Antti Rinne

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Antti Rinne (s. 3.11.1962) on Sdp:n puheenjohtaja, aiemmin Ammattiliitto Pro:n puheenjohtaja, OTK. Rinne valittiin TU:n puheenjohtajaksi 30.9.2005, kun edeltäjä, Ilkka Joenpalo, jäi eläkkeelle. Pääministeri 2019.

Useimpien suomalaisten mielestä hallituskriisi ja Rinteen ero (2019) olivat Rinteen omaa syytä.[1]

Mäntsälän sosiaalidemokraattien puheenjohtajaksi Rinne valittiin vuonna 2009, kun edellinen puheenjohtaja oli perustanut uuden demariyhdistyksen mukanaan mm. Rinteen ex-vaimo.[2]

Rinne on liian tiukasti ay-liikkeen talutusnuorassa Paavo Lipposen ja Tytti Tuppuraisen näkökulmasta, Savon Sanomat arvioi tammikuussa 2017.[3][4]

Demarien ay-siipi kammoksui Rinteen ehdotusta, että Sdp:n eläkelupaus maksettaisiin työeläkerahastoista, joita vasemmisto on pyrkinyt suojelemaan. Rinne rakensi politiikkansa eläkeläisten ja ay-liikkeen varaan. Kun hänen kummipoikansa Joona Räsänen putosi eduskunnasta, Rinne järjesti tälle työpaikan puoluetoimistosta poliittisen suunnittelun päällikkönä.[5]

Hallituksen kaatuminen

Rinteen hallitus (2019) oli jo aloitusvuonnaan ennen hallituskriisiä paljon epäsuositumpi kuin Sipilän hallitus rankan viimeisen vuotensa aikana.[6][5] Iltalehden mukaan se kaatui epätotuuksiin, toimintakyvyn puutteisiin ja Rinteen sekavaan, "muiden tontille astuvaan" ja ikäviä yllätyksiä tuottavaan johtamistapaan. Esimerkiksi Rinne aloite työeläkerahojen siirtämiseen naiseläkeläisten etuuksiin pöyristytti asiantuntijat. Keskustan mukaan sitä ei ollut informoitu aloitteesta. Rinteen "sekavat ja epätodet" puheet Posti-kiistan toimistaan tuottivat välikysymyksen, jonka alla hallitus erosi.[7] Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) ilmoittikin myöhemmin, että ehdotus oli toteuttamiskelvoton ja ETK:n ei tarvitse selvittää toteutettavuutta.[8]

Keskustan menetettyä luottamuksen pääministeri Antti Rinteeseen tämä jätti eronpyyntönsä tiistaina 3.12.2019. Muuten hallitus olisi kaatunut illan välikysymysäänestykseen, koska keskusta ei olisi voinut äänestää Rinteen valheina pitämiensä selitysten puolesta.[9] Myös muun muassa Vihreät oli lauantaina vaatinut Rinteeltä tarkempaa selitystä aukollisten puheittensa tilalle mutta tyytynyt sunnuntai-illan raporttiin.[10][11]

Marko Junkkarin mukaan Rinteen puheiden ristiriita Postin tarkan tiedotteen kanssa sai monet keskustalaiset pitämään varmana, että Rinne oli valehdellut eduskunnalle. Siksi keskusta ei voinut allekirjoittaa välikysymykseen annettavaa hallituksen vastausta, joka tukisi Rinteen puheita. Keskusta oli pelännyt, että uutta hallitusta ei saataisi kasaan, mutta Rinnettä vastustavat Sdp:n taustavaikuttajat ilmeisesti viestivät keskustalaisille, että kyllä Sdp antaa periksi. Sdp:n eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen Rinne jätti eronpyyntönsä.[9]

Keskustan kansanedustajat kertoivat saaneensa kentän aktiiveilta jatkuvasti yhteydenottoja, että Rinteen ei enää voitu luottaa. Junkkarin mukaan ei näytä siltä, että yhteydenottoja olisi masinoitu.[9]

