Omavaraisuus
Omavaraisuus (self-sufficiency) tarkoittaa pyrkimystä selvitä ilman tuontia. Ks. protektionismi (joka kattaa paitsi omavaraisuuspyrkimykset eli tuonnin korvaamisen myös vienninedistämispyrkimykset).
Autarkiaa eli omavaraistaloutta kohti ovat pyrkineet tai sen väittäneet saavuttaneensa mm. fasistinen Italia (etenkin 1929-1944)[1], kansallissosialistinen Saksa [2] (1933-1945)[3], kommunistiset Albania ja Pohjois-Korea, talibanien Afganistan (1996-2001) sekä sosialistiset Burma (1962-1988) ja Intia (1950-1991)[4].
Ennen vasemmistolaiset usein kannattivat omavaraisuutta, sekä marxilaiset sosialistit että etenkin kansallissosialistit, mutta 2000-luvulla yhä harvempi kehtaa puhua siitä vakavissaan.
"Meillä ei olisi ensimmäistäkään tuotetta ilman tuontia", toteaa luonnonvarakeskuksen tutkija. Maatilan työtkin vaativat koneita ja polttoainetta.[5]
Kehitysmaat
Vasemmistolainen taloustieteilijä Paul Krugman on sanonut, että "Jokainen 1900-luvun onnistunut esimerkki taloudellisesta kehityksestä - joka tapaus, jossa köyhä valtio on työstänyt tiensä kohtuulliseen tai ainakin dramaattisesti parempaan elintasoon - on tapahtunut globalisaation kautta, tuottamalla maailmanmarkkinoille pikemmin kuin pyrkimällä omavaraisuuteen"[6].
Kaupan vapautuminen toi hyvinvointia kehitysmaihin
YK:n UNDP:n raportti kertoi inhimillisen kehityksen mittareiden osoittavan huomattavaa paranemista 2000-luvulla. Syynä tähän on kaupan kasvu. Globalisaatio on vähentänyt kaupan esteitä ja levittänyt tuotantoketjuja valtionrajojen yli. Tämä on kiihdyttänyt köyhien maiden talouskasvua. Niiden osuus maailmankaupasta kolminkertaistui 1980 - 2011. [7]
Vapaan kaupan kehitysmaat ottavat kiinni teollisuusmaita, suljetut jäävät jälkeen
Professori Jeffrey Sachsin mukaan syy siihen, että osa kehitysmaista on ottanut teollisuusmaita kiinni mutta osa jää jälkeen, on se, että vapaampaa kauppapolitiikkaa harjoittavat köyhät maat kasvavat tuplasti niin nopeasti kuin teollisuusmaat ("catch-up effect" eli kiinniottajan etu) mutta suljetut taloudet jäävät jälkeen.
111 maata vuosina 1970 - 1989 kattaneessa tutkimuksessaan Sachs ja Andrew Warner totesivat, että teollisuusmaiden talouskasvu oli 2,3 %/vuosi/henkilö, avoimen talouden kehitysmaiden 4,5 % ja suljetun talouden kehitysmaiden vain 2 %. [8]
Viitteet
- ↑ Italy, PBS, 2002
- ↑ Hans-Joachim Braun, "The German Economy in the Twentieth Century", Routledge, 1990, p. 86
- ↑ Germany, PBS, 2002
- ↑ India, PBS, 2002
- ↑ Ruoan kotimaisuus on harhaa – Luonnonvarakeskuksen tutkija: "Meillä ei ole ensimmäistäkään tuotetta ilman tuontia" Yle Uutiset. 5.6.2020.
- ↑ Paul Krugman, The Great Unraveling: Losing Our Way in the New Century (ISBN 0393058506)
- ↑ Kauppa nostaa kehitysmaita köyhyydestä, Helsingin Sanomat 15.3.2013.
- ↑ "Vapaakauppa on kriiseistä huolimatta kasvun eliksiiri", Jeffrey Sachs, Helsingin Sanomat 8.11.1997
