Ansiosidonnainen työttömyysturva
Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus. Kaikki maksavat 94,5 % työttömyysvakuutusmaksuista, mutta vain työttömyyskassojen jäsenet saavat vakuutuksen. Tällä 95 %:n sakolla yritetään pakottaa kaikki kassojen jäseniksi. Ennen oli lähes mahdotonta olla kassan jäsen olematta liiton jäsen, ja vieläkin yhteys valitettavasti toimii.
Kaikki eduskuntapuolueet kannattivat ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ulottamista kaikille heinäkuussa 2020. On esitetty kolmea mallia: Kela voisi hoitaa asian, kassajäsenyydestä voisi tehdä pakollisen, tai peruspäivärahan voisi muuttaa ansiosidonnaiseksi. Ekonomisti Mauri Kotamäen mukaan viimeksi mainittu olisi helpoin tie: työttömyyskassat voisi jättää ennalleen, Kela vain ottaisi uuden päivärahan saajat hoitoonsa. Silloin se hoituisi 250 miljoonalla eurolla, pakkojäsenyysmalli vaatisi 280 miljoonaa, Kela-malliin riittäisi 140 miljoonaa, se kun vähentäisi hallinnointikustannuksia, Kotamäki laski, Toukokuussa 2020 olisi 65 000 työtöntä enemmän ollut oikeutettu ansiosidonnaiseen, jos se kuuluisi kaikille ehdot täyttäville.[1]
Marinin hallituksen sosiaaliturvakomiteaa johtava THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio pitää hyvänä sitä, että kaikki maksajat saisivat vastaavan osan turvasta, myös nykyiset väliinputoajat.[1]
Helsingin Sanomien uutistoimittaja Marja Salmelan mukaan vuonna 1985 luotu ansiosidonnainen työttömyysturva saattaa olla nykyään ongelmallinen, esimerkiksi 30-50-vuotiaiden työllisyys on pudonnut yli 90 prosentista lähelle 80 prosenttia, ja Tanskan malli saattaisi tarjota mallin tarvittavalle uudistukselle.[2]
Vihreät halusivat toukokuun 2011 hallitusneuvotteluissa poistaa "kytköksen" eli mahdollistaa perusturvan nostamisen ilman ansiosidonnaisen turvan nostamista. Tällöin perusturvan nostamiseen olisi paremmin riittänyt rahaa. Sdp ja ay-liike vastustivat "raivokkaasti". Kukaan ei ehdottanut ansiosidonnaisen tuen heikentämistä.[3]
Ansiosidonnaista saavat vain kassojen jäsenet
Ansiosidonnaisen saamiseksi on oltava 26 viikkoa työttömyyskassojen jäsenenä. Jäsenyysajat eri kassoissa voivat täydentää toisiaan. [4]
Ansiosidonnaista saavat vain työttömyyskassojen jäsenet, vaikka kaikki 17-64-vuotiaat työssäkäyvät maksavat työttömyysvakuutusmaksua, joka kattaa 55 - 58 % kuluista, ja valtio 37-39 %; kassojen jäsenmaksut vain 5,5 %. Perustuslakivaliokunnan mukaan maksu on veroluonteinen. Sata-komiteassa kaavailtiin kaikille yhteisen työttömyyskassan perustamista, jolloin kaikki saisivat ansiosidonnaista korvausta, mutta ay-liike vastusti tätä ja se ei toteutunut. [3]
Osmo Soininvaara, professori Heikki Hiilamo, Vattin ylijohtaja Juhana Vartiainen ym. ehdottivat 23.1.2015 kaikille samaa oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kassajäsenyydestä riippumatta. Helsingin Sanomat myönsi nykyisen järjestelmän epäreiluksi ja aloitteen lupaavaksi muttei uskonut ay-liikkeen suostuvan siihen ja piti parempana toteuttaa se taloudellisesti parempana aikana. [5]
Hiilamon mukaan on väärin, että työttömyysvakuutusta maksavat eivät saa korvausta, aivan kuin ateistien pitäisi maksaa kirkollisveroa. Nykyjärjestelmässä ammattiliitot eivät ole täysin vastuussa työttömyydestä, mikä johtaa moraalikatoon ja ehkä ylisuuriin palkkavaatimuksiin. Monet ammattiliitot vastustivat Hiilamon ym. esitystä. [6]
Myös Norjassa ja Islannissa ansioturva kuuluu kaikille. Valtiovarainministeriön Mauri Kotamäki ja Jukka Mattila puolsivat Hiilamon ym. ehdotusta. He pitivät nykymallia samaan tapaan epäoikeudenmukaisena kuin sitä, että kaikki sairasvakuutusmaksua maksavat palkansaajat eivät saisi palkallista sairauslomaa tai eläkevakuutusmaksujaan vastaan eläkettä. Heistä kassojen 5,4 %:n osuus rahoituksesta voidaan hoitaa nostamalla työttömyysvakuutusmaksu 1,1 %:iin 0,65 %:sta tai lyhentämällä ansioturvan kestoa. Ratkaisu paitsi lisäisi oikeudenmukaisuutta myös pienentäisi tuloeroja. Hallinnolliset kulut vähenisivät, kun peruspäiväraha katoaisi kaikkien saadessa ansiosidonnaista. [7]
Puolet haluaa yhteisen turvan, kolmannes vastustaa
Suomalaisista 47 % haluaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksamista kaikille työssäoloehdon täyttäville, ei vain työttömyyskassojen jäsenille, ja 30 % on eri mieltä. VATTin tutkimusprofessorin mukaan kyllä-vastausten osuus olisi ollut korkeampi, jos rahoituksen perusasiat olisi kerrottu: kassan jäsenmaksu kattaa vain 6 % kuluista. Nyt 10-15 % työllisistä ei kuulu kassoihin, etenkään matalasti koulutetut nuoret miehet, joilla on korkea työttömyysriski.[8]
Työttömyyskassat ja ammattiliitot
Useimmat työttömyyskassat toimivat ammattiliittojen yhteydessä, mutta niihinkin voi liittyä liittymättä vastaavaan ammattiliittoon ja päinvastoin. Toisaalta Yleinen työttömyyskassa (YTK) on liitoista riippumaton ja siihen kuka tahansa voi liittyä.
