Ominaisuuksien periytyvyys

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Persoonallisuuspiirteisiin (Big Five) geenit vaikuttavat 81 %, jaettu ympäristö noin 0 % ja lähinnä satunnaiset tekijät 19 %. Avoimuudesta kokemuksille geenit selittivät 92 %, neuroottisuudesta 59 % ja muut olivat siltä väliltä. Yleensä persoonallisuustesteissa on kuitenkin mittausvirheitä, minkä vuoksi jotkin tutkimukset näyttävät geenien osuudeksi virheellisesti vain noin 50 % ja ei-jaetun ympäristön (sattumien) osuudeksi toiset 50 %.

Persoonallisuustutkimuksissa yleensä puolet eroista selittyy geeneillä ja puolet ei-jaetulla ympäristöllä, noin 0 % (kaksosten) yhteisellä ympäristöllä.[1]

Kasvatuksen, koulun, perheen sosioekonomisen aseman ja vastaavien vaikutus on siis lähellä nollaa. Tästä on kuitenkin poikkeuksia, esimerkiksi onnellisuuteen (jaettu) ympäristö vaikuttaa peräti 10 %.

Älykkyyden eroista 45–80 % selittyy geeneillä. Yli sadan kaksos- ja adoptiotutkimuksen yhteenvedon mukaan aggressiivisuudesta 44 % ja rikollisuudesta 75 % selittyy perimällä. Väkivaltaisilla ihmisillä on yleensä pienet aivojen etuotsalohkot, jotka hillitsevät impulsseja ja vastaavat päätöksenteosta.[2]

Yhteiskunnan liberalisoituminen ja vakautuminen korostaa geenien vaikutusta, jopa rikollisuuteen ja lihavuuteen. Geenit voivat myös saattaa ihmisen matalaan sosio-ekonomiseen asemaan.[3] Ks. myös Syntyperän vaikutus.

Vasemmisto ja biologia

Vasemmisto ei pidä käyttäytymisen selittämisestä biologialla, poikkeuksena homoseksuaalisuus, jonka vasemmistokin hyväksyy paljolti synnynnäiseksi. Moni pelkää, että biologiset selitykset johtavat epätasa-arvoiseen suhtautumiseen ja oikeuttaa vääryyksiä. Professori Steven Pinkerin mukaan usko tasa-arvoiseen kohteluun ei edellytä uskoa täyteen samanlaisuuteen.[2]

Professori Jaakko Kaprion mukaan 1970-luvulla Suomessa oli melkein mahdotonta sanoa ihmisten olevan geneettisesti erilaisia. Suomen Akatemiakin rahoitti vain tutkimuksia, joissa oletettiin ihmisen olevan tyhjä taulu, jota yhteiskunta voi muokata ja poistaa kaikki ihmisten erot. Nyt tiedetään, että melkein joka ilmiössä on mukana genetiikkaa ja biologiaa.[4]

Ei-jaettu ympäristö (sattumat)

Ei-jaettu ympäristö tarkoittaa kaikkea, mitä geenit ja kaksosten yhteinen ympäristö eivät selitä, siis sattumia ja mittausvirheitä. Kun mittausvirheet poistettiin, persoonallisuuseroista 81 % oli geenejä ja enää 19 % ei-jaettua ympäristöä.

Ei-jaettu ympäristö tarkoittaa tavallaan sattumia, esimerkiksi mutaatioita aivoissa ja muualla, kohdussa syntyviä eroja ja muita pieniä, huomaamattomia asioita, mutta myös huomattuja asioita, kuten sairaus, onnettomuus tai lottovoitto. Kun nämä muuttavat ihmisiä, muuttuneet ihmiset toimivat ja ajattelevat eri tavoin, mikä muokkaa heidän myöhempiä kokemuksiaan.

