Toimitusjohtaja
Toimitusjohtaja
Toimitusjohtajan ominaisuudet
Ruotsin suurimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajiksi päätyivät tyypillisimmin henkilöt, jotka olivat armeijan alokastesteissä olleet älykkäitä, tunneälykkäitä, sosiaalisia, sinnikkäitä, aloitteellisia ja vastuuta ottavia. He olivat myös muutaman sentin keskimääräistä pidempiä ja heillä oli vakaa tunne-elämä.[1]
Yritysjohtaja Torbjörn Magnussonin mukaan johtajan pitää priorisoida aikansa päätehtäviin eikä tarttua vähämerkityksisiin asioihin. Moni sortuu käyttämään aikaansa hienoihin tapahtumiin, taidepiireihin tai sponsorointiin, mutta esimerkiksi Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh työskentelee koko ajan ja siksi pystyy reagoimaan kaikkeen täysin valmistautuneena.[2]
Suomessa hyvät johtajat
Perussuomalaisten Jani Mäkelä ei pidä suomalaisia yritysjohtajia "yhtään minään". Professori Mika Malirannan mukaan he pärjäävät kansainvälisissä vertailuissa hyvin. Se näkyy mm. johtamiskäytännöissä ja kognitiivisissa kyvyissä.[3]
VTT Vesa Vihriälä kirjoitti suomalaisyritysten johtamiskäytäntöjen olevan maailman huippua tutkimusten perusteella. Kun 2000-luvun alussa suurempi osa Suomen yritysjohtajista oli syntyperäisiä suomalaisia, Suomen talouskasvu oli Euroopan kärkeä. Suomen hidastunut tuottavuuskasvu johtuu etenkin uuden teknologian hitaasta mukaantulosta palveluihin. Investointeja ehkä rajoittavat pula työvoimasta, riskirahoituksesta ja koulutuksesta sekä työmarkkinoiden kyvyttömyys työehtojoustoihin tilapäisissä kannattamattomuustilanteissa.[4]
Lähteet
- ↑ Joukkuepelikansa kokeilee hyviä kehiä Helsingin Sanomat. 4.6.2019.
- ↑ ”Tiedän mitä Nordeassa pitää tehdä”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Torbjörn Magnusson: ”Tulosvastuu täytyy ottaa jälleen käyttöön” (28/2019, sivu 29) Talouselämä. 23.8.2019.
- ↑ Kukoistuksen airut Helsingin Sanomat. 29.9.2024.
- ↑ VTT Vesa Vihriälä: Suomen hidas tuottavuuskasvu on tuskin johtajien syytä Helsingin Sanomat. 14.3.2024.
