Lahjonta

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Vallitseva talouden sääntely selittää 71 % korruptiosta.[1] Koska korruptio katoaa hitaasti, aiempi sääntely selittää ison osan lopusta. Kun kaikkeen tarvitaan lupa valtiolta, poliitikot ja virkamiehet alkavat myydä lupia, samoin julkiset hankkeet ja tuet synnyttävät korruptiota. Ks. taloudellisen vapauden vaikutus korruptioon (en) ja Vapaasanan artikkeli.

Intialaissyntyinen vasemmistolainen nobelisti Amartya Sen on sanonut, että vaikka kehitysmaiden markkinoiden vapauttamisesta ei olisikaan muuta hyötyä, se pitäisi silti tehdä, koska se vähentää korruptiota.[2] Intia onkin pitkäaikaisen sosialismin (ja sitä edeltäneen kolonialistisen suunnitelmatalouden) vuoksi ollut erittäin korruptoitunut maa, ja siksi sekä oikeisto että vasemmisto haluavat siellä jatkaa 80-luvun lopulla aloitettua sääntelyn poistamista.

"‎Kun ostamista ja myymistä säännellään lailla, ensimmäisenä aletaan ostaa ja myydä lainsäätäjiä." - P.J. O'Rourke

Taloudellinen vapaus vähentä korruptiota kausaalisesti sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kausaliteettia on myös toiseen suuntaan.[3]

Puolue- ja poliitikkorahoitus

Sdp & Vasemmistoliitto

Julkisten- ja hyvinvointialojen ammattiliitto "JHL on perustamisvuodestaan 2006 lähtien syytänyt Sdp:lle noin 450 000 euron ay-tuet. Vasemmistoliittoa JHL on rahoittanut samaan aikaan muutaman kymmenen tuhannen euron edestä" HS kertoi[4].

"MOT-ohjelma paljasti, että Sdp oli saanut vuonna 2007 sak:laiselta ay-liikkeeltä 400 000 euroa. Vasemmistoliittoon kirstuun kilahti samana vuonna 50 000 euroa ay-rahaa." [5]

Aiempien vuosikymmenten rahoituksesta on vaikeaa löytää tietoja, mutta esimerkiksi vuonna 1981 pelkästään Metallityöväen liitto maksoi demareille lähijärjestöineen 1 793 000 ja Skdl:lle 1 304 000 markkaa[6]. Sdp:n hovihistoriantutkija Mikko Majander arvioi, että 1950-70-luvuilla Suomessa asioista päätettiin kabineteissa ja saunoissa viinan voimin. "'Ei me otettu kuin silloin kun päätettiin jotain - mutta ainahan me nyt jotain päätettiin', eräs ay-johtaja kuvailee kokouskäytäntöjä." [6]

Sdp ym.

Yleishyödyllinen rakennuttaja Kunta-Asunnot Oy tuki puheenjohtajaansa Pentti Sivusta (sd), Tapani Mäkistä (kok) ja Pia Viitasta (sd) ja mahdollisesti Virpa Puistoa (sd) vuoden 2007 eduskuntavaaleissa[7].

Kokkolan kaupungilta rahaa vuoden 2007 vaaleihin saivat Jutta Urpilainen (sd), Bjarne Kallis (kd) ja Mika Lintilä (kesk). Kaupunginjohtaja selitti, että kyse ei ollut tuesta vaan taulujen ja keramiikan ostosta. [8]

Kansanedustaja Maria Guzenina sai 24 150 euroa tukiyhdistykseltään, jonka rahalähteistä Guzenina ei suostunut kertomaan kuin että "siellä on ihan perustason ammattiyhdistysliikettä" (HS 27.5.07). Ilmeisesti lahjoitus pilkottiin parinkymmenen eri ammattiyhdistyksen nimiin, niin että yksikään niistä ei ylittänyt 1700 euron rajaa, joka olisi pakottanut lahjoittajan julkistamiseen. Näin Guzenina voidaan kytkeä ay-liikkeen talutusnuoraan julkisuudelta piilossa. [1]

Keskusta

"Koplauksesta" aiemmin tuomittu kansanedustaja Kauko Juhantalo (kesk) sai Keskustan johtaman Kansaneläkelaitoksen tukemalta, Juhantalon itsensä johtamalta Kankaanpään Kuntoutussairaalasäätiöltä vaaliraha-avustusta (seminaarilippuostoina). [2]

Kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk) oli Aran johtokunnan kokouksessa päättämässä (puheen)johtamansa Nuorisosäätiön asuntokohteen tuesta, jota myönnettiin 1,5 miljoonaa euroa enemmän, kuin sille olisi kuulunut. [3] [4]