Rowe ja Plomin (1981) esittävät, että ei-jaettu ympäristö (NEI) kattaa sattumia, sisarusten vuorovaikutuksen, perherakenteen, erilaisen kohtelun vanhemmilta ja perheen ulkopuoliset verkostot.[5]

Professori Nancy Segalin mukaan ei-jaettu ympäristö voi olla sitä, kun toinen kaksosista kokee jotain, mitä toinen ei koe, kuten vakava sairaus, lottovoitto, onnettomuus, eri college-kurssi. Kohdussakin heillä voi olla fyysisesti erilaiset olot.[6]

College-kurssit, opettajat, kasvatus ja vastaavat tuskin kuitenkaan selittävät esimerkiksi persoonallisuuseroja, koska niihin jaettu ympäristö ei juuri vaikuta ja kaksosparilla on kuitenkin usein samat koulut, opettajat ym. Ne voivat selittää niitä asioita, joihin jaettu ympäristökin vaikuttaa, kuten tietomäärää. Persoonallisuutta selittävät lähinnä vain tekijät, joihin vanhemmat, koulu, paikkakunta ja muut vastaavat eivät osaa vaikuttaa (vaikuttavat korkeintaan vahingossa, eri tavoin jopa kaksosparin eri osapuoliin).

(Psykiatri) Scott Alexander arvioi, että keskeisiä ei-jaetun ympäristön komponentteja ovat:[7]

  • Mittausvirheet. Esimerkiksi älykkyystestissä samanälyisetkin kaksoset voivat saada hieman eri tulokset.
    • Alexanderin mukaan Riemann ja Kandler (2010)Malline:Selvennä käyttivät monien mittausten keskiarvoja vähentääkseen virhettä. Tällöin ei-jaetun ympäristön osuus persoonallisuuseroista putosi 15 %:iin ja geenien osuus nousi 85 %:iin. Pelkän itseraportoinnin varassa luvut olivat usein 60 % ja 40 %. Ei-jaettu ympäristö olisi siis yli puoliksi mittausvirhettä.
  • Sattumat. Toisen pomo osaa arvostaa lahjakkutta, toisen ei. (Sattumaa on myös päätyminen eri pomoille.)
  • Biologinen satunnaiskohina. Geenit eivät määrää ihmisen koostumusta täsmällisesti ja sattuma vaikuttaa rakentumiseen.
  • Immuunitoiminnan sattumat.
  • Epigenetiikka eroaa kaksosillakin. (Tosin ainoastaan muiden sattumien vaikutuksesta.)
  • Mutaatioiden aiheuttamat geenierot.
  • Erilaiset sattumukset (muu kuin jaettu ympäristö), kuten vanhempien erilainen kohtelu.

Mittausvirheen osuus

Osa ei-jaetun ympäristön "vaikutuksesta" on persoonallisuuden mittausvirhettä. Riemann ja Kandler (2010) eliminoivat mittausvirheen laskemalla eri persoonallisuusmittausten, kuten itsearviot ja vertaisarviot, latentit muuttujat. Tällöin ei-jaetun ympäristön osuus pieneni ja perimän osuus vastaavasti kasvoi.[8]

Viidestä suuresta persoonallisuuspiirteestä geenien ja ei-jaetun ympäristön osuudet olivat tällöin keskimäärin 81 % ja 19 %: ekstroversio 86 %, 14 %; avoimuus kokemuksille 92 %, 8 %; sovinnollisuus 85 %, 15 %, tunnollisuus 81 %, 19 % ja neuroottisuus 59 %, 41 %. Jaetun ympäristön osuus oli mitätön.[8]

Persoonallisuuden vertaisarvioinnissa kaksosten jaetun ympäristön vaikutus tuloksiin oli 1 %.[9] Sekin saattoi olla mittausvirhettä.

Mittausvirheet siis saavat osan geenien vaikutuksesta näyttämään ympäristön vaikutukselta. Sama vaikutus on valikoivalla pariutumisella.

