myöten, kahta lukuun ottamatta. Muut ministerit (kok, rkp, kd, vih) sanoivat hoitaneensa velvoitteensa, poikkeuksena Jari Koskinen (kok, kieltäytyi kommentoimasta) ja Heidi Hautala, joka oli myöntänyt teettäneensä pimeää työtä.[11] Arhinmäki sanoi, että harmaan työvoiman käyttäminen syö ministeri Hautalan uskottavuutta työssään.[12]

Yliopistoleikkaukset

KNL:n puheenjohtajan mukaan 2011-2015-hallitus, jossa myös Sdp, Vasemmistoliitto ja Vihreät olivat mukana, leikkasi koulutuksesta 8,4 % ja 2015-2019-hallitus tulee leikkaamaan yhteensä 5,6 %, joten kritiikki on suunnattu väärälle taholle. Opetusministereinä olivat Sdp:n Jukka Gustafsson ja Krista Kiuru, ja demarit olisivat halunneet vielä 270 miljoonan euron lisäleikkaukset koulutukseen.[13]

Soten jarruttaminen

THL:n ylijohtaja Marina Erhola, Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo ja Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Katariina Silander vaativat keväällä 2018, että sote-uudistusta ei enää pitkitettäisi, koska esitetty malli oli jo tarpeeksi hyvä.[14] Keväällä 2019 Erhola ja Hiilamo totesivat perustuslain liian ahtaan tulkinnan voivan estää riittävien sote-palvelujen ja yhdenvertaisuuden turvaamisen, vaikka juuri sellaisia oikeuksia varten perustuslaki on säädetty. He myös syyttivät valiokuntatyötä viivyttelystä ja riitelystä.[15]

Ilta-Sanomien tietojen mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Kiuru pyrki viivyttämään sotea. Savon Sanomien mukaan Kiurun toiminta todisti tämän.[16]

Sinisten edustaja puhemiesneuvostossa, kansanedustaja Martti Mölsä, kertoi oppositiopuolueiden jopa poistuneen valiokunnan kokouksesta, jotta sillä ei olisi laillisuutta eikä päätösvaltaa. Tällöin edes yleiskeskustelu aiheesta ei ole mahdollinen. Jarruttelua oli Mölsän mukaan ollut Krista Kiurun (sd) johtamassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja Tarja Filatovin (sd) johtamassa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Kiuru ei halunnut kommentoida tätä lehdelle mutta oli edellisenä vuonna kiistänyt silloiset jarrutussyytökset.[17]

Demarit myös koordinoidusti lukivat kaikkien saamia pitkiä asiantuntijalausuntoja sanasta sanaan pelatakseen aikaa.

Kaiken jarruttaminen

Osmo Soininvaara kirjoitti Kiurun ministeriajasta 2011-2015 kirjassaan: "Neliraajajarrutus ei ollut hallituksessa vain erityisavustajien tehtävä. Suoranaista raivoa herätti muissa puolueissa ministeri Krista Kiurun tapa jarruttaa ja jumiuttaa kaikkea päätöksentekoa. Joku luonnehtikin asiaa niin, että harvoin on yksi henkilö pystynyt aiheuttamaan niin paljon vahinkoa kolmessa eri ministeriössä kuin jääräpäisenä pidetty Kiuru".[18]

"sitä eivät ulkopuoliset pysty sanomaan, jumiuttiko Kiuru puoluejohtonsa tahdosta asioita vai oliko kyse hänen omasta linjastaan. Huonosta hengestä hallituksen sisällä tällainen kyllä kertoi."[18]

"Hän (Krista Kiuru) myös hidasti päätöksentekoa. koska piti tärkeänä tutustua avustajineen ulkomaiden kokemuksiin. Hänen pitkien, jopa yli viikon pituisten ulkomaanmatkojensa aikana asiat seisoivat – eivät vain hänen omat asiansa, vaan kaikki ne hallituksessa käsiteltävät asiat, joissa hän toimi puolueensa neuvottelijana."[18]

"Muut neuvotteluihin osallistuvat tuskailivat hänen pitkiä – väitetään, että jopa yli tunnin pituisia – monologejaan, joissa hän toisteli julistuksenomaisia lausahduksia".[18]

Vasemmistolaisuus jyrkkää: "Jokainen ihminen on oman laskuoppinsa arvoinen!"