Ympäristöministeriön alainen Ara (entinen Valtion asuntorahasto) myöntää yleishyödyllisille tahoille tukea. Osaa niistä johtavat poliitikot, samoin Aran johtokunnassa on poliitikkoja. Sama virasto myös valvoo, kilpailuttavatko saajatahot rakennusurakkansa asianmukaisesti, ja tarkistavat, ovatko vuokrat kohtuullisia ja onko niissä otettu annettu tuki huomioon. HS:n (13.11.2009) artikkelin mukaan tarkistukset pitäisi siirtää puolueettomalle taholle.[9]

Poliitikot jakamassa tontteja suosikeilleen

Ainakin 1990-luvun alussa Turussa puolueet jakoivat omakotitalo- ja kioskitontteja suosikeilleen ja rahastivat välistä. Korruptioon kuului myös virkojen (vasemmisto siivoojat ja porvarit kadunrakentajanvirat), myyntipaikkojen sekä urheilu- ja veneseurojen avustusten jako. Rakennusliikkeille jaetut tontit tuottivat eniten. Jäänteenä tuosta ajasta lienevät hypermarkettontit sekä puolueita lähellä olevien järjestöjen avustukset ja vuokratuet. [10]

Samanlaiset ilmiöt ovat normi muuallakin Suomessa.

Ratkaisu olisi tietysti yhdistysavustusten, yritystukien ym. lopettaminen ja tonttien huutokauppaaminen. Näin kertyneillä rahoilla kevennettäisiin verotusta, jolloin ihmiset voisivat avustaa yhdistyksiä ja yrityksiä paljon enemmän ja asua paljon kalliimmin, jos haluaisivat. Sitä paitsi tonttien myyminen alihintaan heikentää kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja siten nostaa asuntohintoja ja -vuokria.

Yksityistäminen

Yksityisten omistajien katsotaan olevan parempia vahtimaan omaisuuttaan kuin valtion. Tämä selittänee valtionyhtiöiden tehottomuutta ja korruptiota. Ks. myös Valtionyhtiö#Korruptio_ja_valtionyhti.C3.B6t.

Ay-liike vaatii yksityistämistä korruption vähentämiseksi

Valtion maanrakennusyhtiö Destian toimitusjohtajan korruptioepäilyjen jälkeen "vasemmistoliittolaisen Rakennusliiton" puheenjohtaja Matti Harjuniemi (vas) vaati Destian yksityistämistä. HS:n mukaan Destia myös toimi "markkinakiihkossa vailla markkinatalouteen kuuluva riskiä", kun se pelasi veronmaksajien rahoilla eikä yksityisenä. [11]

Destia (Tieliikennelaitos) käytti 20 000 euroa kolmen suurimman puolueen tukemiseen 2004-2009. Suurin osa rahoista meni Sdp:lle. [12] Destian entinen toimitusjohtaja liikekumppaneineen vangittiin kesäkuussa 2009 todennäköisin syin epäiltynä törkeästä petoksesta ja väärennyksestä.[13] Toimitusjohtaja oli A-Studion mukaan tehnyt lukuisia sopimuksia yhtiökumppaninsa kanssa.[14]

Kaavoituksella etuja yrityksille

Kunnissa mm. S-osuusliikkeen luottamushenkilöillä on vahva rooli, esimerkiksi Helsingin kaupunginhallituksen 15 jäsenestä 12 on HOK-Elannon edustajistossa tai hallintoneuvostossa. Professori Pekka Viljasen mukaan poliitikkojen kaksoisrooli on "rakenteellista korruptiota". [15]

Vuonna 2007 HOK-Elanto sai Maunulan ostoskeskuksen korvaavan tontin ilman kilpailutusta. SOK:n pääkonttorin viereen annettiin vastoin kaavoitusperiaatteita poikkeuslupa 373 auton pysäkointikeskusluolalle 2007. 2010 HOK-Elanto sai luvan uudisrakentaa Konalan teollisuusalueen tonttinsa, mikä suututti kilpailijat. HOK-Elanto on saanut myös muita tontteja ja rakennuslupia Helsingissä. [15]

Myös Lidlin ja IKEAn tulo Suomeen viivästyi vuosikymmeniä, kun kauppaliikkeiden lobbaamat poliitikot jarruttivat asiaa mm. estämällä liiketonttien saannin.

