Rattijuopumus

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Rattijuopumus

Rattijuopumusrajan laskeminen 0,2 promilleen

Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) vaatii rattijuopumusrajan laskemista 0,2 promilleen.

Rajan laskeminen saattaisi heikentää liikenneturvallisuutta, kun se pitkälti poistaisi ajajilta kannustimen pitää osuuden alle 0,5 promillessa sen jälkeen, kun 0,2 promillen raja on ylittynyt. Lisäksi ihmiset ehkä lakkaisivat pitämästä rattijuopumusta kunnon rikoksena.

Kuitenkaan 0,2 - 0,4 promillen humalassa ajavien onnettomuusriski ei ole kohonnut vaan joidenkin tutkimusten mukaan nämä kuljettajat ajavat turvallisemmin kuin täysin selvät. [1]

Rattijuopumuksen optimaalinen raja näyttäisi olevan haarukassa 0,4 - 0,8 promillea. Turvallisuus näyttäisi lisääntyvän, jos useampi ajaisi 0,2 - 0,4 promillen humalassa 0 promillen sijaan.

Usein puhutaan siitä, miten alle 0,5 promillen humala saattaa vaikuttaa reaktioaikoihin ym., mutta tämä on virhe, ellei huomioida sen vaikutusta varovaisuuden lisääntymiseen. Tilastojen mukaan rajan lasku 0,2 promilleen ei siis parantanut liikenneturvallisuutta vaan oli viattomien rankaisemista.

Tutkimuksia: Borkenstein et al., Blomberg et al., Alsop, ym.

Tutkimusten mukaan korkea päihtymys monikymmenkertaistaa onnettomuusriskin. Sen sijaan on epäselvää, vähentääkö vai lisääkö 0,1 - 0,5 promillen alkoholipitoisuus hieman onnettomuusriskiä. Eräässä tutkimuksessa jo 0,4-0,5 promillea näytti hieman lisäävän riskiä. Toisissa tutkimuksissa 0,1-0,4 promillea laski riskiä vähän, mahdollisesti siksi, että ajajat kompensoivat maistiaan varovaisuudella.

Sekä Borkenstein et al. että Saksan 1990-luvun tutkimuksista saatu data osoittivat, että 0,4 promillen maistiin asti kuljettajien onnettomuusriski on sama tai pienempi kuin selvillä kuskeilla mutta jo 1,5 promillen humalassa riski on 25-kertainen. Saksan 0,8 promillen rattijuopumusraja ja monen muun maan rajat on asetettu Borkensteinin tutkimuksen perusteella. [2]

Wuerzburgin yliopiston tutkijat saivat mainitulla 1990-luvun datalla melkein kaikilla promillelukemilla korkeammat alkoholihaitat kuin Borkensteinin tutkimuksessa, mutta tässäkin alkoholin aiheuttamista lisäonnettomuuksista kaikki johtuivat yli 0,6 promillen humalasta, 96 % yli 0,8 promillen humalasta ja 79 % yli 1,2 promillen humalasta. [2]

Blombergin et al. tutkimuksen tapaustilastot näyttivät 0,1 - 0,4 promillen maistissa alentunutta riskiä (87 - 92 % selvän kuljettajan riskistä). Kun kuljettajien ikä, sukupuoli, siviilisääty ym. vakioitiin, jo 0,5 promillessa riski näytti olevan hieman korkeampi kuin samoilla kuskeilla estimoitiin olevan selvänä vaikka yhä matalampi kuin selvillä keskimäärin. Lisäksi tämän vakioinnin jälkeenkin yhä esiintyvä 0,1 - 0,3 promillen kuljettajien matalampi riski (92 - 94 %) ei ollut tilastollisesti merkitsevä, ja oletetun otosvinouman perusteella näilläkin kuljettajilla arveltiin olevan 3-6 % korkeampi merkitsemätön riski. [3]

Myös Alsopin Grand Rapids -tutkimuksessa 0,1-0,3 promillen kuskeilla oli vain 80 - 96 %:n onnettomuusriski, ehkä siksi, että he kompensoivat maistia varovaisuudella. [3]

Näidenkin kahden eri tapaustutkimusten empiirinen data siis kumpikin osoittivat 0,1-0,3 promillen kuskien alentuneen riskin (0,3 promillessa 80-87 %), mutta Blombergin tutkimukseen tehtiin monenlaisia korjauksia ylöspäin ja siten pääteltiin, että 0,4 promillen kuskit olivat niin taitavia, varovaisia tms., että olisivat selvinä olleet vielä hieman turvallisempia. Vaikka tämä olisikin totta, ei ole syytä antaa ajokieltoa kuskeille, jotka ovat tilastollisesti yhtä turvallisia kuin muutkin, vaan ennemmin pitäisi kieltää selviä huonoja kuskeja ajamasta.