Väitetyn valehtelun lisäksi Rinne oli jatkuvasti puuttunut toisten ministerien vastuualueisiin ja esittänyt julkisuudessa hallitusohjelman vastaisia aloitteita hallituskumppanien yllätykseksi. Rinteen taustavoimat ay-liikkeessä olivat päättäneet tiukentaa työmarkkinalinjaansa syksyllä 2019, mutta Rinne ei ollut kertonut tästä omistajaohjausministerille, mikä pohjusti Posti-kriisiä. Keskustaa häiritsi myös Rinteen lepsu suhtautuminen menojen kasvattamiseen ja se, että hallitus ei tosissaan parantanut työllisyyttä.[9]

Edellisellä viikolla vihreätkin oli keskustan tavoin vaatinut nopeasti tarkempaa selvitystä Posti-tapahtumista ja moittinut aiempia selvityksiä luvattoman aukollisiksi.[10] Puheenjohtaja Maria Ohisalo kuitenkin taipui 30.11. tukemaan Rinnettä, jos epäselvyydet selvitettäisiin eduskunnalle avoimesti ja hallituksen toimintatapoja parannettaisiin. Keskustan luottamus ei palautunut.[11]

Rinteen hallitus oli jo aloitusvuonnaan epäsuositumpi kuin Sipilän hallitus rankan viimeisen vuotensa aikana, kunnes keskusta veti tukensa Rinteeltä.[6] Iltalehden mukaan se kaatui epätotuuksiin, toimintakyvyn puutteisiin ja Rinteen sekavaan, "muiden tontille astuvaan" ja ikäviä yllätyksiä tuottavaan johtamistapaan. Esimerkiksi Rinteen aloite työeläkerahojen siirtämiseen naiseläkeläisten etuuksiin pöyristytti asiantuntijat. Keskustan mukaan sitä ei ollut informoitu aloitteesta. Rinteen "sekavat ja epätodet" puheet Posti-kiistan toimistaan tuottivat välikysymyksen, jonka alla hallitus erosi.[12]

Useimpien suomalaisten mielestä hallituskriisi ja Rinteen ero olivat Rinteen omaa syytä. Neljännes piti syynä keskustan halua kaataa Rinne ja 4 % kolme päivää aiemmin eronnutta omistajaohjausministeri Sirpa Paateroa (sd).[1]

Aggressiivinen hajottaja

Vuonna 2007 YTN tuomitsi Rinteen aggressiiviset puheet "joilla hän järjestelmällisesti pyrkii hajottamaan toimihenkilökenttää". YTN:n mukaan Rinne arvosteli heitä jatkuvasti ja on hyökkäilyllään heikentänyt palkansaajien yhteistyötä.[13]

Rinnettä on julkisuudessa pidetty "kestöhäirikkönä", joka riitelee muiden liittojen kanssa ja puhuu aggressiivisesti lakkoaseesta vähän väliä. Kuvalehti kuitenkin raportoi hänen puheittensa pehmentyneen, kun Rinne vuonna 2008 kehotti ay-väkeä ymmärtämään myös työnantajapuolta. Tosin samalla Rinne tavoitteli 4-6 %:n palkankorotuksia vuodessa ja samanaikaisesti työajan lyhentämistä ja irtisanomissuojan kiristämistä, mikä oli kaukana työnantajapuolen kannoista. [14]

Suomen Kuvalehden mukaan Rinne on "äkkiväärä" ja ennustamaton[15].

Kovaotteinen lakkokenraali/syndikalisti?

Suomen Kuvalehden mukaan Rinne sortui pahimmin puolitotuuksiin ja syndikalismiin kiistassa Kemijärven sellutehtaasta 2008.[16]

Rinne toimi aiemmin Erityisalojen toimihenkilöliitto Erton puheenjohtajana, ja häntä pidettiin ärhäkkäänä: TU:n puheenjohtajavaalivuonna monet Erton jäsenliitot käyttivät lakkouhkia neuvotteluaseena. Rinne itse väittää, että käsitys hänen kovaotteisuudestaan on osin viestimien luoma.[17]

Rinnettä on muutenkin usein, mm. Tehy-kiistan yhteydessä, syytetty halusta järjestää näyttäviä lakkoja[18]. Hän kouliutuikin ay-politiikkaan syndikalismistaan tunnetun AKT:n lakimiehenä.

