Työlupa
Työlupa eli työntekijän oleskelulupa on ulkomaalaisen henkilön lupa tehdä töitä Suomessa. Muu oleskelulupa ei salli normaalia työntekoa. Työlupa myönnetään hakemuksesta "tarveharkinnan" perusteella.
Useimmat kansanedustajat haluaisivat poistaa tarveharkinnan, mutta SAK ei ole suostunut.
Tarveharkinta tarkoittaa, että muualta tuleva työntekijä saa oleskeluluvan vain, jos selvityksen mukaan sopivaa työvoimaa ei saa EU:sta eikä Euroopan talousalueelta.[1]
Kansanedustaja Anna Kontula (vas) teki tarveharkinnan poistamisesta lakialoitteen, jonka 103 kansanedustajaa allekirjoitti syksyllä 2017. Suomalaisista taloustieteilijöistä 79 % kannattaa tarveharkinnan poistamista, 6 % oli eri mieltä.[1][2]
VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen kirjoitti, että yritysten ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinta pitäisi poistaa kokonaan. Näin saataisiin Suomeen ne ihmiset, jotka todella työllistyisivät.[3]
Vaikeudet löytää työntekijöitä ja kasvu
Esimerkiksi Uudenmaan TE-toimistossa oli vuonna 2018 yli 2 000 työluvan ja kahdeksan kuukauden jono.[4]
Jopa 45 prosentilla työnantajista on vaikeaa löytää työntekijöitä avoimiin paikkoihinsa. Kymmenissä ammattiryhmissä on pulaa työntekijöistä ja täyttämättömät paikat hidastavat kasvua neljänneksessä yrityksistä. Osaaja- ja hakijapulaa on muuallakin. Kohtaanto-ongelmasta puhutaan kaikissa länsimaissa. Väestön ikääntyminen pahentaa ongelmia.[4]
Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Kysely taloustutkijoille tuotti murskatuloksen: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta pitäisi poistaa Helsingin Sanomat. 4.7.2018.
- ↑ Ekonomistikone.fi: Ekonomistit poistaisivat ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan Eva.fi. 4.7.2018.
- ↑ Maahanmuuttajan hintalappu (kopio), Juhana Vartiainen, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja, Suomen Kuvalehti 23/2014, 6.6.2014, sivut 18-19.
- ↑ 4,0 4,1 Työn ja tekijöiden välinen kuilu repeää – vain teot ratkaisevat Helsingin Sanomat. 10.7.2018.
