Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomat oli alunperin nuorsuomalainen lehti, 1900-luvun loppupuolelta Sdp:tä lähellä oleva sitoutumaton lehti.
Sdp:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa sanoi lehden olevan lähellä puoluettaan. Toimittajina kuitenkin on hyvin monenlaisten kantojen edustajia, vaikka vasemmistolaiset ja vihreät ovatkin huomattavasti yliedustettuina.
Elokuuhun 2012 Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies oli Antti Blåfield, entinen taistolaisen Toimittajaliiton jäsen. Aatos Erkkoa sanottiin mielipiteiltään demariksi.[1] Erkko tuki mielellään Tarja Halosta ja neuvoi auttamaan Venäjää.[2]
"Puolistalinistinen" 1970-luku
Lehden myöhempi päätoimittaja Janne Virkkunen kertoi naureskelleensa 1970-luvulla sitä, että puolet toimituksesta oli stalinisteja, mikä oli länsimieliselle Olli Kiviselle raskasta. [3]
Mikael Pentikäinen 2010-2013
Demarisympatioistaan tunnettu Helsingin Sanomien entinen poliittisen toimituksen esimies Aarno Laitinen väittää lehden muuttuneen keskustalaisemmaksi keskustalaisen Mikael Pentikäisen päätoimittajavalinnan myötä. Mediaviikon Paavo Vasalan mukaan Pentikäisen keskustalaisuus ei suuremmin näy tämän kannoissa tai lehden linjassa. [4]
Lukijakommenteissa sanotaan, että HS olisi yhä demarilehti ja että se on ryöpyttänyt jatkuvasti keskustan vaaliraha-asioita kertomatta Sdp:n vastaavista. [4]
Vasemmistokampanja kevään 2011 vaaleissa
Vuoden 2011 eduskuntavaalien alla HS-kirjat julkaisi kahden lääkärin kirjan The Spirit Level, joka vastustaa tuloeroja. Vasemmistolaisetkin lehdet ovat todenneet sen epätieteelliseksi ja mm. huomattava vasemmistolainen tuloerotutkija on todennut kirjan väitteet pahasti virheellisiksi.
Myös pääkirjoitussivulla ja kulttuurisivuilla on hyökätty tuloeroja vastaan. Esimerkiksi Saska Saarikoski vetosi voimakkaasti kirjan sanomaan.[5] ja kulttuuriosan etusivu omistettiin Sdp:n hovihistorioitsija Mikko Majanderin samanhenkiselle kirjoitukselle 13.4.[6].
Vaalipäivän mielipidesivuilla oli kaksi tuloerojen vastaista kirjoitusta, kapitalismille suuttuneen äänestäjän äänestyskehotus, kirjoitus, jossa vaadittiin parempia tekoja julkisen terveydenhoidon puolesta, vaatimus uusista metsäteollisuustuista, kaksi äänestyskehotusta, sovittelukirjoitus, rahankeräyslakikirjoitus, liikenneinvestointikirjoitus ja kielikirjoitus. [7] Myös vaalipäivän alla julkaistiin paljon tuloeroja vastustaneita ja vähän niitä puolustaneita kirjoituksia.
Vasemmistolaisuus
Mediaviikko-lehden kyselyn vastaajista puolet pitää useimpia toimittajia vasemmistolaisina. Helsingin Sanomissa ja etenkin Yleisradiossa arveltiin olevan enimmäkseen demaritoimittajia. Kyselyn otos ei ollut edustava, vaan esimerkiksi puolet vastaajista oli toimittajia. Vastaajista vain 8 % arvioi, että toimittajien poliittinen kanta ei vaikuta uutisointiin. [8]
Yksittäistapauksia
Kohu toimitusjohtajien palkoista
"Hesari loi 25.7. kohun väittämällä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkkioiden nousseen 8,3 %. Ne kuitenkin putosivat 5 % 699 000 euroon, minkä Taloussanomatkin uutisoi jo keväällä. Luvuissa ovat mukana osake- ja tulospalkkiotkin. HS olikin tutkinut taas vain"[9] noin kolmanneksen yhtiöistä ja niistäkin jättänyt osakekannustimet kokonaan pois.[10] Aalto-yliopiston erityisasiantuntija Magnus Diesen arvosteli tapauksen vievän Helsingin Sanomien uskottavuutta ja johtaneen väärään johtopäätökseen.[10]
Viitteet
- ↑ "Aatos Erkosta sanottua", Helsingin Sanomat 8.5.2012, sivu A6
- ↑ Aatos Erkko kielsi elämäkerran julkaisun ennen kuolemaansa – teos kertoo Helsingin Sanomien kustantajan harjoittamasta laajasta yksityisestä diplomatiasta Helsingin Sanomat. 13.4.2018.
- ↑ Toverit arvostivat tinkimätöntä Kivistä, HS Kotimaa 22.7.2014.
- ↑ 4,0 4,1 Onko Hesari kepulainen?, Mediaviikko 09.03.2011, Paavo Vasala
- ↑ Saska Saarikoski: Reilussa maassa on parempi elää Helsingin Sanomat. 9.4.2011.
- ↑ http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Eriarvoisuus+vie+rikkailtakin+onnen/HS20110413SI1KU01ny9
- ↑ Helsingin Sanomat Mielipide, sivut C15-C16. "Rawlsilla ei voi perustella tuloerojen kasvua": Matti Tuomala kritisoi tuloerojen kasvua ja valitti köyhimpien suomalaisten rikastuneen olemattomasti. "Äänestän, vaikka tiedän, että rahan valta on päätösten vaikuttimena": äänestäjä kritisoi rahan valtaa ja sitä, miten sen vuoksi köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. "Taidan äänestää, sittenkin": "äänestäminen on joutavanpäiväistä, koska kapitalismihan asioista kuitenkin määrää, ohi ja yli parlamenttien. Mutta tämän turhautumiseni ja suuttumisen väännän ja käännän aiheeksi poiketa vaaliuurnalla. Näillä eväillä äänestän sittenkin, aika kiukkuisesti." "Kaikki muka puolustavat julkista terveydenhuoltoa". "Metsäteollisuudessa syntyy uutta nykyisen rinnalla liian hitaasti". Ym.
- ↑ Mediaviikon kysely: Toimittajista puolet vasemmistolaisia, puoluekanta vaikuttaa sisältöön, Mediaviikko, 11.10.2010
- ↑ http://vapaasana.net/artikkelit/2015/07/toimitusjohtajien-palkkiot-pieneniv%C3%A4t-2014
- ↑ 10,0 10,1 Analyysi johtajien palkoista oli puutteellinen, Helsingin Sanomat Mielipide 1.8.2015, Magnus Diesen, diplomi-insinööri, erityisasiantuntija, Aalto-yliopisto.
