Orpon hallitus
Orpon hallitus istunee 2023-2027. Tehtävänä oli korjata valtiontalous Marinin hallituksen tekemän valtavan vajeen jäljiltä.
Erkki Tuomioja kirjoitti, että Sdp olisi voinut osoittaa valmiutta hallitusneuvotteluihin, koska jos ei edes haluttu neuvotella, ei voida tietää, olisiko Sdp löytänyt yhteisen ohjelman kokoomuksen kanssa. Puoluesihteeri Antton Rönnholm tyrmäsi ajatuksen: jo suostuminen hallitusneuvotteluihin olisi ollut myönnytys kokoomukselle.[1]
Sosiaaliturva: Pohjoismaista mallia
Hallitusneuvottelijat Juhana Vartiainen ja Asmo Maanselkä kuvasivat hallituksen ottaneen mallia muista Pohjoismaista, joissa on vahvempi julkinen talous ja silti niukempi, vaativampi ja työntekoon kannustavampi sosiaaliturva. Esimerkiksi THL:n mukaan toimeentulotukea saisi puolet harvempi, jos Suomessa olisi Ruotsin lait. Tanskassa toimeentulotuen saaja voidaan velvoittaa palkattomaan työhön ja kokonaan evätä tuki kieltäytyjältä, mihin Orpon hallitus ei kuitenkaan päätynyt. Perheetön 30 vuotta täyttänyt ei saa Ruotsissa asumistukea, Tanskassakin vain 15 % asumismenoista.[2]
Välikysymys sote-palveluista
Lokakuussa 2023 oppositio esitti epäluottamuslauseita sosiaali- ja terveyspalvelujen leikkaamisesta "1,4 miljardilla eurolla". Tästä kuitenkin 0,9 miljardia oli edellisen hallituksen rahoituslain edellyttämiä leikkauksia.[3]
Leikkaukset
Sotuleikkauksilla 60 000 työpaikkaa
STM:n raportin mukaan sosiaaliturvamuutosten seurauksena työllisyys paranisi 60 000 - 65 000 hengellä. Professori Roope Uusitalo huomautti, että vaikka arvio perustuu tieteelliseen tutkimukseen, todellinen määrä voi olla suurempi tai pienempi. Tieteelliseen tutkimukseen perustuva arvio on silti hänestä parempi kuin siihen perustumaton arvio tai ei arviota.[4]
IMF: hyvä, mutta pitäisi leikata vielä enemmän
IMF:n raportin mukaan hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ja uudistukset ovat kiitettäviä, mutta väestön ikääntymisen vuoksi tarvitaan vielä enemmän julkisten menojen leikkauksia, ja pitää myös harkita veronkorotuksia, esimerkiksi hiilidioksidin, arvonlisäveron ja listaamattomien yritysten osinkojen.[5]
Tutkijat: pitää leikata
Talouspolitiikan arviointineuvostoa johtava professori Niku Määttänen sanoi, että hallituksen toimet saattavat vakaannuttaa velkasuhteen mutta seuraavankin hallituksen pitää tehdä hankalia säästöpäätöksiä. Eläkeuudistus ja palkattomien jaksojen eläkekertymien poistaminen vahvistaisivat julkista taloutta.[6]
Se, että sopeutukset hidastavat talouskasvua lyhyellä aikavälillä, ei tarkoita, että niitä ei kannattaisi tehdä, vaikka ajoitus ei olisi hyvä. Ilman niitä alijäämä olisi suurempi. Professori Roope Uusitalo oli samaa mieltä, että sopeutuksia tarvitaan jatkossakin: siitä on taloustieteilijöillä konsensus. Sopeutusten kohdennuksista on monenlaisia näkemyksiä.[6] Merkittäviä säästökohteita on Uusitalon mukaan vaikea löytää muusta kuin koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja sote-palveluista.[7]
Sdp ei peruisi hallituksen leikkauksia
Vuonna 2025 Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi, että Sdp leikkaisi vielä miljardeja lisää seuraavassakin hallituksessa. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majasen mukaan seuraavan hallituksen tulisi sopeuttaa 6-10 miljardilla eurolla, jotta velkasuhteen kasvu taittuisi.[8]