Räväkän lakkotaktiikkansa Rinteen arvioidaan oppineen Risto Kuismalta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:ssä.[19][20]

Kuisma tunnettiinkin erittäin taitavana syndikalistisena taktikkona, joka piti työnantajia pilkkanaan. Tosin lopulta Kuisma raitistui, erosi puheenjohtajan tehtävistä, myönsi ammattiliittojen tehneen paljon hallaa taloudelle ja vaati näiden laittamista kuriin lainsäädännöllä sekä markkinaehtoista palkanmuodostusta sekä liittyi nuorsuomalaisiin.

Kuvalehden politiikan toimittaja Tuomo Lappalaisen mukaan STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää ei voinut suoraan arvostella jäsenliittonsa puheenjohtajaa (Rinnettä) mutta piti tärkeänä, että muut liitot eivät Rinteen tavoin nakerra ay-liikkeen uskottavuutta ampumalla "kovilla" jokaisesta erimielisyydestä - ajan mittaan se kuluttaisi ay-liikkeen aseman. Mäenpään mukaan on haitallista, jos päättäjät saavat sellaisen kuvan, että ay-liike ei ymmärrä bisneksestä mitään eikä yhteistoiminta sen kanssa ole mahdollista. [21]

Rinteestä sanotaan, että hänellä on suuret luulot itsestään ja hän on tietoisesti rakentanut itselleen "työmarkkinagangsterin" maineen ja uhkaillut usein lakoilla.[20]

Sakko laittomista lakoista

Rinne määrättiin 2300 euron sakkoon ja 11 000 euron korvauksiin oikeuskuluista vuosien 2009-2010 laittomista lakoista. Yritysten mukaan ilman varoitusaikaa alkaneet lakot olivat aiheuttaneet niille kohtuuttomia menetyksiä. Rinne ilmoitti valittavansa tuomiosta. [22]

Työoikeuksien professoreista koostuvan Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean mukaan ainakin Kyproksen 10 päivän lakkovaroitusaika on kohtuullinen vapaan lakko-oikeuden näkökulmasta. Suomessa raja on 14 päivää mutta Rinteen lakoissa ilmoitus annettiin usein vain yhden päivän varoitusajalla. [23]

Laittomat pistelakot näyttävät olevan yleistymässä, mutta työtuomioistuin ei pysty estämään niitä, koska se voi määrätä vain muutaman tuhannen euron sakot. Siksi Rinteeltä vaaditaan siviilikanteella oikeudessa puolen miljoonan euron vahingonkorvausta laittomien lakkojen aiheuttamista vahingoista. Tuomio tullee vuoden 2011 lopussa. [23]

Talousepäselvyydet

Ks. myös "Sakko laittomista lakoista" yltä.

Pörssiyrityksen sisäpiiritietojen väärinkäyttö

Helmikuussa 2009 Antti Rinne sai finanssivalvonnalta moitteet siitä, että hän oli ilmaissut puhelinkeskusteluissa sisäpiiritietoa laittomasti. Rinne kertoi UPM:n ay-johtajille ilmoittamia luottamuksellisia tietoja paperitehtaiden sulkemisista jo ennen tuntia myöhemmin lähetettyä UPM:n pörssitiedotetta[24].

Matkalaskuepäselvyydet

Rinne joutui lähtemään AKT:n lakimiehen paikalta vuonna 1996 tehtyään samoja matkalaskuja kahteen kertaan.[25][20] Takana saattoi olla muitakin syitä.[20] Asia hoidettiin hiljaisuudessa ja Rinteen ay-ura keskeytyi vuoksiksi.[25]

Taloyhtiön talousepäselvyydet

Vuosina 1995-96 Rinne joutui maksamaan entiselle taloyhtiölleen 25 000 markan vahingonkorvaukset. Isännöidessään taloyhtiötä Rinne maksoi taloyhtiön rahoilla omat puhelinlaskunsa, ei toimittanut lainkaan vuoden 1991 tositteita, piti taloyhtiön rahaliikenteestä kirjaa puutteellisesti ja aiheutti yhtiölle taloudellisia vahinkoja. [25]