Esimerkin vuoksi

Alle 0,5 promillen humalassa olevien rankaisemista on perusteltu esimerkkivaikutuksella varsinaisiin rattijuoppoihin. Professori Jantusen mukaan oikeusvaltiossa tämä on vähintäänkin kyseenalainen yksilöön kohdistuvan rangaistuksen peruste. [4]

Ruotsissa (1990) ja Norjassa (2001) siirtyminen 0,2 promillen rajaan ei lisännyt liikenneturvallisuutta.

Rattijuoppoja saataisiin vähemmän kiinni

Helsingin liikennepoliisin komisario Dennis Pastersteinin mukaan alle 0,5 promillen maistissa ajavia on enemmän kuin rattijuoppoja, joten promillerajan lasku voisi johtaa sellaiseen työmäärän nousuun, että resurssit eivät riittäisi vaarallisten rattijuoppojen kiinniottoon nykyisessä määrin. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonkin ihmettelee, ovatko muka 0,2 – 0,49 promillen kuskit juuri se ryhmä, joka olisi niin tärkeää saada kiinni. Kyllösen mukaan ongelmaa lieventäisi, jos poliisi voisi sakottaa tien päällä [ilman varmistavaa verikoetta]. [5]

Rattijuopot ovat ongelma, eivät maistissa ajavat

Ylivoimaisen enemmistön rattijuopumuskuolemista aiheuttavat yli 1,5 promillen humalassa olevat (55 ylimääräistä kuolemaa vuodessa, 1990-2004), 0,6 – 1,5 promillen humalassa syntyi 27 ylimääräistä kuolemaa. 0,5 promillella tai vähemmällä syntyi 1-2 kuolemaa. [4]

Professori Jantusen mukaan 0,1 - 0,5 promillen humalassa ajavien riski on 1,6-kertainen, mikä aiheuttaa 1-2 lisäkuolemaa vuodessa, kun taas 0,6-1,4 promillen humalassa riski on satakertainen selviin kuskeihin nähden (27 kuolemaa vuodessa) ja yli 1,5 promillen humalassa 200-kertainen (keskimäärin 55 ylimääräistä liikennekuolemaa vuodessa 1990-2004). [4]

Noista 1-2 lisäkuolemasta siis ehkä yli 100 % johtuu noin 0,5 promillen humalasta, koska 0,2 - 0,4 promillen humalassa ajavat ovat kai selviä turvallisempia.

Alkolukko

Tutkimusprofessori emeritus Matti Jantunen arvioi alkolukkojen kustannukseksi 0,7 miljardia euroa vuodessa (asennus 1500 euroa kymmenen vuoden välein, huolto ja kalibrointi 50 euroa vuodessa), sama kuin koko sisäasiainministeriön poliisitoimen budjetti. Jantosen mielestä parempi tapa parantaa turvallisuutta olisi poliisin valvonnan huomattava lisääminen polttoaineverolla rahoitettuna. [4]

Lisäksi rattijuoppo voi ostaa vanhan auton, jossa lukkoa ei vielä ole, tai ohittaa lukon[4]. Sen sijaan saattaisi olla järkevää kieltää rattijuopolta lukottoman auton ajaminen pakottamatta muita tuhlaamaan rahojaan.

Alkolukkopakko olisi siis resurssien haaskausta: on selvää, että poliisitoimen budjetin tuplaaminen parantaisi liikenneturvallisuutta enemmän kuin samanhintainen alkolukkopakko, jonka rahoittaminen esimerkiksi poliisitoimesta säästämällä vaarantaisi liikenneturvallisuuden ja heikentäisi kansantaloutta.

Poliitikot eivät halua parantaa liikenneturvallisuutta. He haluvat tehdä populistisia ehdotuksia, joilla tulevat valituiksi uudelleen, mielellään myös saavat lisää valtaa. Kansalaisten tehtävänä on sanoa poliitikoille: "Ei!"