Poliittiset virkanimitykset

Professori Pekka Viljanen ja dosentti Silvo Kaasalainen pitävät pääsääntöisesti laittomana korruptiona sitä, että ihmisiä nimitetään virkoihin poliittisin perustein. [16]

"Perustuslain 6. pykälä sanoo, että kaikilla pitää olla tasa-arvoinen mahdollisuus päästä virkaan ja perustuslain 125. pykälä sanoo, että valinta tapahtuu puhtaasti pätevyysperustein, joihin ei kuulu poliittinen puolue". [16]

Arviolta suurin osa kuntien ja valtion virkanimityksistä tehdään politiikan eikä pätevyyden perusteella, vaikka vain 5 % suomalaisista kuuluu puolueisiin. Tämän vuoksi pätevämmät jättävät hakematta ja hallinto paisuu, kun kaikilla johtavilla puolueilla pitää olla omat edustajansa johtajina. [16]

Ministeri Krista Kiuru (sd) nimitti demarimaisterin koulutuksen arviointikeskuksen johtajaksi ohi 17 tohtorihakijan vuonna 2014. Koulutuksen arvioinnin asiantuntija, hakija, tohtori Helka Kekäläinen kanteli nimityksestä oikeuskanslerille, joka arvosteli nimitystä vaikkei löytänyt todisteita lainvastaisuudesta. KHO ilmoitti, ettei löytänyt menettelytapavirhettä, mutta kieltäytyi toimittamasta perustelumuistiinpanojen osiota oikeudellisesta arvioinnista.[17]

Lobbaus

Usein lobbaus ei vaikuta niinkään äänestyksen tulokseen, joka tapahtuu pitkälti puoluerajojen mukaan, kuin siihen, mikä on lakiesitysten sisältö ja miten virkamiehet toimivat. Lobbaaminen tapahtuu enemmän suhteilla kuin lahjuksilla. Suhteita on vaikeampi kieltää kuin rahalahjoja. [18]

Yhdysvalloissa kaksipuoluejärjestelmä ja "gerrymandering" eli toiselle puolueelle varmaksi muotoillut vaalipiirit (yli 85 %?) saavat aikaan, että esivaalista tulee ratkaiseva. Siinä äärimielipiteet keräävät yleensä eniten lahjoituksia. The Economistin kolumnisti, professori Will Wilkinson arvioi, että lahjoituskaton poistaminen saattaisi lievittää ongelmaa. [18]

Sääntely ja korruptio

Vallitseva talouden sääntely selittää 71 % maiden korruptioindekseistä: mitä enemmän sääntelyä, sitä enemmän korruptiota.[1] Jos Transparency Internationalin korruptioindeksin sijaan kysellään ihmisiltä kokemusta korruptiosta, huomataan sääntelyn määrän lisäävän hyvin paljon sekä yleistä korruptiota että pikkukorruptiota (vesiliittymän, rakennusluvan, toimiluvan tai tuontiluvan saamiseksi tai veroviranomaisten tarkastuksissa). Tutkijoiden mukaan sääntelyn purkaminen on tehokas tapa vähentää korruptiota.[19][20]

Vaikka myös suuret julkiset menot houkuttelevat korruptiota, sääntely kaikkein selkeimmin lisää sitä.[21]

Sosiaaliturva

Kreikassa avustuksia jaetaan aivan muilla kuin tarpeiden perusteella. Eläkkeitä menee miljoonien edestä kuolleille ihmisille. Avustusten nostamiseen tarkoitettuja todistuksia haetaan ja annetaan erityisesti vaalien alla, vaikka useimmat todistukset väittävät hakijoiden olleen sokeita syntymästään asti. Zakynthoksen saarella on avustusten mukaan 2 % sokeita. [22]

Valtionyhtiöt

Valtionyhtiöiden työpaikat ovat Kreikassa palkintoja puolueväelle, kenties pelkkiä nimellisiä virkoja. Tämän seurauksena valtionyhtiöissä on vahvat ammattiyhdistysvoimat, jotka estävät uudistukset. [22]

Aukioloajat ja anniskeluluvat

"Jos ei jollekin kaupungin virkamiehelle Turussa olisi antanut vip-korttia, miten olisi mahtanut kaikkien lupien käydä?" - Turussa yökerhonpitäjänuransa aloittanut Sedu Koskinen. [23]

Avustukset ja korruptio

Veikkauksen avustusten väärinkäyttö

Veikkaus oy:n avustukset jaetaan paljolti puolueiden miehittämille tai puolueita tukeville järjestöille. Nämä järjestöt myös antavat osan rahasta puolueille käytännössä provisiona, esimerkiksi ehdokkaiden vaaliavustusten nimissä.

