Nettosaaja
Nettosaaja tarkoittaa esimerkiksi valtiota, joka saa EU:lta rahaa enemmän kuin maksaa, tai henkilöä, joka saa enemmän tukia kuin maksaa veroja. Vastakohta on nettomaksaja. Nettosaajia on enemmän, jos lasketaan myös henkilön ilmaiseksi tai alehintaan saamat palvelut, kuten pitäisi.
Suomen kotitalouksista 1,1 miljoonaa eli 45 % oli nettomaksajia vuonna 2013. Nettomaksajien osuus oli sitä suurempi, mitä suurempien tulojen kymmenystä tarkasteltiin.[1]
Tämä tarkoittaa, että 55 prosentilla suomalaisista nettoveroprosentti on negatiivinen. Siis vaikka arvonlisävero on erillään tarkasteltuna regressiivinen, kokonaisuutena Suomen verojärjestelmä on erittäin progressiivinen: useimmat maksavat nettona negatiivista veroa, vain 45 prosentilla efektiivinen veroprosentti on plussalla, ja he ovat yleensä niitä, joilla on suurimmat tulot ja pienin tuentarve.
Jos otetaan huomioon kansalaisten saamat julkiset palvelut, nettomaksajia on vähemmän kuin tuo 45 %. Jos jätetään ne ja työeläkkeet huomiotta, nettomaksajia 66 %.
Luku 45 % on vasemmistolaisuudestaan ja Attac-aktivisteistaan tunnetulta Tilastokeskukselta.
Alle 30 000 saavat ovat yleensä nettosaajia
Professori Matti Virenin mukaan ne lähes 3 miljoonaa suomalaista, joiden tulot ovat alle 30 000 euroa vuodessa, ovat pääosin nettosaajia. Nettomaksajia ovat lähinnä ne 86 000 ihmistä, joiden tulot ovat yli 100 000 euroa vuodessa. Tulonsaajia oli Suomessa 4,7 miljoonaa. SAK:n Ilkka Kaukoranta huomautti, että vuosien välillä ihmiset siirtyilevät tuloluokasta toiseen ja työttömyydestä työhön, joten ihmisten erot eivät ole niin suuria.[2]
Koko elinkaari
Koko elinkaaren ajalta huomattava nettomaksaja on ison yrityksen perustanut koulupudokas, mutta esimerkiksi lääkärit ja juristit maksavat nopeasti takaisin koulutuksensa. Korkeakoulutetut tekevät niin pitkiä työuria, että he eivät ole eläkkeellä paljonkaan enempää kuin vähän koulutetut. Naisilla eläkeaika on pidempi suhteessa työuraan.[3]
Valtionosuuksien tasausmaksut
Uudeltamaalta peritaan tasausmaksuja 521 miljoonaa euroa, ja kaikki muut maakunnat ovat nettosaajia, kärkipäässä Pohjois-Pohjanmaa 170, Keski-Suomi 118, Etelä-Pohjanmaa 111, P-Savo 99, P-Karjala 99 ja Pirkanmaa 82 miljoonaa euroa. Pelkästään Helsingiltä, Espoolta ja Vantaalta peritään 475 miljoonaa euroa vuonna 2016.[4]
Suomi on nettomaksaja EU:ssa
Viitteet
- ↑ Saama- vai maksupuolella?, Kaisa-Mari Okkonen, Tilastokeskuksen yliaktuaari, 26. lokakuuta 2015, Tieto & Trendit, Tilastokeskus.
- ↑ Professori löysi Suomesta muiden rahoilla elävän uuden luokan - SAK:n pääekonomisti kumoaa: ”Ei se näin ole” Iltalehti. 04.01.2019.
- ↑ Tällainen on suomalaisen yhteiskunnan perussankari Taloussanomat. 20.2.2015.
- ↑ Jo 500 miljoonaa euroa: Verorahoja virtaa yhä enemmän pääkaupunkiseudulta köyhille kunnille Helsingin Sanomat. 25.1.2016.