Vihapuhesyytökset

Rinne sanoi haastattelussa perussuomalaisten voivan olla rasistisia ja fasistisia, koska heillä ei ole arvoja. Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo piti tätä vihapuheena ja kertoi perussuomalaisten ay-aktiivien suuttuneen siitä, etenkin Pron jäsenten, ja uhanneen erota ammattiliitostaan. Kansanedustaja Kaj Turunen teki puheista rikosilmoituksen, koska ei ole rasisti eikä fasisti. [26]

Poliittinen ura

Vuonna 1999 Rinne pyrki eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä muttei tullut valituksi 2388 äänellään. "Seuraavana vuoden keväänä vuonna 2000 Rinne pyrki Riihimäen kaupunginjohtajaksi." [Wp]

Vuonna 2012 Rinne pyrki Sdp:n varapuheenjohtajaksi mutta ei pärjännyt lainkaan. Syyskuussa 2013 hänen kerrottiin silti mahdollisesti asettuvan myöhemmin ay-demarien ehdokkaaksi puheenjohtaja Jutta Urpilaista vastaan. [27]

Sdp:n puheenjohtajaehdokkaana

Yle kysyi aiheesta tammikuussa 2014 Sdp:n puoluevaltuutetuilta ja varavaltuutetuilta. Nämä toivoivat Urpilaiselle haastajia mutta Urpilainen sai eniten kannatusta (38 %), toisena Rinne (14 %). Ennen kuin Lauri Ihalainen ilmoitti tukevansa Urpilaista luvut olivat 33 % ja 22 %. Muut kuin Rinne eivät olleet ilmoittautuneet puheenjohtajapeliin. [28][29]

Tämän jälkeen paljastui, että Rinteen johtaman ammattiliitto Pron työntekijät tekivät kevään 2011 eduskuntavaalikampanjaa Rinteen vaimolle Heta Ravolainen-Rinteelle (sd) työajalla järjestöpäällikön johdolla.[30] Vaalityö tehtiin työajalla, vaikka Pro ilmoittaa olevansa poliittisesti sitoutumaton. [30][31] Rinne puolustautui, että käytäntö on yleinen kaikissa ammattiliitoissa.[32]

Ay-rahastusta valtiolta ja vuokralaisilta

Ammattiliittojohtajat tienaavat suuria summia työeläkeyhtiöiden, vuokrataloyhtiöiden ja muiden hallituspaikoista. Esimerkiksi OAJ:n puheenjohtajana toiminut Erkki Kangasniemi tienasi 291 000 euroa vuodessa lukuisten hallituspaikkojensa ansiosta, Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne 189 000 euroa mm. VVO-yhtymän ja Eläke-Fennian hallituspaikkojen ansiosta (ilmeisesti vuonna 2009).[33]

Kansanedustaja Leena Meri (ps) syytti Antti Rinteen olleen työeläkeyhtiöiden hallituksissa ohjaamassa yhtiöiden sijoituksia veroparatiiseihin.[34] Ylen mukaan kuusi suurinta työeläkeyhtiötä oli sijoittanut 40 miljardia euroa veroparatiisien kautta, 25 % varoistaan.[35]

VVO

Vuonna 1969 ammattiliitot ja vasemmistolainen osuuspääoma perustivat VVO:n yleishyödylliseksi osuuskunnaksi, josta vuonna 1997 tuli osakeyhtiö. Antti Rinteen vuoteen 2014 puheenjohtama ammattiliitto Pro omistaa siitä 7,5 %. Muita VVO:n ammattijärjestö-omistajia ovat mm. Metalliliitto, Rakennusliitto, JHL ja PAM. [36]

VVO joutui vuonna 2012 arvostelukohun kohteeksi perittyään valtion korkotuetuista asunnoistaan suurempaa vuokraa kuin oli ARA:lle ilmoittanut.[37]

Iltasanomien politiikan toimituksen esimies Mika Koskinen arvosteli VVO:ta ja sen hallituksessa ollutta Antti Rinnettä ahneudesta, koska yhtiö teki vuoden 2014 alussa korkeilla vuokrilla 38 miljoonan euron voiton 89 miljoonan euron liikevaihdolla ja maksoi 15 miljoonan euron osingot vuodelta 2013.[36]

Vuonna 2013 VVO:n liikevaihto oli 347 miljoonaa euroa, tulos ennen veroja 76 miljoonaa euroa ja tase 2,4 miljardia euroa.

