Santeri Alkio
Santeri Alkio koetaan Keskusta-puolueen aattelliseksi isäksi, vaikka käytännössä sen linjan loivat pikemminkin Kyösti Kallio ja muut.
Alkio valittiin ensimmäiseen eduskuntaan 1907 nuorsuomalaisena, mutta hän siirtyi pian maalaisliittoon.[1]
Alkio tunsi ensin olevansa vähintään yhtä lähellä Sdp:tä kuin porvareita, mutta vapaussota sai hänet pitämään punakapinallisia rikollisina. Punakapinan "kautta on tarkoitettu tehdä tyhjäksi Suomen itsenäisyys, ryöstää kansallisomaisuus, murhata kaikki vastustajansa ja asettaa valtaan Manner, Sirola, Tokoi ja kumpp.", Alkio kirjoitti. Hänestä kapinan johto oli venäläisten käsissä ja tavoitteena oli pitää Suomi osana Venäjää. Hän myös katsoi kapinan viivyttävän yhteiskunnallisia uudistuksia. Jo keväästä 1917 alkaen Alkio suhtautui vasemmistoon epäluuloisesti, "koska sosialistit turvautuvat venäläiseen sotaväkeen pakottaakseen lakkoihin ja ryöstääksen elintarpeita" (7.6.1917). Päiväkirjaansa Alkio kirjoitti, miten punaiset kiduttavat panttivankejaan ja Sdp ei sanoudu irti punakaartin väkivallanteoista. Toisaalta hän katsoi, että punakaartissa oli ollut myös harhaanjohdettuja, joita olisi armahdettava.[1]
Alkio vastusti silti kapitalismia.[1]
