Tehy
Tehy (1982 - ) oli aiemmin Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö. Puolet jäsenistä on sairaanhoitajia, 90 % naisia. Tehy on STTK:n jäsen.
Professori Seppo Koskinen piti Tehy-kiistan yhteydessä ilmennyttä Tehyn syndikalismia päänavauksena kovaotteiselle ja itsekkäälle toiminnalle.[1]
Palkkataso
Kätilöiden kokonaisansiot olivat 3 335 euroa, sairaanhoitajien 3 163 euroa ja lähihoitajien 2 743 euroa vuoden 2018 lokakuussa.[2]
Sairaanhoitajien säännöllisen työajan keskiansiot vuonna 2021 olivat 3 277 euroa kuussa, lähihoitajien 2 935, lastentarhanopettajien 2 887, luokanopettajien 3 650 ja palomiesten 3 232. (Päälle tulevat vuorolisät.)[3]
Professori Roope Uusitalon mukaan palkankorotuksilla ei ehkä saisi juurikaan lisää työntekijöitä, koska lähes kaikilla sairaanhoitajilla on jo työ. Sairaanhoitajien työn arvoa on vaikea määrittää, koska yli 80 prosenttia heistä työskentelee julkisella sektorilla, joka ei myy palvelujaan markkinahintaan. Jos hoitajien palkkoja nostettaisiin, muut alat vaatisivat heti samansuuruisia korotuksia. Tällöin kaikki palkat ja hinnat nousisivat nimellisesti eli reaalisesti hintojen nousu söisi palkankorotushyödyn.[3]
Uusitalo arvioi, että palkkaeroa insinööreihin ei selitä sukupuoli, koska eihän lääkärikunnan naisistuminenkaan laskenut lääkärien palkkoja, vaan ehkä kilpailun puute: hoitajilla on vähemmän vaihtoehtoisia työnantajia, jotka heistä kilpailisivat.[3]
Tehyn perättömät väitteet alanvaihdosta
Sairaanhoitajien korkea työllisyysaste saattaa olla syy siihen, että sairaanhoitajat harvoin vaihtavat alaa.[4]
Tilastokeskuksen yliaktuaarin mukaan sairaanhoitajista poikkeuksellisen harva vaihtaa alaa. Sairaanhoitajista vain 0,7 % kouluttautui toiselle alalle 2010-2018, kun muiden amk-tutkintojen vastaava luku oli 5,4 %. Tosin vastaavasti lähihoitajat ja perushoitajat hankkivat uuden koulutuksen harvemmin kuin muut ammatillisen peruskoulutuksen saaneet. Kaikista sote-alan koulutuksen saaneista alle 10 000 työskentelee toisella alalla, kun ei lasketa niitä, jotka työskentelevät koulutustaan vastaavissa tehtävissä.[4]
Tehy esitti luvun "lähes 40 000", koska se laski mukaan viimeksi mainitutkin. Se myös tuo jatkuvasti julkisuuteen yksittäistapauksia alanvaihtajista ja tekee johdattelevia kyselyitä, joissa vastaajista 44 % ymmärtää kertoa, että tarvitsevat lisää palkkaa, jotteivät harkitsisi alanvaihtoa. (vrt. [4]) Yleisen palkankorotuksen sijaan olisi parempi tehostaa johtamista ja työnjakoa niin, että useammat matalatuottoiset ihmiset pääsisivät alalle töihin esimerkiksi aluksi lähihoitajina ja näin voitaisiin palkata riittävästi käsipareja, jättäen vaativimmat tehtävät sairaanhoitajille tai lisäkoulutetuille muille hoitajille. Tämä voisi myös lisätä sairaanhoitajien työn mielekkyyttä. Aalto-yliopiston tuotantotalouden opiskelijat ovat onnistuneet usein tehostamaan sairaanhoitajien työtä kymmenillä prosenteilla siten, että työ on samalla tullut mielekkäämmäksi.
"Terveydenhuoltojärjestelmä romahtaa ennen loppiaista", vaikka Suomen epidemia oli ennätyslievä
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on koko koronaepidemian ajan väittänyt, että hoitajat eivät enää jaksa. "Tämä piparkakkutalo murenee ennen loppiaista", hän kirjoitti 13.12. eli väitti Suomen terveydenhuollon romahtavan.[5]
HS-toimittaja Teemu Luukan mukaan se on kovaa edunvalvontatekstiksikin, sillä se olisi kansainvälinen sensaatio, kun Suomen koronatilanne on kauan ollut lähes Euroopan lievin.[5] Suomessa oli kuollut 415 ihmistä, Britanniassa 61 245, Italiassa 60 078.[6] 3.-16.12. Suomessa kuoli koronaan 64 ihmistä, Italiassa 9 496, Saksassa 6 367 ja Britanniassa 5 858.[7]
Luukan mukaan Tehyllä on normaaliin tapaan "erilainen laskin": sillä kuntatyönantajien "lähes 300 euron" bonus onkin "30 euroa".[5]
Viitteet
- ↑ Työoikeuden professorit eri mieltä Tehy-ratkaisusta, STT, 22.11.2007 (luettu 7.9.2009)
- ↑ Kysely: Suomalaisista 63 prosenttia antaisi sairaanhoitajille palkankorotuksen Helsingin Sanomat. 18.1.2020.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 Roope Uusitalo: Sairaanhoitajat palkkakuopassa? (20/2022, sivut 12-13) Suomen Kuvalehti. 19.5.2022.
- ↑ 4,0 4,1 4,2 Tilastot alanvaihtajista eivät tue väitteitä hoitoalan ahdingosta, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Helsingin Sanomat. 17.1.2020.
- ↑ 5,0 5,1 5,2 Suomalainen työmarkkinaperinne estää sairaanhoitajien koronabonukset: kukaan ei saa mitään, jos kaikki eivät saa Helsingin Sanomat. 16.12.2020.
- ↑ Toinen korona-aalto on ollut tappavampi EU-alueella – kuolleita jo nyt enemmän kuin kevään aikana MTV Uutiset. 8.12.2020.
- ↑ Sairaalahoidossa 235 ihmistä Suomessa, yhteensä 56 kuollutta – HS kertoo reaaliaikaiset tiedot koronaviruksen etenemisestä Helsingin Sanomat. Viitattu 17.12.2020.
