Unkari
Unkari vapautui kommunismista muun itäisen Keski-Euroopan tavoin vuonna 1989. Vallankumousaktivistit perustivat liberaalipuolue Fideszin. Opportunistinen puheenjohtaja Viktor Orbán muutti puolueen pian konservatiiviseksi, jolloin liberaalit erosivat.
Vuoden 2006 vaaleissa hallinneet sosialistit valehtelivat talouden surkeasta tilasta. Pääministeri paljasti tämän vaalien jälkeen sisäpiirille, mutta tieto vuoti ja kansa raivostui. Vuonna 2010 oikeistokonservatiivinen opportunistipuolue Fidesz sai vaaleissa 2/3:n enemmistön ja kirjoitti perustuslain uusiksi epäliberaalilla tavalla.
Keväällä 2009 [sosialistien hallitseman] Unkarin talous oli ajautunut kuilun partaalle, jolloin taloustieteilijä Gordon Bajnai nostettiin pääministeriksi vaaleihin (2010) asti. [Sosialistienemmistöisen] opposition veikataan valitsevan hänet pääministeriehdokkaakseen seuraaviin vaaleihin. [1]
Taloustieteilijä Bajnain mukaan Unkari menetti 100 - 120 000 pienipalkkaista työpaikkaa kolmessa vuodessa, kun Orbánin Fidesz nosti minimipalkkoja 80 % kahdessa vuodessa. Bajnai pitää tätä kestämättömänä populismina samoin kuin sitä, kun sosialistit vuonna 2002 valtaan päästyään tekivät pienimmät palkat verottomiksi. [1]
Sosialismin romahdus
Itä-Euroopan modernisaatioon syventynyt yliopistonlehtori Katalin Miklóssy sanoo itäblokin sosialismin kaatumisen tapahtuneen yritysvetoisesti. Valtaeliitin kulutushalujen vuoksi yrittäjät pystyivät neuvottelemaan liikkumatilaa. Taloussektorilta yrittäjyys sitten levisi kulttuuriin, mediaan ja muualle. "Individualistisuudellaan ja markkinahenkisyydellään" se sitten mursi sosialismin periaatteita. Näin kävi myös Unkarissa, jossa Miklóssy asui vuoteen 1988 asti. [2]
