Setämies
Setämies tarkoitti etenkin ennen isännän luona asuvaa veljeä, nykyään setämäistä, keski-ikäistä, asenteiltaan vanhoillista miestä.[1] Se lisättiin Kielitoimiston sanakirjaan vuonna 2018. Siihen liitetään ikään, ulkonäköön ja seksuaalisuuteen liittyviä kielteisiä adjektiiveja, kuten ahdisteleva, ällöttävä, säälittävä ja lihava,[2]
Sanaa käytetään toisaalta loukkaamiseen ja toisaalta itseironisesti. Vastaavasti naisistakin on halventavia ilmauksia, kuten "haahka" ja "lehmä".[2]
(Dosentti) Vesa Heikkisen tutkimuksen perusteella sanaa setämies käytetään leimallisesti kielteisessä merkityksessä ja se ei kuulu yleiskieleen, sitä ei ollut juurikaan uutisaineistossa, edes mielipidekirjoituksissa. Sen kanssa yhdessä esiintyivät yleisimmin kielteiset sanat, kuten yllä mainitut ja pervo, irstas, vihainen, ruma, haiseva, sekä muun muassa seksi, naida, vittu ja pano sekä harvoin jokin myönteinen sana, kuten norja.[3]
Heikkinen havaitsi, että jotkut miehet ovat yrittäneet riisua setämies-sanaa solvaamiseen käyttäjiä aseista kutsumalla itseään setämiehiksi samaan tapaan kuin osa maahanmuuttajista käyttää mamu-sanaa myönteisesti itsestään. Hänen mukaansa silti kaikki sanan käytöt vahvistavat kielen sukupuolittamista ja sukupuolten vastakkainasettelua.[3]
Yleisyys
Vuonna 2015 setämiestä käytettiin keskustelupalstoilla 3 331 tekstissä, vuonna 2017 jo 10 051 tekstissä. Myös Twitterissä käyttö on lisääntynyt mutta muissa yhteyksissä ollut vakaampi.[3]
Viitteet
- ↑ Setämies Kielitoimiston sanakirja. 2018.
- ↑ 2,0 2,1 vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu: Limainen setämies kasvattaa suosiotaan – en toivo sille lisää käyttöä, kuten en kukkahattutädille (pääkirjoitukset) Aamulehti. 5.5.2019.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 Vesa Heikkinen: Somen setämies: määrästä ja merkityksistä (Studia humaniora ouluensia, sivut 419-441) 2018. Oulun yliopisto.