Osmo Soininvaaran mukaan Helsingin ei pidä antaa VVO:lle enää yhtään asuntotonttia, ellei se saa VVO:lta sanktioitua kirjallista lupausta siitä, ettei vahvistettuja vuokria enää ylitetä.[38]

Oppositiolisä kannatusprosentissa

"Antti Rinteen suosio ei johdu Antti Rinteestä", oli HS-pääkirjoituksen otsikko 5.7.2018. Rinteestä seuraavaa pääministeriö toivoi 22 % ja Petteri Orposta 20 %, puoluekannatusten mukaisesti. Rinne oli kyllä keväällä tehnyt paljon "äänestäjiä kosiskelevia ehdotuksia", monen "vastuuttomina lupauksina" pitämiä, kuten satasen korotus alle 1 400 euron eläkkeisiin.[39] Kuitenkin vain 8 % piti syynä "puolueen poliittisten avausten ja ehdotusten hyvyyttä" ja vain 3 % Rinteen esiintymisiä julkisuudessa, vaikka syitä sai esittää kaksi. 61 %:n mielestä Sdp:n kannatuksen syy oli "yleinen kyllästyminen hallitusta kohtaan", 29 %:n mielestä "Hallituspuolueiden huonous", 5 % valitsi "Muu syy".[40]

Käytti Attendoa

Antti Rinne arvosteli kovasanaisesti Attendoa ja muita yksityisiä hoivayrityksiä. Kun hän sitten sairastui etelänmatkalla, hän lennätti itsensä Espanjasta Attendon sairaalaan kuntoutettavaksi.

Kiljavan sairaala on Attendon operoima kuntoutussairaala kauniissa luonnonympäristössä. Sosiaalidemokraatit ovat toistuvasti arvostelleet Attendoa ja muita terveysjättejä.[41] Antti Rinne myönsi, että Attendolle ulkoistetut kuntoutuspalvelut toimivat hyvin Kiljavan sairaalassa, mutta arveli, että siellä saattaa olla silti ongelmia.[42]

Pienituloisten pitää voida ostaa uusia autoja

Rinteen mukaan pienituloisten pitää voida ostaa uusia autoja, vaikka polttomoottorit kielletään. Pienituloisuuden raja on 14 750 euroa vuodessa ja uudet autot maksavat jo nyt keskimäärin 32 000 euroa. Talouselämä pitää kommenttia käsittämättömänä.[43]

Vappusatanen

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi vappupuheessaan 2018 alle 1 400 euron kuukausieläkkeisiin sadan euron korotuksen nettona ja toisti lupauksensa monesti vuoden 2019 eduskuntavaalien alla ja jälkeen. Se piti toteuttaa vaalikauden 2019-2023 aikana tai talouden kehittyessä huonosti hieman sen jälkeen.[44]

Sannan Marin (sd), Rinteen seuraaja pääministerinä, perui lupauksen "vappusatasesta" kesäkuussa 2020. Hän vetosi koronaviruksen heikentämään taloustilanteeseen, mutta HS-analyysin mukaan se oli vain tekosyy: lupausta ei muutenkaan oltu toteuttamassa. Syksyllä 2019 työmarkkinajärjestöt tyrmäsivät Rinteen keinot kahdesti, minkä jälkeen asiasta luovuttiin. Marin sanoi haastattelutunnillaan toimittajille, että hallitusohjelmassa esitys oli sidottu normaaliin taloustilanteeseen, vaikka hallitusohjelmassa ei ollut minkäänlaista sidosta taloustilanteeseen eikä edes määrärahoihin.[44]