HS-analyysin mukaan Kiuru on "voimakkaan vasemmistolainen". Kiuru itsekin sanoi olevansa "selkeästi vasemmistolainen vaihtoehto" puheenjohtajakisassa 2023, Rinteen-Marinin linjan jatkaja, ja Sdp:n nojaavan "vahvasti vasemmistolaiseen politiikkaan". Hänen mukaansa talouspolitiikka ei ole mitään avaruustiedettä vaan tavallisen ihmisen ynnäilyä rahojemme riittävyydestä. "Jokainen ihminen on oman laskuoppinsa arvoinen!" Krista Kiuru luonnehti talouspoliittista linjaansa.[19]

Viitteet

  1. ↑ Vuohet ja lampaat Iltasanomat. 6.4.2024.
  2. ↑ Toiveiden toveri hiekkalaatikolta, HS:n vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen, HS 18.3.2012
  3. ↑ Kiurun paluu sytytti taas koronariidat Helsingin Sanomat. 22.10.2022.
  4. ↑ Koronavirus­epidemiaa ei torjuta asian­tuntijoita musta­maalaamalla (pääkirjoitus) Helsingin Sanomat. 1.12.2021.
  5. ↑ THL:n Tervahauta Lääkärilehdessä: Ei ole poliitikkojen tehtävä arvioida rokottamista Iltalehti. 1.12.2021.
  6. ↑ Poliitikot pysykööt lestissään – asiantuntijoiden arvovaltaa ei pidä lähteä murentamaan valtapoliittista syistä Suomenmaa. 1.12.2021.
  7. ↑ Urpilaisen haastajaksi halutaan äijä, Piia Elonen, HS-pääkirjoitussivu 17.9.2013
  8. ↑ Urpilainen otti riskin, HS-analyysi 15.9.2013, Helsingin Sanomat 15.9.2013
  9. ↑ 9,0 9,1 "Poliittiset virkanimitykset ovat suomalaista korruptiota", Yle.fi 13.1.2012
  10. ↑ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1470714880039
  11. ↑ ministeriä kieltäytyy kommentoimasta pimeän työn käyttöä, Helsingin Sanomat 16.3.2013, sivut A2 ja A8.
  12. ↑ Arhinmäki: Hautalalta meni uskottavuus Iltasanomat. 16.3.2013.
  13. ↑ Vasemmistoa syytetään tekopyhäksi – ”SDP ajoi suurempia koulutusleikkauksia, kuin mitä nyt tehdään” Verkkouutiset. 13.3.2016.
  14. ↑ On riski pitkittää sote-uudistusta vanhentuneilla väitteillä Helsingin Sanomat. 11.3.2018.
  15. ↑ Tärkeä uudistus viivästyy taas: on järkyttävää, jos suomalaisten suurin uhka on toinen suomalainen Helsingin Sanomat. 13.3.2019.
  16. ↑ Sote-keskustelussa vastuutonta pelottelua Savon Sanomat. 16.4.2018.
  17. ↑ Riita ”sote-jarrutuksesta” yltyi taas eduskunnassa – kansanedustaja vei ”käsittämättömät toimenpiteet” Risikolle Uusi Suomi. 8.2.2019.
  18. ↑ 18,0 18,1 18,2 18,3 Näin Osmo Soininvaara kuvaili 2015 raivoa Krista Kiurun jarrutuksesta Verkkouutiset. 9.7.2018.
  19. ↑ Kiuru haastoi varovaisen Lindtmanin värikkäillä sanan­käänteillä Helsingin Sanomat. 9.6.2023.
Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Krista_Kiuru&oldid=14728”