Valikoiva pariutuminen vähättelee geenien osuutta

Geenien vaikutus voi olla paljon suurempi ja jaetun ympäristön vaikutus paljon pienempi kuin tavallisilla malleilla (CTD) saadaan tulokseksi. Ne näet olettavat, että ei-identtisten kaksosten geneettinen samanlaisuus on puoliksi lähempänä identtisten kaksosten vastaavaa kuin satunnaisten ihmisten. Oikeasti se on vieläkin lähempänä, jos valikoivan parinmuodostuksen vuoksi puolisot ovat geneettisesti lähempänä toisiaan kuin satunnaiset ihmiset. Kun tämä ero otettiin huomioon (NTFD), Wolfram ja Morris osoittivat, että ihmisen koulutusvuosien määrä riippuikin jaetusta ympäristöstä vain 26 %, ei 43 %, kuten CTD:n perusteella voisi luulla. Samalla todettiin, että vanhempien koulutuksella ei ollut ympäristövaikutusta lasten koulutukseen, kun geneettiset vaikutukset otettiin huomioon.[10]

Tutkimus

Ominaisuuksien perinnöllisyys päätellään mm. siitä, miten identtiset kaksoset ovat samankaltaisempia kuin epäidenttiset.[4]

Onnellisuus ei juuri riipu olosuhteista

Ihmisen onnellisuudesta 50 % riippuu geeneistä, 40 %:iin voi itse vaikuttaa ja vain 10 % riippuu ulkoisista olosuhteista kuten varallisuus, terveys, työllisyys, siviilisääty, ikä, sukupuoli, etninen tausta, lapsuustraumat, liikenneonnettomuudet, arvovaltaiset voitot, valtio, kulttuuri ja elämän tapahtumat.[11][12]

Tuloerot ja sosiaalierot

Perheensisäiset sosiaali- ja tuloerot ovat suurempia

Professori Pertti Tötön mukaan Yhdysvaltojen tuloeroista 3/4 on perheensisäisiä, sisarustenvälisiä tuloeroja ja vain 1/4 tuloeroista selittyy eri perheiden erisuuruisilla tuloilla. Vastaavasti myös ammatit ja koulutus vaihtelevat sisarusten välillä enemmän kuin perheestä toiseen.[13]

Geenit selittävät puolet tuloeroista

Geenit selittävät miehillä puolet ja naisilla 40 % elinikäisistä tuloeroista. Tämä selvisi verrattaessa suomalaisten identtisten ja ei-identtisten kaksosten tuloeroja.[14]

Tämä ei ole ristiriidassa ylemmän kanssa, koska täyssisaruksilla on vain puoliksi samat geenit (ja on kyse eri maista). Yleensä pitäisi verrata elinikäisiä tuloeroja, vaikka ne ovat ihmisten välillä melko pieniä, mutta lehdet ja tuloerojen vastustajat pitävät melua yleensä vain vuosittaisista eroista, koska ne näyttävät isommilta sattumien vuoksi.

Tulot ja koulutus eivät paljonkaan riipu jaetusta ympäristöstä

Vanhempien tulot ja koulutus ennustavat voimakkaasti biologisten mutta heikosti tai ei lainkaan adoptiolasten tuloja ja koulutusta. Tämä havaittiin tutkimalla Holt-adoptiopalvelun lapsia, koska se sijoitti lapset satunnaisesti perheisiin.[15][16][17]

Älykkyys

Vanhempien tulot ennustavat voimakkaasti lasten SAT-pisteitä. Puolet tästä selittyy älykkyydellä.[17]

Koulumenestys periytyy 62-prosenttisesti

Laajan brittikaksostutkimuksen perusteella koulu- ja kotiolot selittivät yhteensä 26 % koulumenestyksestä, perimä 62 %. Älykkyyden periytyvyys selitti tästä puolet. Lopun selittivät mm. persoonallisuuden, käytöshäiriöiden, terveyden, hyvinvoinnin ja oman pysyvyyskäsityksen periytyvyydet, jotka olivat 35–58 %.[18][19]

Vasemmistopropagandan mukaan Suomessa koulu- ja kotiolojen erot ovat paljon pienempiä kuin kauheassa Britanniassa. Tällöin voisi olettaa, että meillä niiden vaikutus on paljon pienempi kuin tuo 26 % ja perimän (62 %) ja sattumien (12 %) osuudet vastaavasti suurempia, mutta tähän ei voi luottaa.

