Pääomapakovero
Pääomapakovero
Valtakunnanpakovero (saks. Reichsfluchtsteuer) oli pääomanliikeiden sääntelylaki, jonka Weimarin Tasavalta sääti 8.12.1931 estääkseen pääomapaon. Vero perittiin, jos yksilön varat ylittivät 200 000 RM (47 600 dollaria eli 766 000 vuoden 2017 dollaria) tai vuositulot ylittivät 20 000 RM. Vero oli 25 %.
Kolmannen Valtakunnan aikana pakoveron tarkoitus ei enää ollut niinkään estää rikkaiden kansalaisten muuttoa. Pikemminkin juutalaisten lähtö oli toivottua ja sallittua — jopa Puolan valtauksen jälkeen — kunnes Heinrich Himmler kielsi juutalaisten maastamuuton 23. lokakuuta 1941. Siihen asti veroilla pakkolunastettiin[1] osa maasta ajettujen juutalaisten omaisuudesta.
Sdp ehdottaa pääomapakoveroa Suomeen
"”veron valmistelun aikana suuri joukko ihmisiä ja yrityksiä muuttaisi pois Suomesta.”" Ruotsin demarihallitus luopui exit-verosta keväällä 2018, koska "Maastamuuttovero koettiin selväksi kasvun esteeksi. Lisäksi sen tuottopotentiaali katsottiin aiheutuvaan riskiin verrattuna alhaiseksi."[2]
Kim Väisänen: ”Tavoite muuttaa Suomeen syntyminen vankilatuomioksi”. Kansanedustaja Timo Heinonen. "Sdp:n maastomuuttovero’sta ei enää ole pitkä matka entiseen itänaapuriin mistä ei päässyt edes maksamalla pois. SDP:n suunnittelema exit-vero olisi myös yritysten kasvun este". https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/249169-alahdys-sdpn-veroideasta-tavoite-muuttaa-suomeen-syntyminen-vankilatuomioksi
Viitteet
- ↑ Martin Friedenberger et al. (Pub.): Die Reichsfinanzverwaltung im Nationalsozialismus. Bremen 2002, Malline:ISBN, p. 12.
- ↑ Onko suomalaiseksi syntyminen tulevaisuudessa vankilatuomio? Verkkouutiset. 19.05.2018.
