Sote-alue

Kohteesta Liberalismiwiki
(Ohjattu sivulta Sote)
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Sote-alue (sosiaali- ja terveysalue): Suomi ollaan jakamassa 15 sote-alueeseen, joiden puitteissa sosiaali- ja terveyspalvelut tuotettaisiin,[1] niin että kansalainen saa itse valita palvelunsa julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajalta.[2] Poikkeuksena ovat huostaanottopäätökset.

Lukumäärä ja vallanjako

Hallitus ilmoitti 7.11.2015 päässeensä sopuun 15 sote-alueesta ja 18 itsehallintoalueesta. Terveydenhuollon näkökulmasta sote-alueita olisi saanut olla vähän, THL:n mukaan ihanteellisesti 4-5, enintään 12.[3] Laajemminkin asiantuntijat ovat kannattaneet 5 tai 12 sote-aluetta.[4] Lukumääräpäätöksestä tulikin valtataistelu 18 aluetta toivovan keskustan ja enintään 12 aluetta toivovan kokoomuksen välille, koska 18 sote-alueen mallissa keskustasta tulisi Ylen laskelman mukaan suurin puolue 9 sote-alueella.[5][6] 15 alueen mallissa keskusta olisi suurin 7 alueella.[1]

Pienillä alueilla suurin ryhmä saa yleensä suhteessa enemmän edustajia kuin sillä on kannatusta ja pienet ryhmät eivät saa minkäänlaista edustusta. Sama ongelma on pienissä eduskuntavaalipiireissä.

Valinnanvapaus ja tasa-arvo

Asiantuntijoiden mukaan sote-järjestelmä lisäisi tasa-arvoa, kun kaikki kansalaiset pääsevät käyttämään myös yksityisiä terveyspalveluja. Ennen sote-järjestelmää yksityinen sektori on lähinnä varakkaiden käytössä. THL:n johtaja Markku Pekurisen mukaan muissa Pohjoismaissa valinnanvapaus on jo käytössä.[7]

Karoliinisen instituutin terveydenhoidon organisoinnin professori Mats Brommels sanoo, että Ruotsissa kaikki ymmärtävät valinnanvapauden olevan yhteinen etu mutta Suomessa siitä on tehty puoluepolitikointia. Brummelsin mukaan sote-järjestelmä pitää kustannukset kohtuullisina ja valinnanvapaus tukee pieniä toimijoita, jotka eivät pystyisi osallistumaan [julkisen sektorin] raskaisiin kilpailutuksiin. Ruotsissa vastaava valinnanvapaus synnytti 800 uutta yritystä, joista useimmat olivat naisten perustamia.[7]

Ennen Sotea Suomen malli on 4. eriarvoisin

Vuoden 2009 vertailussa Suomen terveydenhuoltojärjestelmä oli OECD-maiden 4. eriarvoisin.[8]

Asiantuntijakantoja

THL:n ylijohtaja Marina Erhola, Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo ja Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Katariina Silander vaativat keväällä 2018, että sote-uudistusta ei enää pitkitettäisi, koska esitetty malli oli jo tarpeeksi hyvä.[9] Keväällä 2019 Erhola ja Hiilamo totesivat perustuslain liian ahtaan tulkinnan voivan estää riittävien sote-palvelujen ja yhdenvertaisuuden turvaamisen, vaikka juuri sellaisia oikeuksia varten perustuslaki on säädetty. He myös syyttivät valiokuntatyötä viivyttelystä ja riitelystä.[10]

Eero Heinäluoman kätyreihin lukeutuvan Krista Kiurun ja muiden demarien olikin usein sanottu jarruttaneen käsittelyä eri keinoin. Demarit myös koordinoidusti lukivat kaikkien saamia pitkiä asiantuntijalausuntoja sanasta sanaan pelatakseen aikaa.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Kiuru pyrki viivyttämään sotea. Savon Sanomien mukaan Kiurun toiminta todisti tämän.[11]

Sinisten edustaja puhemiesneuvostossa, kansanedustaja Martti Mölsä, kertoi oppositiopuolueiden jopa poistuneen valiokunnan kokouksesta, jotta sillä ei olisi laillisuutta eikä päätösvaltaa. Tällöin edes yleiskeskustelu aiheesta ei ole mahdollinen. Jarruttelua oli Mölsän mukaan ollut Krista Kiurun (sd) johtamassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja Tarja Filatovin (sd) johtamassa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Kiuru ei halunnut kommentoida tätä lehdelle mutta oli edellisenä vuonna kiistänyt silloiset jarrutussyytökset.[12]

Viitteet

  1. 1,0 1,1 Hallituskriisi ratkesi – katso täältä uusi sote-kartta, Yle Uutiset Kotimaa 7.11.2015.
  2. Hallituksen ratkaisu: 18 itsehallintoaluetta, 15 sote-aluetta, Kuntalehti 7.11.2015.
  3. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1446806593062
  4. http://www.hs.fi/politiikka/a1446713629532
  5. HS ANALYYSI: Sote-uudistus on vaikea, koska se on myös taistelua vallasta, Helsingin Sanomat KOTIMAA 6.11.2015.
  6. Kiistan taustalla valta: 18 sote-aluetta olisi keskustalle jättipotti, Yle Uutiset 6.11.2015.
  7. 7,0 7,1 {{verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/a1446997343808%7Cnimeke=Asiantuntijat: Sote-sopu tuo yksityiset terveyspalvelut koko kansan ulottuville|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=9.11.2015}
  8. "Oikaisuja", sivu 59, Suomen Kuvalehti 30/2017. "nykyinen sote-malli ei ole maailman neljänneksi eriarvoisin kuten pääkirjoituksessa (SK 29/2017) väitettiin, vaan suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä OECD-maiden neljänneksi eriarvoisin (2009)."
  9. On riski pitkittää sote-uudistusta vanhentuneilla väitteillä Helsingin Sanomat. 11.3.2018.
  10. Tärkeä uudistus viivästyy taas: on järkyttävää, jos suomalaisten suurin uhka on toinen suomalainen Helsingin Sanomat. 13.3.2019.
  11. Sote-keskustelussa vastuutonta pelottelua Savon Sanomat. 16.4.2018.
  12. Riita ”sote-jarrutuksesta” yltyi taas eduskunnassa – kansanedustaja vei ”käsittämättömät toimenpiteet” Risikolle Uusi Suomi. 8.2.2019.

Aiheesta muualla