Metsästys

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Metsästys

Tuskattomin keino kuolla

Hirvi voi kuolla niin, että susilauma näykkii sen takajaloista jänteitä ja pääsee vuorokauden takaa-ajon jälkeen raatelemaan uupuneen hirven kuoliaaksi. Karhu voi syödä hirveä sen huutaessa tai halvaannuttaa hirven, jotta se säilyisi tuoreena kunnes karhun tulee nälkä. Metsästyksessä hirvi saattaa kuolla melko huomaamatta. https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/skn-lukijoilta-minka-kuolintavan-hirvi-valitsisi/ [1]

Luonnossa eläimet kuolevat myös nälkään, kylmään, sairauksiin tai vammoihin.

Trofeemetsästys

Trofeemetsästyksessä tavoitteena on metsästysmuisto, kuten eläimen talja tai täytetty pää.

Tieteellisten tutkimusten mukaan trofeemetsästys on tärkeää suurten lihansyöjien suojelemiselle. Se tuottaa maanomistajille kannustimet suojella eläinkantoja ja elinympäristöjä ja estää salametsästystä. Suojelubiologin mukaan ilman trofeemetsästystä Afrikassa ei enää olisi leijonia.

Helsingin yliopiston suojelubiologi Enrico Di Minin kertoo, että ilman trofeemetsästystä Afrikassa ei enää olisi leijonia. Uhanalaisten eläinten elinalueet käytettäisiin sokerin ja eukalyptuksen viljelyyn tai karjankasvatukseen, jopa hiilikaivoksiin, elleivät turistit maksaisi trofeemetsästyksestä. Nämä tulot saavat maanomistajat myös suojelemaan eläimiään salametsästäjiltä. Näin kontrolloitu laillinen metsästys voi vähentää elinympäristöjen tuhoutumista ja salametsästystä, jotka ovat pahempia uhkia.[2]

Sen jälkeen kun Kenia kielsi trofeemetsästyksen, sen norsujen määrä on pudonnut alle puoleen, koska maanomistajilla ei enää ole kannustinta suojella norsuja.[2]

Säännelty trofeemetsästys puolestaan on pelastanut katoavia lajeja. Namibiassa pensassarvikuonojen määrä on noussut 1990-luvun alle sadasta 2 000 yksilöön, mikä on vajaa puolet koko Afrikan kannasta.[2]

Metsästys on tuottoisinta turismia. Timbavatin kansallispuiston laskelman mukaan 46 metsästäjää tuotti yli kolme kertaa enemmän rahaa kuin kaikki 24 000 valokuvausturistia yhteensä. Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitarin mukaan tämä tuottaa yhteisölle työpaikkoja, koulutusta ja talouselämän vilkastumista, mutta tutkija Di Minin ei ole tästä varma vaan vaatii avoimempia tietoja siitä, miten tulot jakautuvat eri tahojen kesken. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa suurin osa niistä päätyy maanomistajille.[2]

Yhdysvaltojen kala- ja villieläinviraston mukaan metsästys tuottaa taloudelliset kannustimet ylläpitää eläinkantaa ja vähentää sukupuuton riskiä.[3][4]

Biological Conservation -lehdessä julkaistun tieteellisen tutkimuksen mukaan trofeemetsästys on hyvin tärkeä lajien säilyttämiselle Afrikassa, koska se luo valtaville alueille kannustimet säilyttää lajeja, myös alueille, jotka eivät sovi muihin villieläintoimintoihin, kuten valokuvausturismiin.[5]

Trofeemetsästyksen tuottamat kannustimet yli kaksinkertaistavat villieläinten suojeluun käytetyt alueet verrattuna kansallispuistoihin.[5]

Trofeemetsästys on tärkeää suurten lihansyöjien suojelemiselle. Tähän ovat päätyneet tieteelliset tutkimukset, jotka on julkaistu muun muassa lehdissä Conservation Biology[6] Journal of Sustainable Tourism,[7] Wildlife Conservation by Sustainable Use,[8] ja Animal Conservation.[6][9]

Viitteet

  1. Minkä kuolintavan hirvi valitsisi? Suomen Kuvalehti. 25.10.2019.
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 Itse tapettu: Uhanalaisten eläinten ampuminen Afrikassa on kyseenalainen harrastus. Se on kuitenkin auttanut jopa elvyttämään katoavia lajeja Suomen Kuvalehti. 9.12.2018.
  3. http://www.fws.gov/policy/library/2005/05-17432.pdf
  4. Can hunting endangered animals save the species?.
  5. 5,0 5,1 Archived copy.
  6. 6,0 6,1 Archived copy. Archived from the original on 14 July 2014. Luettu 2014-07-12.
  7. "Trophy Hunting as a Sustainable Use of Wildlife Resources in Southern and Eastern Africa" (1997). Journal of Sustainable Tourism 5 (4): 306–321. doi:10.1080/09669589708667294. 
  8. (2000) Hunting and Its Benefits: an Overview of Hunting in Africa with Special Reference to Tanzania, 295–313. DOI:10.1007/978-94-011-4012-6_15. ISBN 978-94-010-5773-8. 
  9. Archived copy. Archived from the original on 14 July 2014. Luettu 2014-07-12.