AKT
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ks. myös Ammattiliitot
Selkään puukottaminen kuuluu HS:n mukaan AKT:n toimintakulttuuriin. AKT:n historiikin nimi on "Kovaa peliä kuljetusalalla" ja sen kirjoittanut (SAK:n) Tapio Bergholm pyrki sittemmin AKT:n puheenjohtajaksi. Tunnetuin aiempi puheenjohtaja on Risto Kuisma, joka kohteli eräitä toimistonsa ihmisiä kuin työehtoneuvottelujen vastapuolta. [1]
AKT:n puheenjohtaja Timo Räty (2001-2012) sai syytteen työturvallisuusrikoksesta ja henkisestä pahoinpitelystä viestintäpäällikkö Hilkka Ahteen nostettua kanteen työpaikkakiusaamisesta. Ensin Ahde erotettiin AKT:sta mutta sitten Räty hyllytettiin ja 30.11.2012 hänen tilalleen valittiin AKT-taustainen Marko Piirainen Työväen sivistysliitosta.[1]
Helsingin Sanomien mukaan Piiraisen asemaa vaikeuttaa se, että moni AKT:ssa pitää yhä Rätyä "kovana jätkänä", joka neuvotteli hyvät sopimukset.[1]
Työpaikkakiusaaminen
AKT:n puheenjohtaja Timo Rätyä (sd) epäillään (2012) kahden työntekijän, mm. Hilkka Ahteen (sd) työpaikkakiusaamisesta.
"AKT:n hallituksen varapuheenjohtaja Veijo Ruonala tönäisi tuntemansa naispuolisen aktiivin maahan sen vuoksi, että nainen oli tykännyt Hilkka Ahteen Facebook-päivityksistä. - - Naiselle tuli valtava kuhmu takaraivoon ja hänen oikea kämmen aukesi. Hän arvelee myös menettäneensä tajuntansa." [2]
Työntekijöiden kiusaaminen
AKT on lakkoillut monesti osa-aikatyötä tekeviä kuskeja vastaan, ja tällaisissa tilanteissa näitä kuskeja on myös uhkailtu. Esimerkiksi Suomen Kuvalehti 18.2.2005 kertoi, miten bussinkuljettaja Anja Heinonen ei hyväksynyt laitonta lakkoa eikä halunnut tai voinutkaan siihen osallistuasesta, koska hänen miehensä on pitkäaikaistyötön. "Joka aamu töihin tullessani autoni kylkiä ja kattoa hakattiin, renkaita potkittiin, huudettiin ja kirottiin. Uhattiin väkivallalla." Myöhemmin hänen autonsa renkaat oli yön aikana viillelty, ja lopulta hän joutui sairaslomalle. Connexin pääluottamusmies Jori Kopra ei tuntenut sääliä Heinosta kohtaan: "Kyllä rikkurit ovat aina saaneet kuulla kunniansa. Ei tämä ensimmäinen kerta ole." "Ihmettelin kovasti kun näin, että hän ajoi, osa-aikainenkin. Jos on niin hullu, niin siitä vaan! miesvaltainen ala ja muutenkin." [3][4]
Pakottaminen AKT:n jäseneksi
Yrittäjien ja työntekijöiden väitteiden mukaan AKT kiristää ahtaajia liittymään liittoon. Jos työntekijä ei suostu, työnantajaa saatetaan painosta ja ehkä kielletään tekemästä töitä työntekijän kanssa. Eräs työntekijä kertoi, että kun sen työntekijät eivät suostuneet AKT:hon vaan halusivat pysyä vanhassa liitossaan, yritys laitettiin kuukauden saartoon, kunnes työntekijät suostuivat. AKT:n johtaja väittää, että näin ei hänen tietojensa mukaan ole vaan sataprosenttinen järjestäytymisaste selittyy historialla.[5]
Lakot
Vuonna 2009 AKT tuomittiin työtuomioistuimessa kuudesti rikkomuksista.[6]
1.3.2010 Räty pyysi kahdesti suomalaisilta anteeksi kumipyöräliikenteen lakkoa. HS-pääkirjoitustoimittajan mukaan hän ja osa muista liittojohtajista käyttäää työntekijöitä perheineen valtapeliensä pelinappuloina ja ajavat heitä lakkoon "pannen koululaiset ja vientiyritykset polvilleen", vaikka heille on tarjottu suunnilleen samaa kuin muille, niin että edes lakkoilijat eivät tiedä, miksi ovat lakossa.[7]
Työllisyyttä estämällä ja kiristämällä ylipalkat
AKT lakkoilee hyvin usein, pienistäkin syistä ja rankasti. Taloustiede ennustaa, että juuri AKT:n kaltaiset liitot, jossa esimerkiksi ahtaajat pystyvät vähälläkin työntekijämäärällä pysäyttämään suuren määrän pääomia, esimerkiksi kuljetuksia, olisivat lakkoherkkiä, koska niillä on tiukin kiristysote työnantajasta, ja tällaiseen lakkoiluun parhaiten pystyvillä työntekijöille kuten ahtaajilla olisi kohtuuttoman korkea palkka (eli alalle otettaisiin kohtuuttoman vähän väkeä töihin).
Ahtaajan sopimusten mukainen vähimmäispalkka on tyypillisellä työajalla noin 50 000 euroa vuodessa. (Minimipalkka#Ahtaajien_minimipalkka_on_48_000_euroa)
Helsingin bussiliikenne
Helsingin bussiliikenne lakkoili huhtikuussa 2010 paikallisen sopimusoikeuden puolesta, koska sen oma sopimus oli vanhoille kuljettajille parempi ja nuorille huonompi kuin AKT:n sopimus, Osmo Soininvaara kuvaa, "vanhat kuljettajat saavat valita ensin päältä mukavimmat reitit ja parhaat vuorot ja nuoret saavat sen, mitä heille jää. Yleensä hyvin rikkonaisen työpäivän, jossa on paljon hyppytunteja". "hyppytunteja tulisi vähemmän, jos osa vuoroista (aamuruuhka esimerkiksi) tehtäisiin osa-aikatyöllä. Tämän taas kieltää AKT:n sopimus. En siis tarkoita, että ketään pakotettaisiin tai edes painostettaisiin osa-aikatyöhön, vaan hyväksyttäisiin se, että opiskelija haluaa tehdä ja pystyy tekemään vain osa-aikatyötä." [8]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 AKT:n olisi aika rauhoittua, Helsingin Sanomat, pääkirjoitus 2.12.2012.
- ↑ IL: Ahde-kiista johti pahoinpitelyyn AKT:n talvipäivillä, MTV3.fi 5.3.2012
- ↑ Suomen Kuvalehti 18.2.2005
- ↑ Ay-liike nojaa työpaikkakiusaamiseen, VS 19.2.2005
- ↑ Yritykset esittävät IS:lle hurjia väitteitä AKT:n toimintatavoista satamissa – ”He ovat täysin häikäilemättömiä” Iltasanomat. 18.2.2022.
- ↑ Suomen Kuvalehti 12/2010, s. 19
- ↑ Anteeksi mitä, Timo Räty, Helsingin Sanomat 4.3.2010 / Antti Blåfield
- ↑ Bussikuskit lakossa paikallisen sopimisen puolesta, Soininvaara.fi 28.4.2010
