Aikuiskoulutus
Aikuiskoulutus tarkoittaa kaikkea aikuisten koulutusta, joten aikuiskasvatus on melkein synonyymi. Aikuiskasvatustiede kattaa myös aikuisen yleistä kasvua ja kasvattamista.
Nuorten kouluttamattomien toinen aste on hyödyllinen
Aikuiskoulutusta perustellaan työllisyysvaikutuksilla ajatellen, että siten julkinen talous paranisi, mutta totuus on usein toinen.[1]
Etlan tutkimuksen perusteella aikuiskoulutuksen hyödyt ylittävät sen kustannukset, kun kyse on toisen asteen opinnoista, koulutettavilla on vain peruskoulu takana ja he ovat riittävän nuoria. Valitettavasti aikuiskoulutusta kuitenkin annetaan yleensä jo valmiiksi koulutetuille.[1]
Toisen asteen tai korkean asteen tutkinnon suorittaneiden kouluttaminen kaikissa tapauksissa heikentää julkista taloutta. Tutkimusjohtaja Antti Kauhasen mukaan koulutusresurssit pitäisi kohdistaa niin, että hyödyt ylittäisivät kustannukset. Myös tulonmenetys koulutuksen aikana pitäisi minimoida. Korkeakoulutetuilla se on suurin eikä ansiokehityskään juuri opinnoista parane toisin kuin peruskoulutaustaisilla.[1]
Sosiaali- ja terveysalan koulutus paransi työllistymistä, luonto- ja ympäristöalan koulutus heikensi työllistymistä. Tutkimus tarkasteli 35-55-vuotiaiden 2000-2019 alkaneita opintoja. Vuosittainen aloitusmäärä kasvoi 22 000:sta 34 000:een 2000-2019 mutta peruskoulupohjaisten määrä pysyi 4 000 hengessä, korkeakoulutettujen aloittajien määrä yli viisinkertaistui.[1]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Tutkimus: Aikuiskoulutuksesta vain vähän hyötyä korkeakoulutetuille, jotka sitä eniten harrastavat Helsingin Sanomat. 15.12.2021.