Vuonna 2021 paljastui, että Allergia-, iho- ja astmaliitto oli väärinkäyttänyt veikkausvoittovaroja ja huijasi itselleen lisää Veikkaus-avustusta väärentämällä työaikamerkintöjä ja piilottelemalla tuloja. Ilkka Repo oli liiton toimitusjohtajana käyttänyt liiton luottokorttia kyseenalaisiin alkoholin ostoihin, öisiin taksimatkoihin, golfkokouksiin ja muuhun. Taksimatkoista osa tehtiin ilta-, yö- ja viikonloppuaikaan. Usein tositteisiin oli merkitty selitteeksi vain "sidosryhmäyhteistyö" edes nimeämättä sidosryhmää. Avustusvaroista noin 13 000 euroa käytettiin "lahjoihin", kuten pöytäliinoihin, lahjakortteihin ja suklaakonvehteihin. Tositteisiin ei tehty merkintöjä, joista ilmenisi, että ne liittyisivät liiton yleishyödylliseen toimintaan. Viestintäjohtajan palkkaus oli tehty niin, että hän ansaitsi yli 180 000 euroa vuonna 2018, mitä rahoitettiin sopimattomasti Veikkaus-varoilla.[24]

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Alejandro A. Chafuen ja Eugenio Guzmán: ECONOMIC FREEDOM AND CORRUPTION (Kaavio 3.1, sivu 56. Kolmen taloudellisen vapauden indeksin keskiarvon selitysaste (R2) maailman maiden korruptiolle (Transparency Internationalin mittaama korruptioaste) on 71 %, vaikka indekseistä oli poistettu korruptioon liittyvät tekijät.) Heritage.
  2. ↑ Globalisation Institute -"-, siteerattu: Handbook of Economic Freedom, "Reducing corruption in developing countries by opening markets would be reason enough to liberalize, even if no other economic benefits materialized."
  3. ↑ Nicholas Apergis, Oguzhan C. Dincer, James E. Payne: Live free or bribe: On the causal dynamics between economic freedom and corruption in U.S. states (Volume 28, Issue 2, June 2012, Pages 215-226) European Journal of Political Economy. 15.11.2011.
  4. ↑ "Demarit saivat jättisumman ammattiliitolta" HS 11.8.2009
  5. ↑ Entä ay-rahat? Suomen Kuvalehti 12.6.2009
  6. ↑ 6,0 6,1 "Kansanvallan peruskorjaus", HS 14.2.2010, Marko Junkkari & Hanna Kaarto, lähteenään Eino Ketola: "Suomen Metallityöväen Liitto 1961-1983"
  7. ↑ Kunta-Asunnot tuki oman hallituksensa puheenjohtajaa, HS 26.9.2009, osin myös http://keskustelu.suomi24.fi/node/8551117
  8. ↑ Urpilainen, Kallis ja Lintilä saivat vaalitukea Kokkolan kaupungilta, HS 25.9.2009
  9. ↑ HS 13.11.2009, s. A4: "Vapaavuori selvityttää, avustiko Ara Nuorisosäätiötä löyhäkätisesti" & "Aran kaksoisrooli pitäisi purkaa"
  10. ↑ http://www.ts.fi/online/kotimaa/165535.html Turussa jaettu tontteja puolueiden kiintiöillä], Turun Sanomat 11.10.2010
  11. ↑ Destia on hyvä esimerkki huonosti ajatellusta tehtävästä, HS pääkirjoitus 7.8.2009
  12. ↑ Destia tarkistaa etiikkansa, Taloussanomat 11.8.2009
  13. ↑ Destia-sotkussa vangitsemisia, Kaleva.fi 26.6.2009
  14. ↑ Destian johtajan korruptioepäily selvitetään ”nopealla aikataululla”, Uusi Suomi 29.5.2009
  15. ↑ 15,0 15,1 Helsingin kaupunginhallitus on HOK-Elannon miehittämä, Helsingin Sanomat 8.7.2010
  16. ↑ 16,0 16,1 16,2 "Poliittiset virkanimitykset ovat suomalaista korruptiota", Yle.fi 13.1.2012
  17. ↑ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1470714880039
  18. ↑ 18,0 18,1 Money and/or polarisation, The Economist, Mar 12th 2012, Will Wilkinson
  19. ↑ Do more rules lead to more corruption? Evidence using firm-level survey data for developing countries 1.3.2020. Maailmanpankki.
  20. ↑ Does Greater Regulatory Burden Lead to More Corruption Evidence Using Firm-Level Survey Data for Developing Countries 18.2.2020. Maailmanpankki.
  21. ↑ Randall G. Holcombe & Christopher J. Boudreaux: Regulation and corruption. Public Choice, Virhe: kelvoton aika, 164. vsk, nro 1, s. 75-85. Springer Nature. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1007/s11127-015-0263-x}}||]}}]. Artikkelin verkkoversio.
  22. ↑ 22,0 22,1 Kreikka uppoaa sitä mukaa kuin sitä nostetaan, HS pääkirjoitus 3.2.2012
  23. ↑ Sedu Koskisen aikakausi päättyi, City 13/2012, 21.6.2012
  24. ↑ Tarkastuskertomus paljastaa yksityiskohdat Allergia-, iho- ja astmaliiton epäillystä huijauksesta: Näin systemaattisesti järjestö keplotteli itselleen avustusrahoja Helsingin Sanomat. 12.2.2021.

Katso myös

Aiheesta muualla

Wikipedia

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Lahjonta&oldid=14913”