Persoonallisuus ei riipu jaetusta ympäristöstä

Useimpien psykologisten ominaisuuksien korrelaatio adoptiosisaruksilla on lähes nolla ("jaetulla ympäristöllä" ei näytä olevan vaikutusta). Sen sijaan geenien vaikutus on suuri: identtisten kaksosten korrelaatioita eri ominaisuuksiin olivat ulospäinsuuntautuneisuus 51 %, neuroottisuus 50 %, hyvänolon tunne 50 %, ja suvaitsevaisuus 53 %, vaarahakuisuus 50 %, autoritaarisuus 61 %, vieraantuminen 58 %. Jaettu ympäristö vaikutti ainoastaan maskuliinisuuteen ja feminiinisyyteen, joka ehkä onkin enemmän asenne kuin persoonallisuuspiirre. Adoptiosisarusten korrelaatio persoonallisuuksissa oli 4 %, adoptiovanhempaan 5 %.[20]

Journal of Personalityssä julkaistun kaksostutkimuksen perusteella perimä vaikuttaa persoonallisuuteen eniten. Suurin vaikutus oli itsekuriin, sitten sosiaalisiin ja oppimistaitoihin sekä tarkoituksen tunteeseen.[21]

Asenteet periytyvät sekä sosiaalisesti että biologisesti

Twin Research -lehdessä julkaistun kaksostutkimuksen perusteella sosiaaliset asenteet periytyvät sekä sosiaalisesti että geneettisesti, persoonallisuus lähinnä vain geneettisesti. Kumppanit valikoituvat paljolti asenteiden samankaltaisuuden mukaan muttei juuri lainkaan persoonallisuuden samankaltaisuuden mukaan ("assortative mating").[22]

Toisaalta biologisesti periytyvimmät asenteet kuten poliittiset mieltymykset vaikuttavat paljon enemmän, jopa asuinpaikan ja kumppanin valintaan, kuin heikommin periytyvät. Useimpiin asenteisiin silti ympäristö, etenkin ei-jaettu ("sattumat") vaikuttaa perimää enemmän.[23]

Kaksostutkimus vuodelta 2001 totesi, että 26 asennetta 30:stä oli huomattavan periytyviä, joskin alle puoliksi, ehkä korreloivien persoonallisuuspiirteiden periytyvyyden kautta. Esimerkiksi (huomattavan periytyvät) urheilulliset kyvyt saattoivat luoda positiivisemman asenteen urheiluun. Asenteiksi laskettiin jopa asenteet kirjojen lukemiseen, maahanmuuttopolitiikkaan ja vuoristorata-ajeluihin.[23]

Lapsuusiän konservatismi ja uskonnollisuus periytyvät suurelta osin sosiaalisesti (kasvatus)vanhemmilta ja muutenkin jaetulta ympäristöltä mutta biologisesti konservatismi vain jonkin verran ja uskonnollisuus ei juuri lainkaan. Toisaalta iän myötä perimän vaikutus kasvaa ja jaetun ympäristön vaikutus laskee kuten älykkyydenkin osalta.[23]

Alkoholismi

Ruotsalaistutkimuksessa alkoholismi periytyi biologisilta vanhemmilta muttei kasvatusvanhemmilta. Identtiset kaksoset myös juovat ja humaltuvat samalla tavalla ja voivat mieltyä samoihin juomamerkkeihin. Epäidenttisillä kaksosilla erot ovat suuremmat. Periytyvyys on havaittu myös rotilla.[24]