Kohderyhmästä osa sai 34 euroa, osa 50 euroa [bruttona] ja moni ei mitään. Lupaus oli koko kohderyhmälle 100 euroa, nettona.[44]

Hallituksen omat menot

Toimittaja Mika Lehto kummasteli, että "vappusataselle, tuhannelle uudelle lääkärille ja 4 000 uudelle hoitajalle sekä muille vaalilupauksille ei ala löytyä katetta" mutta hallitus lopetti kahdeksan vuotta jatkuneet säästöt ministerien palkoista ja käytti 10 miljoonaa euroa lisää Valtiosihteereihin, avustajiin ja puoluetukeen. Kansalaismielipide oli Lehdon mukaan tyrmäävä.[45] Esimerkiksi Rinne saa 2470 euroa enemmän kuussa kuin edeltäjänsä.[46]

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Kansalta murskatuomio Rinteelle Ylen kyselyssä: yli puolet pitää eron syynä pääministerin omia toimia, neljännes katsoo kepun pettäneen Yle Uutiset. 7.12.2019.
  2. ↑ Antti Rinne otti vetovastuun demarileirissä, Mäntsälän Viikkouutiset 25.3.2009 (luettu 7.9.2009)
  3. ↑ Tytti Tuppuraisen ehdokkuus sotkee asetelmaa Savon Sanomat. 05.01.2017.
  4. ↑ Tytti Tuppuraisella voi olla vähiten vastustajia Helsingin Sanomat. 6.1.2017.
  5. ↑ 5,0 5,1 Heikki Vento: Uho johti mahalaskuun (49/2019, sivut 21-23) Suomen Kuvalehti. 3.12.2019.
  6. ↑ 6,0 6,1 Ville Pernaa: Valot valtioneuvoston linnassa (49/2019, sivu 7) Suomen Kuvalehti. 5.12.2019.
  7. ↑ Näihin asioihin pääministeri Antti Rinne kaatui - yllätyksiä, epätotuuksia, muiden tontille astumista ja yleistä sekoilua Iltalehti. 03.12.2019.
  8. ↑ Antti Rinteen kiistelty eläkeavaus haudattiin vähin äänin Helsingin Sanomat. 20.12.2019.
  9. ↑ 9,0 9,1 9,2 9,3 Kuka siellä? Helsingin Sanomat. 8.12.2019.
  10. ↑ 10,0 10,1 Hallituskumppanit vaativat Rinteeltä selontekoa pikaisesti – Vihreät: Rinteen selvityksissä aukkoja Uusi Suomi. 29.11.2019.
  11. ↑ 11,0 11,1 Maria Ohisalo: Tätä vihreät edellyttää Antti Rinteeltä Verkkouutiset. 2.12.2019.
  12. ↑ Näihin asioihin pääministeri Antti Rinne kaatui - yllätyksiä, epätotuuksia, muiden tontille astumista ja yleistä sekoilua Iltalehti. 03.12.2019.
  13. ↑ YTN tuomitsee Antti Rinteen toimet Tekniikan akateemisten liitto TEK, 21.4.2007 (luettu 7.9.2009)
  14. ↑ "Riidanhaastaja hieroo rauhaa", Tuomo Lappalainen, Suomen Kuvalehti 21/2007, s. 21-23
  15. ↑ Mikko ei saanutkaan mennä, SK 6.5.2008 (luettu 7.9.2009)
  16. ↑ Viikon valopää: Antti Rinne, Suomen Kuvalehti, 18.1.2008 (luettu 7.9.2009)
  17. ↑ Antti Rinne Toimihenkilöunionin johtoon MTV3.fi 30.9.2005 (luettu 7.9.2009)
  18. ↑ Ja tyytyväisyys valtasi maan, 20.11.2007 (luettu 7.9.2009)
  19. ↑ Ohjelmoija liittyy liittoon TE 28.1.2004 (luettu 7.9.2009)
  20. ↑ 20,0 20,1 20,2 20,3 Antti Rinne lähtee soittaen sotaan, Helsingin Sanomat 19.1.2014.
