5G
5G tarkoittaa viidennen sukupolven datayhteyttä mobiiliverkoissa. Se on täysin turvallista, kuten aiemmatkin sukupolvet ja muut radiotaajuiset laitteet, vaikka salaliittoteoriat muuta väittävät. Se yleistyy vuodesta 2020 alkaen Suomessakin. Tiedonsiirtonopeus on noin kymmenkertainen 4G:hen verrattuna.
Radiotaajuinen säteily on turvallisempaa kuin valo, joka puolestaan on turvallisempaa kuin röntgen- ja gammasäteily. Tarpeeksi suuri määrä valoa tai jopa radiotaajuista säteilyä voi tietysti olla haitallista, mutta siksi lampuissa ja 5G-verkoissa on turvarajat.
Säteilyturvakeskuksen mukaan ei ole syytä epäillä 5G-verkkojen turvallisuutta. Niiden säteilyteho on samaa luokkaa kuin aiemmissa verkoissa,[1] joissa niissäkin jopa tukiasemien lähellä asuvat saavat vain noin puoli prosenttia turvallisesta säteilytasosta.[2]
Venäjän propaganda
Venäjän propagandana pidetty RT America -tv-kanava ("Russia Today") esittää väitteitä 5G-verkkojen vaarallisuudesta vastoin tieteellisiä tutkimuksia. Venäjällä Putin ja tiedeyhteisö päinvastoin ylistävät 5G-verkkoja.[3]
Äärivasemmiston ja "äärioikeiston" mielestä koronaviruskriisi on globalisaation vika. Mika Niikon (ps) perustamassa korona-Facebook-ryhmässä syytetään siitä THL:ää, lääkeyhtiöitä ja 5G-puhelinverkkoja, kuten myös Venäjän propaganda, kuten Sputnik ja RT.[4]
Turvallisuus
Professorit Tapio Ala-Nissilä, Risto Ilmoniemi ja Juhani Knuuti sekä sähköturvallisuuden ryhmäpäällikkö Vesa Linja-aho totesivat radiotaajuista säteilyä hyödyntävät laitteet turvallisiksi. Sylvi Silvennoinen-Kassinen oli hyvän tieteellisen tavan vastaisesti väittänyt tasokkaimpien lehtien, kuten Nature ja Lancet, julkaisseen artikkeleita terveysriskeistä, mutta oikeasti ne olivat esimerkiksi Naturen kustantajan "Scientific Reports" -lehdessä, professorit kirjoittavat. Siinäkin vain todettiin päänsärystä kärsivien usein käyttävän matkapuhelimia, ei, että matkapuhelin aiheuttaisi päänsärkyä. SSK vetosi COSMOS-tutkimukseen, joka kuitenkin tukee radiotaajuuksien turvallisuutta.[5]
Professorien mukaan liiallinen määrä ravintolisiä, melua tai sähkömagneettista säteilyä, kuten ultraviolettisäteilyä, on haitallista, mutta radiotaajuiselle säteilyllekin on turvarajat ja niitä valvotaan.[5]
Radioaallot ovat turvallisempia kuin valo
Alempi kuin valon taajuus
5G-verkko toimii aluksi noin 3,5 GHz taajuudella.[1] Maailman terveysjärjestö WHO toteaa kotisivuillaan, etteivät 0–300 GHz sähkömagneettisen säteilyn terveysvaikutuksista tehdyt metatutkimukset ole osoittaneet minkäänlaista yhteyttä terveyshaittoihin, kun altistus on jäänyt ICNIRP:in suositusarvojen alle.[6] Myöskään kansainvälinen tekniikan alan järjestö IEEE:n vuonna 2019 julkaiseman tutkimuksen mukaan radiotaajuinen säteily alle 300 gigahertsin taajuuksilla ei aiheuta terveyshaittoja. Vuonna 2020 ei edes ole suunnitteilla, että mobiiliyhteyksissä mentäisiin sitä korkeampiin taajuuksiin.[7]
Tavallinen valo on 750–380 THz eli valohiukkaset (fotonit) ovat yli tuhat kertaa energisempiä kuin nuo mobiiliverkkojen radioaaltojen fotonit. Myös valo on sähkömagneettista säteilyä. Tarpeeksi suuri määrä valoa tai jopa radiotaajuista säteilyä voi tietysti olla haitallista, mutta siksi lampuissa ja 5G-verkoissa on turvarajat.
Ympäristövaikutukset
Auringon säteilyteho on yli 1 000 wattia neliömetrille.[8] Häiriösäteily saa olla enintään noin tuhannesosawatin päätelaitteilla ja tukiasemilla (-33 dBW ja –29 dBW).[9]
Matkapuhelinten säteilyturvallisuus, kaikki sukupolvet
5G-verkoissa säteilyteho on samaa luokkaa kuin aiempien sukupolvien verkoissa. Edes myöhemmin käytettävien millimetriaaltojen turvallisuutta ei ole syytä epäillä.[1] Jopa tukiasemien lähellä asuvat saavat säteilyä enintään noin puoli prosenttia sallitusta määrästä, tyypilliset suomalaiset kymmenestuhannesosan. Sisätilojen pienten tukiasemien säteilyteho on samaa luokkaa kuin matkapuhelinten. Eri sukupolvien (GSM, 3G, 4G) tukiasemat tuottavat samantasoisen altistuksen.[2]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 5G-verkon säteilyturvallisuus 4.6.2020. Säteilyturvakeskus.
- ↑ 2,0 2,1 Väestön altistuminen tukiasemien kentille on vähäistä 18.12.2019. Säteilyturvakeskus.
- ↑ NYT: Venäjän propaganda kylvää länteen ristiriitoja uudella tekniikalla Digitoday/Iltasanomat. 15.5.2019.
- ↑ Se on noiden muiden vika (Merkintöjä) Helsingin Sanomat. 3.5.2020.
- ↑ 5,0 5,1 Tapio Ala-Nissilä, fysiikan professori Teknillisen fysiikan laitos, Aalto-yliopisto; Risto Ilmoniemi, professori, laitoksen johtaja Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos, Aalto-yliopisto; Juhani Knuuti, professori, johtaja Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto ja Tyks; Vesa Linja-aho, ryhmäpäällikkö (sähköturvallisuus) Sähköalan standardointijärjestö SESKO: Radiotaajuista säteilyä hyödyntävien laitteiden käyttö on turvallista Suomen Kuvalehti. 27.11.2020.
- ↑ Electromagnetic fields (EMF): Research who.int. Maailman terveysjärjestö. Viitattu 20.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Säteilyllä pelottelu ei lopu – huomenna mielenosoitus New Yorkissa ETN.fi. 24.1.2020. Viitattu 27.1.2020.
- ↑ Auringon säteily ja kirkkausvaihtelut Ilmatieteen laitos. Viitattu 28.11.2020.
- ↑ Sääennusteiden tarkkuus on vaarassa? 5G-teknologia uhkaa Yle, 2019