Viitteet

  1. ↑ Robert F. Krueger et al.: The Heritability of Personality is not Always 50%: Gene-Environment Interactions and Correlations between Personality and Parenting (76(6): 1485–1521. "For personality traits, a2 tends to be around 50% of p2, c2 tends to be around 0% of p2, and e2 tends to be around 50% of p2 (Bouchard & Loehlin, 2001).") J Pers.. 2008.
  2. ↑ 2,0 2,1 Älykkyys ja rikollisuus periytyvät – ja se tuntuu pahalta, Helsingin Sanomat 28.6.2015.
  3. ↑ Alhainen leposyke tuskin ennustaa väkivaltaisuutta Helsingin Sanomat. 31.8.2018.
  4. ↑ 4,0 4,1 Jaakko Kaprio selvittää kaksosten avulla, mikä meissä johtuu geeneistä, mikä ympäristöstä. Synnynnäisistä eroista on nykyisin lupa puhua, mutta 1970-luvun Suomessa aihe oli tabu., Helsingin Sanomat TIEDE 19.8.2016.
  5. ↑ David C. Rowe ja Robert Plomin: The Importance of Nonshared (E1) Environmental Influences in Behavioral Development Developmental Psychology 17(5):517-531. syyskuu 1981.
  6. ↑ Identical Twins Hint at How Environments Change Gene Expression The Atlantic. 15.5.2018.
  7. ↑ http://slatestarcodex.com/2016/03/16/non-shared-environment-doesnt-just-mean-schools-and-peers/
  8. ↑ 8,0 8,1 Rainer Riemann ja Christian Kandler: Construct validation using multitrait-multimethod-twin data: The case of a General Factor of Personality (mm. sivun 267 toinen kappale sanoo, että ympäristö ei vaikuta, sivun 14 taulukko 4 antaa tulokset ja edellinen kappale tuon 81 %) European Journal of Personality 24(3):258-277. toukokuu 2010.
  9. ↑ Riemann ja Kandler 2010, sivu 263.
  10. ↑ Tobias Wolfram & Damien Morris: Conventional twin studies overestimate the environmental differences between families relevant to educational attainment. npj Science of Learning, 17.7.2023, 8. vsk, nro 24. Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ Onnen lähteillä, Auli Saukkonen, A-klinikkasäätiö.
  12. ↑ Pursuing Happiness: The Architecture of Sustainable Change, Sonja Lyubomirsky et al., Review of General Psychology, 2005, Vol. 9, No. 2, 111–131 1089-2680/05/$12.00 DOI: 10.1037/1089-2680.9.2.111.
  13. ↑ Kannattaa olla esikoinen tai kuopus, Pertti Töttö, Tiede 8/2005
  14. ↑ Tuloerot johtuvat geeneistä, Kauppalehti 08.06.2011
  15. ↑ What Happens When We Randomly Assign Children to Families?, Bruce Sacerdote, NBER Working Paper No. 10894, November 2004, NBER
  16. ↑ Nature, Nurture and Income, professor Alex Tabarrok, November 29, 2004
  17. ↑ 17,0 17,1 The Inheritance of Education, professor Alex Tabarrok, August 29, 2009
  18. ↑ The high heritability of educational achievement reflects many genetically influenced traits, not just intelligence, Eva Krapohl et al., vol. 111 no. 42 > Eva Krapohl, 15273–15278, doi: 10.1073/pnas.1408777111 PNAS, Proceedings of the National Academy of Sciences, September 10, 2014.
  19. ↑ Opintomenestys periytyy – muttei vain älykkyyden kautta, Tiede-lehti, 12.10.2014.
  20. ↑ Why are children in the same family so different from one another?, Robert Plomin and Denise Daniels, International Journal of Epidemiology 2011;40:563–582, doi:10.1093/ije/dyq148. Sivut 563, 568-569.
  21. ↑ It's nature, not nurture: personality lies in genes, twins study shows, Telegraph, Science, 16 May 2012.
  22. ↑ Comparing the biological and cultural inheritance of personality and social attitudes in the Virginia 30,000 study of twins and their relatives, Eaves L. et al., Twin Research 1999 Jun;2(2):62-80.
  23. ↑ 23,0 23,1 23,2 Are beliefs inherited? Research shows some attitudes are rooted in genetics, though environment is still key., TORI DeANGELIS, April 2004, Vol 35, No. 4, page 50, Monitor on Psychology, APA.
  24. ↑ ALKOHOLISMIN PERIYTYVYYS, Kalervo Kiianmaa, tutkimusprofessori, THL 12.12.2005.

Katso myös

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Ominaisuuksien_periytyvyys&oldid=14548”