  21. ↑ "Pois paitsiosta, toverit", toimittaja Tuomo Lappalainen, Suomen Kuvalehti 12-13/2008, sivut 22-25
  22. ↑ Ammattiliitto Pron Rinne sai lakkosakot, MTV3.fi 28.09.2011
  23. ↑ 23,0 23,1 Pieni iso tuomio, HS pääkirjoitussivu, HS:n pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfield, 4.10.2011
  24. ↑ Helsingin Sanomat 7.9.2009
  25. ↑ 25,0 25,1 25,2 "Ay-johtajalla lisää rahasotkuja", Matti Simula, Suomen Kuvalehti 16/2005, s. 14-15
  26. ↑ Slunga-Poutsalo: Antti Rinne syyllistyi vihapuheeseen, Iltasanomat 20.1.2014.
  27. ↑ Urpilaisen haastajaksi halutaan äijä, Piia Elonen, HS-pääkirjoitussivu 17.9.2013
  28. ↑ Demariaktiivit toivovat puheenjohtajakisaa, Yle.fi 21.1.2014.
  29. ↑ Yle: Työministeri Ihalainen ei lähde Sdp:n puheenjohtajakisaan, HS.fi 16.1.2014.
  30. ↑ 30,0 30,1 IS: Ammattiliitto Pron työntekijät tekivät vaalityötä puheenjohtajan vaimolle, Iltalehti 22.1.2014.
  31. ↑ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288644868463.html
  32. ↑ Pron Antti Rinne: Vaalityötä tehdään muissakin ammattiliitoissa, Maaseudun Tulevaisuus 22.1.2014.
  33. ↑ Näin ay-pomot rahastavat Talouselämä. 25.11.2010.
  34. ↑ SDP-johtajia syytetään veroparatiisien tukemisesta – "hurskastelu lyö ällikällä" Verkkouutiset. 24.2.2016.
  35. ↑ Analyysi: Työeläkeyhtiöillä kymmenien miljardien sijoitukset veroparatiiseissa Yle Uutiset. 23.2.2016. Yle.
  36. ↑ 36,0 36,1 Kommentti: Antti Rinne – ahne riistäjä?, Iltasanomien politiikan toimituksen esimies Mika Koskinen, Iltasanomat 6.5.2014
  37. ↑ VVO joutui pudottamaan kohukohteen vuokraa, Rakennuslehti 20.03.2012
  38. ↑ Ei tontteja VVO:lle, Soininvaara.fi 10.3.2012.
  39. ↑ Antti Rinteen suosio ei johdu Antti Rinteestä Helsingin Sanomat. 5.7.2018.
  40. ↑ Sdp:n Antti Rinne nousi suosikiksi pää­ministeri­kandidaateista, mutta suosion syy vesittää puolueen riemun Helsingin Sanomat. 4.7.2018.
  41. ↑ Antti Rinnettä kuntoutettiin Attendon sairaalassa Iltalehti. 23.02.2019.
  42. ↑ Antti Rinne palaa sairauslomalta: ”Ongelma on tällä hetkellä vähän tuossa liikkumisessa” Uusi Suomi. 28.2.2019.
  43. ↑ Nyt tuli Antti Rinteeltä täysin käsittämätön kommentti - 100 000 euroa vuodessa tienaava Sdp:n pomo aivan pihalla pienituloisten elämästä Talouselämä. 26.3.2019.
  44. ↑ 44,0 44,1 44,2 HS-analyysi: Marin perui Sdp:n keskeisen vaalilupauksen eli ”vappusatasen”, mutta vetosi tekosyyhyn Helsingin Sanomat. 15.6.2020.
  45. ↑ Kommentti: Rinteen hallitus näyttää esimerkkiä – ei leikkaa edes itseltään Iltasanomat. 24.9.2019.
  46. ↑ US: Antti Rinne saa palkan­korotuksen – 2470 euroa kuussa enemmän kuin Sipilälle Iltasanomat. 24.9.2019.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Antti_Rinne&oldid=13630”