Antti Lindtman

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Antti Lindtman on SAK:n ja Eero Heinäluoman kasvatti, jolla ay-liikkeen valta Sdp:ssä on tarkoitus sementoida. Hän hävisi puheenjohtajakisan 2019 mutta voitti 2023 Krista Kiurun.

Lindtmanin oppi-isä oli korruptiosta[1] syytetty Vantaan ex-kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki (sd).

Vuonna 2012 Sdp:n toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin SAK:n entinen nuorisosihteeri[2] Antti Lindtman.[3]

Heinäluoman suojatti Antti Lindtmanin odotettiin haastavan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen vuonna 2017, mutta Lindtman jäi kiinni siitä, että hän oli SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimittanut eduskunnan puhemiehelle listoja siitä, keille (Sdp:n) kansanedustajille sopi jakaa puheenvuoroja. Vastaiskuna Heinäluoman toinen suojatti, Maarit Feldt-Ranta, otti paikan toisena varapuheenjohtajana helmikuussa 2017. Feldt-Rantaan viitaten Helsingin Sanomat arvioi, että Rinteen ei ole helppo pitää puoluetta otteessaan.[4]

Urpilaista vastaan

Perussuomalainen-lehden mukaan Heinäluoma on toistuvasti yrittänyt kampittaa Urpilaista ja tukee Lindtmania.[5] Muut lehdet ovat kirjoitelleet samaa. Heinäluoma myös pelaa vuoden 2024 presidenttipeliä.

Syyskuussa 2013 Jutta Urpilaisen perintöprinssiksi pitkään kasvatettu Lindtman haastoi puheenjohtajan äänestyttämällä kuntien pakkoliitospykälästä, mistä Lindtman teki käytännössä epäluottamuslauseen Urpilaiselle. Lindtman hävisi selvästi, vain neljä muuta demaria tuki häntä äänestyksessä, mikä heikensi Lindtmanin puheenjohtajuusmahdollisuuksia.[6]

Jo ennen tätä eduskuntaryhmän kokouksessa Lindtman, Heinäluoma, Maarit Feldt-Ranta, Krista Kiuru ja Piia Viitanen kritisoivat rakennepakettia, Jouni Backman puolusti Urpilaista. Heinäluoma suomi rakennepaketin ongelmia yksityiskohtaisesti. Urpilainen poistui kokouksesta ja hänen epäiltiin loukkaantuneen suorasta puheesta. Urpilaisen tukijat kutsuivat Heinäluomaa nimellä "Voldemort". Feldt-Ranta ja Lindtman kävivät huoneen ulkopuolella ja palattuaan äänestyttivät pakkoliitospykälän mutta saivat tuekseen vain Jukka Gustafssonin, Sirpa Paateron ja Tuula Väätäisen.[7]

Aiemmin Eero Heinäluoma oli johtanut Sdp:n talouspoliittista työryhmää, mutta kesäkuussa 2013 Jutta Urpilainen otti sen johtaakseen.[7] Hän oli mielestään liian pitkään kuunnellut puolueen oppositiota, joka vaati jatkuvaa kokoomuksen haastamista joka asiassa ja aiheutti Sdp:n leimautumisen ei-puolueeksi.[7] Demareiden kannatus on pudonnut 15 prosenttiin,[6] vaikka se on siirtynyt keskusta-vasemmistolaiseksi, koska koko vasemmiston yhteenlaskettu kannatus on matala ja näin ääniä ei juuri voi menettää vasemmalle.[8]

Demarit arvostelevat

Vuonna 2024 Lindtmania arvosteltiin puoluetoverien syrjimisestä ja jakamisesta "vuohiin ja lampaisiin". "Puolueeseen repesi railo". Sdp:ssä häntä arvostellaan passiivisuudesta, mutta erään demarin mukaan odotukset "räyhäämisestä" ovat liiallisia ja Sdp on vastustanut "raivokkaasti" "lakko-oikeuden rajoittamista, työttömyysturvan leikkauksia, ”sairaussakkoa” ja ”potkulakia”."[9]

1. varapuheenjohtaja Nasima Razmyar tuki Lindtmania Sanna Marinia vastaan, mutta Razmyarin epäillään myöhemmin haastavan Lindtmanin puheenjohtajuudesta. Presidentinvaaleissa 2024 Sdp:n tulos oli surkea 6. sija.[9]

Viitteet

  1. Suurrakennuttaja VVO:n johtaja kaavoitti Vantaata, HS.fi 8.3.2013.
  2. Antti Lindtman pyrkii Sdp:n puoluesihteeriksi, HS.fi 28.2.2008
  3. "Sdp:n johdossa kevätsiivous", HS 26.5.2012, sivu A6
  4. Marko Junkkari ja Teija Sutinen: Antti Rinne aikoo raivata itselleen lisätilaa Helsingin Sanomat. 5.2.2017.
  5. Kampittaako Heinäluoma taas Urpilaista?, Perussuomalainen, kesäkuu 25, 2013
  6. 6,0 6,1 Urpilaisen haastajaksi halutaan äijä, Piia Elonen, HS-pääkirjoitussivu 17.9.2013
  7. 7,0 7,1 7,2 Urpilainen otti riskin, HS-analyysi 15.9.2013, Helsingin Sanomat 15.9.2013
  8. Sateenkaaresta kuoriutui syyskesällä sinipunahallitus, HS pääkirjoitus, 17.9.2013
  9. 9,0 9,1 Vuohet ja lampaat Iltasanomat. 6.4.2024.