Molotov-Ribbentrop-sopimus
Molotov–Ribbentrop-sopimus oli natsi-Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Euroopan jaosta ja käytännössä toisen maailmansodan aloittamisesta.
Sen salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi, Baltia, Puola ja Romania jaettiin Neuvostoliiton ja Saksan kesken. Vuonna 1989 Neuvostoliitto tuomitsi lisäpöytäkirjan. (Wp)
Sopimus solmittiin 23.8.1939 ja Hitler hyökkäsi Puolaan 1.9., Neuvostoliitto 17.9. saatuaan kaksi päivää aiemmin tehtyä rauhan Japanin kanssa.
3.9.1939 Neuvostoliiton Berliinin-suurlähettiläs raportoi:
Saksan kansa on onnellinen siitä, että Saksan–Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus tulee palvelemaan molempien kansojen yhteistyön asiaa. Sodan tuloksena tilanne, joka on ollut voimassa Versailles'n sopimuksesta lähtien, vuodesta 1920, tullaan kumoamaan... Saksa ja Venäjä tulevat saattamaan uudelleen voimaan ne rajat, jotka niillä oli ennen [ensimmäistä maailman]sotaa.
Stalin alleviivasi paksulla punakynällä viimeiset sanat.[1]
"Sopimukseen jätettiin kuitenkin eräs tärkeä aukko: siinä ei ollut tavanomaista mainintaa sopimuksen raukeamisesta, jos jompikumpi sopimusosapuoli aloittaisi itse sodan kolmatta valtiota vastaan.[2]" (Wp) Sopimuksen oli tarkoitus mahdollistaa Euroopan valloitus liitossa.
Saksan ja Neuvostoliiton sotilasyhteistyö ennen toista maailmansotaa
Vuoden 1922 Rapallon sopimuksessa Neuvostoliitto sopi Saksan kanssa yhteistyössä. Näistä hylkiömaista tuli "toistensa parhaat ja ainoat ystävät", Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen kirjoittaa. Saksa kehitti salassa Neuvostoliitossa Saksalta Versaillesin rauhansopimuksessa kiellettyjä aseita, kuten sukellusveneitä, lentokoneita, panssarivaunuja ja kemiallisia aseita. Saksa myös auttoi Neuvostoliittoa, esimerkiksi kehittämällä sille sukellusveneen Nemka (Saksatar venäjäksi).[2]
Hitlerin vaatimuksesta tämä sotilaallinen yhteistyö lopetettiin vuonna 1934, vaikka Neuvostoliitto olisi halunnut jatkaa sitä. Olihan Neuvostoliitolla loistavat suhteet myös fasistiseen Italiaan. Kostoksi Neuvostoliitto alkoi saarnata "demokraattisten" voimien liittoa fasismia vastaan.
Kun Hitler palasi Molotovin–Ribbentropin sopimuksen myötä rationaaliseen sotilasyhteistyöhön, maiden välillä oli hyvä henki ja Stalin kohotti maljan Hitlerin terveydeksi.
Neuvostoliitto ei aavistanut Saksan hyökkäävän
22.6.1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Professori Vihavaisen mukaan Neuvostoliitto ei ollut mitenkään valmistautunut puolustukseen vaan hyökkäykseen. Jos se olisi pelännyt Saksan hyökkäystä, se ei olisi eliminoinut puskurivaltioita niiden väliltä. Venäjällä Viktor Suvorov on saanut huomattavasti kannatusta teesilleen, että Neuvostoliiton oli tarkoitus hyökätä Saksaan. Venäjä ei suostu avaamaan arkistomateriaaliaan asian selvittämiseksi.