Vuoden 2024 vaihtoehtobudjetissaan Sdp ei peruisi juuri mitään hallituksen leikkauksia työttömyysturvaan, asumistukeen, aikuiskoulutukseen ja muuhun, vaikka vuonna 2023 se kiivaasti vastusti niitä. Vuonna 2023 Sdp salasikin laskelmat vaihtoehtonsa työllisyysvaikutuksista, koska ne kai olisivat olleet heikot. Vuonna 2024 Sdp näiden leikkausten ansiosta ottaisikin vain 12,4 miljardia euroa lisävelkaa, kuten hallituskin.[9] Sdp:nkin vaihtoehdossa arvonlisävero olisi 25,5 %, vaikka Sdp oli arvostellut sitäkin.[10]
Vasemmistoliitto peruisi useimmat leikkaukset. Eduskunnan tietopalvelun mukaan sosiaalietuusleikkausten perumiset huonontaisivat työllisyyttä kymmenillä tuhansilla.[11]
Marinin hallituksen menonlisäykset tuottivat alijäämää
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan Marinin hallitus lisäsi valtion menoja neljässä vuodessa 41 miljardilla eurolla nostaen menot pysyvästi 4 %-yksikköä BKT:stä korkeammalle tasolle kuin ennen, esimerkiksi kuntien, oppilaitoksien ja kulttuurilaitosten menot.[12] Tämä oli osasyy siihen, että Orpon hallituksen aikana valtion alijäämä on ollut niin suuri. Orpon hallituksen "leikkaukset" ovat osittain vain Marinin hallituksen menonlisäysten pienentämisiä.[12]
Ay-liike lakkoilee valtansa vuoksi
Marko Junkkari kirjoitti 2.2.2024, että ay-liike tietää, että hallitus tuskin perääntyy työmarkkinauudistuksistaan, mutta lakkoilee silti, jotta säilyttäisi valtansa.[13] Lehden haastattelema levyseppähitsaaja olikin sanonut, ettei lakkoile, koska lakkojen syy on ay-johtajien vallan kaventuminen ja palkansaajienkin pitää osallistua Suomen talouden kuntoonlaittamiseen. Työntekijöiden mielipiteet jakautuivat.[14]
Viitteet
- ↑ Demarien talousajattelu etsii yhä itseään Helsingin Sanomat. 2.5.2023.
- ↑ Suomi tarvitsee sosiaaliturvan, joka tukee mutta ei passivoi Helsingin Sanomat. 5.7.2023.
- ↑ Hallitus sai sote-välikysymyksessä eduskunnan luottamuksen äänin 101–85 Helsingin Sanomat. 20.10.2023.
- ↑ Leikaten kohti kasvua (SK 3/2024, sivut 14-15) Suomen Kuvalehti. 18.1.2024.
- ↑ IMF: Suomi tarvitsee leikkauksia ja veronkiristyksiä – ”Julkisia menoja on vähennettävä” Helsingin Sanomat. 23.1.2024.
- ↑ 6,0 6,1 Uhkaako Suomen taloutta kurjuuden kierre? Kysyimme kahdelta taloustieteilijältä Helsingin Sanomat. 11.8.2024.
- ↑ Hallitukselle on tärkeää, että velkasuhde vakautuu yhdeksi vuodeksi – Professori naurahtaa Helsingin Sanomat. 3.9.2025.
- ↑ Lindtman tasapainoilee Sdp:n suosion ja puolueen sisäisten kinojen keskellä Helsingin Sanomat. 8.7.2025.
- ↑ Sdp ei peruisikaan sosiaalitukien leikkauksia, ja siihen on selvä syy (HS 28.11.2024 sivu A6) Helsingin Sanomat. 27.11.2024.
- ↑ Sdp vaatii: Rikkaille lisää veroja, muille vähemmän (HS 27.11.2024 sivu A 6) Helsingin Sanomat. 26.11.2024.
- ↑ Vasemmistoliitto kiristäisi nykyisiä veroja ja ottaisi käyttöön myös monta uutta Helsingin Sanomat. 26.11.2024.
- ↑ 12,0 12,1 Sanna Marinin hallituksen rahanjaosta uutta tietoa: Koronamenot vain osa potista Helsingin Sanomat. 19.11.2025.
- ↑ Edessä on lakkojen kevät Helsingin Sanomat. 2.2.2024.
- ↑ ”Olen radikalisoitunut lyhyessä ajassa” – Työntekijöillä on voimakkaita näkemyseroja lakkoviikon järkevyydestä Helsingin Sanomat. 31.1.2024.