Poliitikot tekevät mielellään päätöksiä, joiden kustannus ei näy budjetissa numeroina, koska tällöin äänestäjät eivät hevin ymmärrä, miten kalliiksi ne tulevat, vaikka rehellinen rahankeruu olisi halvempi ratkaisu ja jossain kulkee raja siinäkin, paljonko rahaa yhden kuoleman estämiseen liikenteessä kannattaa käyttää, jos kansalaiset voivat pienentää kuolinriskiään enemmän käyttämällä sen rahan johonkin muuhun.

Kannabis

Kannabiksen vaikutuksen alaisena ajaminen lähes 2-kertaistaa kolaririskin. Vaikutus ei ole yhtä vakava kuin alkoholilla mutta kuitenkin merkittävä. [6]

Kuskin puhelu

Kuskin puhelu lisää joidenkin tutkimusten mukaan kolaririskiä paljon enemmän, joten kannabissakon pitäisi ilmeisesti olla selvästi pienempi kuin puhelusakon. Tämä ei ole varmaa, koska puheluriskin tutkiminen on vaikeaa. http://en.wikipedia.org/wiki/Mobile_phones_and_driving_safety

FAQ

"Jos ajat, et ota"

Keskisuomalainen vaati 25.2.2012 promillerajan pudottamista 0,2 promilleen siksi, että tämä olisi mainoslauseen "Jos ajat, et ota" mukaista ja vahvistaisi sen viestiä.

Jos mainostoimisto keksisi elatusmaksukampanjan "Jos panet, maksat", pitäisi sen vahvistamiseksi kaikki seksi muuttaa maksulliseksi ja lisäksi osapuolet tuomita kaikkien toistensa aiempien ja tulevien lasten elatusvelvollisiksi? Myös homoseksistä?

Liberaalissa demokratiassa oikeusvaltio saa kieltää vain vaaran aiheuttamisen toisille tai toisten omaan kajoamisen, ei rangaista yksiä siksi, että se vaikuttaisi toisiin tai vahvistaisi joitain iskulauseita. Muuten kaiken kieltämiselle löytyy perusteet.

Viitteet

  1. Häkkinen et. al. Liikennepsykologia, Otatieto, 1991, välillinen sitaatti): "Kuljettajaryhmässä, jonka veren alkoholi on 0,2-0,4 promillea, alkoholi ei ole vaikuttanut merkitsevästi onnettomuuksien lisääntymiseen. Tietyt tutkimukset viittaavat päinvastoin siihen, että nämä kuljettajat ovat ajaneet turvallisemmin kuin täysin raittiit. Tosin kaikkia tekijöitä ei ole pystytty riittävästi kontrolloimaan. Ryhmässä 0,4-0,5 promillea onnettomuusriski on selvästi suurempi. Yli puolessa tutkimuksista on tällä alueella todettu tilastollisesti onnettomuuslukujen lisääntyminen Ryhmässä 0,5-0,8 promillea riski alkaa kasvaa jyrkästi, mutta vaihtelua on sekä yksilöiden että tilanteiden välillä"
  2. 2,0 2,1 Grand Rapids Effects Revisited: Accidents, Alcohol and Risk, H.-P. Krüger, J. Kazenwadel and M. Vollrath, Center for Traffic Sciences, University of Wuerzburg, Röntgenring 11, D-97070 Würzburg, Germany.
  3. 3,0 3,1 Crash Risk of Alcohol Involved Driving: A Case-Control Study, Blomberg, Richard D; Peck, Raymond C; Moskowitz, Herbert; Burns, Marcelline; Fiorentino, Dary. Abstract. Dunlap and Associates, Department of Transportation, National Highway Traffic Safety Administration, 2005. Mainly pages xviii and 108.
  4. 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 "Alkolukkoa on kohtuutonta vaatia kaikilta", Tutkimusprofessori emeritus Matti Jantunen, HS Mielipide 25.2.2012, sivu C7
  5. "Suojeleeko ministeriö rattijuoppoja?", Helsingin Sanomat 25.2.2012, sivu A5
  6. Pot Smoking Doubles Risk of Car Accident, Newser, Feb 10, 2012

rattijuoppous, rattijuoppo