Ammattiliittojen vallalle keskeistä on jäsenmäärä, ja liitot hämärtävät liittojäsenyyden ja kassajäsenyyden rajaa saadakseen useamman harhautettua jäsenikseen. Lisäksi kassojen maksuilla rahoitetaan niihin työpaikkoja liittojen ansioituneille aktiiveille, mikä käytännössä lisää liittojen keskustyöntekijöiden lukumäärää.
Ansiosidonnainen vs. tavallinen työttömyysturva
Etenkin SAK kieltää korottamasta perusturvaa kuten työttömien peruspäivärahaa, ellei samalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa koroteta vastaavasti. Tämän "kytköksen" vuoksi huono-osaisimpien aseman parantamiseen tarkoitettua rahaa ei voida käyttää tähän tarkoitukseen kuin osittain.
Ay-liike pyrkii kaikin keinoin estämään purkamasta edes väliaikaisesti perusturvan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan välistä kytköstä. Kytköksen vuoksi ei kaikkein köyhimpien suomalaisten välimatka muuhun kansaan tule kapenemaan. [9]
Porrastaminen
Ansiosidonnaista päivärahaa voisi porrastaa niin, että se olisi alussa korkeampi mutta vähenisi työttömyyskuukausien mittaan. Marinin hallituksen puolueista keskusta ja vihreät ovat esittäneet tätä, ja ministeriön laskelmat todennäköisesti osoittaisivat työllisyyden paranevan.[10]
Myös sosiaalipolitiikan tutkija, Kelan ryhmäpäällikkö Minna Ylikännön mukaan tutkimustulosten valossa siten voisi parantaa työllisyyttä siinäkin tapauksessa, että tuon kokonaismäärää ei vähennettäisi.[10]
Suomalaisekonomisteista lähes puolet (46 %) piti ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta tehokkaana keinona parantaa työllisyyttä, 14 % oli eri mieltä. Moni korosti, että toteutustapa ratkaisee, ja osa ehdotti kenttäkoetta. Tomi Kyyrän mukaan pahimmillaan turvan korottaminen alussa voi lisätä työttömyyttä enemmän kuin sen laskeminen myöhemmin lisää. Niku Määttänen muistutti, että huono-osaisimmat eivät saa ansiosidonnaista.[11]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Puolueet tarjoavat nyt ansiosidonnaista päivärahaa kaikille, ja näin se onnistuisi – Uudistamista selvittänyt ekonomisti: "Tämä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys" Yle Uutiset. 18.7.2020.
- ↑ Keski-ikäiset työttömät takaisin työuralle, HS pääkirjoitussivu 26.9.2010
- ↑ 3,0 3,1 Ansiosidonnaista saavat vain kassan jäsenet Helsingin Sanomat. 28.5.2011.
- ↑ Muut edellytykset, YTK, 2014.
- ↑ tuskin muuttuu radikaalisti, Helsingin Sanomat PÄÄKIRJOITUS 26.1.2015.
- ↑ Raportti: Ansiosidonnainen työttömyysturva ulotettava kaikille samoilla ehdoilla, Helsingin Sanomat 23.1.2015.
- ↑ Työttömyysvakuutusta pitää muuttaa reilummaksi, Mauri Kotamäki ja Jukka Mattila, Helsingin Sanomat, Vieraskynä 26.1.2015.
- ↑ Lähes puolet maksaisi kaikille, Länsiväylä 7.-8.4.2018, sivu 8. lyhennetty verkkoversio, VU, TS.
- ↑ "Kolmen kauppa", Leena Sharma, Matti Simula, Tuomo Lappalainen ja Pekka Ervasti. Suomen Kuvalehti 16-17/2011, 21.4.2011, sivu 22: "perusturvan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan välistä kytköstä, jota ay-liike varjelee kynsin hampain, ei pureta edes väliaikaisesti. Käytännössä se tarkoittaa, että kaikkein köyhimpien suomalaisten välimatka muuhun kansaan ei tule ainakaan neljään vuoteen kapenemaan."
- ↑ 10,0 10,1 Työttömyystukia saa noin 300 000 suomalaista – Näillä keinoilla hallitus voi pian yrittää saada heitä töihin Helsingin Sanomat. 13.1.2020.
- ↑ Epävarmuus työttömyysturvan porrastamisen työllisyysvaikutuksista on laajaa Ekonomistikone. 5.2.2020.
