Paul Samuelson
Paul Samuelson (15.5.1915-) on yhdysvaltalainen talousnobelisti vuodelta 1970, väitellyt Harvardissa 1941, MIT:n emeritusprofessori, tutkinut julkisen sektorin ja hyvinvoinnin taloustiedettä sekä ulkomaankauppaa.
Samuelson ja hänen oppilaansa Paul Krugman ja Joseph Stiglitz tunnetaan lähes kaikkein vasemmistolaisimpina talousnobelisteina.
"Sosialismi toimii"
Kuuluisassa oppikirjassan Economics vuonna 1973 Samuelson ennusti professori Alan Ebensteinin mukaan, että ylivoimaisen talousjärjestelmänsä ansiosta Neuvostoliitto ohittaa Yhdysvallat bruttokansantuotteessa vuoteen 1990 mennessä ja lähes varmasti vuoteen 2015 mennessä.[1] Kirjan 10. painoksessa 1976: "vulgaari virhe ajatella, että useimmat Itä-Euroopan ihmiset voisivat kurjasti".[2][3][4] Vuoden 1985 laitoksesta Samuelson korvasi lauseen kysymyksellä, oliko Neuvostoliiton harjoittama poliittinen sorto "ekonomisten hyötyjen väärti".[2] Tämä kysymys oli Samuelsonin kirjan mukaan "eräs ihmiskunnan keskeisistä dilemmoista".[2] Neuvostoliiton romahduksen alla 1985 ilmestynyt laitos totesi: "Mutta olisi harhaanjohtavaa korostaa puutteita. Jokaisessa taloudessa on ongelmansa. ... Ratkaisevia ovat tulokset, eikä voi olla mitään epäilystä siitä, että Neuvostoliiton suunnitelmatalous on ollut voimakas talouskasvun moottori." [1]
Vuoden 1989 laitoksessa (13.) hieman ennen sosialististen suunnitelmatalouksien romahdusta: "päinvastoin kuin monet skeptikot ovat aiemmin uskoneet ... Neuvostotalous on todiste, että ... sosialistinen komentotalous voi toimia ja kukoistaa."[5][6][1]
Berliinin muuri murtui samana vuonna, Kiinassa opiskelijat vaativat kapitalismia ja liberalismia Taivaallisen rauhan aukiolla ja Neuvostoliitto luhistui kaksi vuotta myöhemmin. Sosialismista luovuttiin myös ympäri Eurooppaa, Afrikkaa ja Aasiaa.
Professori Mark Skousenin mukaan Samuelson tuskin mainitsee kirjansa missään laitoksessa Japanin ja Saksan talousihmeitä, nämä kun johtuivat valuuttauudistuksista ja hintavapaudesta.[7][1]
Keynesiläisyys
Samuelson ja Robert Solow kehittivät ja popularisoivat Phillipsin käyrää, jonka mukaan inflaatio parantaa työllisyyttä. Entinen keynesiläinen[8] professori Milton Friedman oli kehittänyt ja puolustanut kilpailevaa teoriaa 1950-luvulta asti, ja myöhemmin empiiriset tosiasiat osoittivat hänen monetaristisen teoriansa oikeaksi[9].
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 [The Poverty of Samuelson's Economics], professor Alan Ebenstein, The Liberty, April 2003
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Arnold Beichman, The Wall Street Journal (11/17/94), A-21
- ↑ The President, the Pope, And the Prime Minister: Three Who Changed the World, John O'Sullivan, Regnery Publishing, Oct 1, 2006, 360 pages. 'Samuelson also wrote in his 1981 edition, "It is a vulgar mistake to think that most people in Eastern Europe are miserable."
- ↑ The American Left's European Nightmare, Dr. Samuel Gregg, The American Spectator, Feb 3, 2012
- ↑ Paul Samuelson and William Nordhaus, Economics, 13th ed. (McGraw Hill, 1989), 837.
- ↑ Why Everyone Read Samuelson, economics professor David R. Henderson, The Wall Street Journal, Dec 14, 2009
- ↑ Mark Skousen, "The Perseverance of Paul Samuelson's Economics," Journal of Economic Perspectives (Spring 1997), 148-9
- ↑ Keynesian Politics and the Minimum Wage, taloustieteen professori David Henderson, Library of Economics, March 2, 2011
- ↑ [1] Tieteessä tapahtuu 8/2008, Vesa Kanniainen
Aiheesta muualla
- Nobel-säätiön lehdistötiedote Paul Samuelsonin Nobel-palkinnosta (englanniksi)
- Samuelsonin elämäkerta Nobel-säätiön sivuilla (englanniksi)
