Hallitus 2011

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Hallitus 2011 eli Kataisen hallitus 22.6.2011-24.6.2014 ja Stubbin hallitus 24.6.2014-29.5.2015 (Kok+Sdp+Rkp+KD + Vih 18.9.2014 asti + Vas 4.4.2014 asti).

Hallituksen muodostaminen

Kok + Sdp + Pers

Vaalivoittaja Jyrki Kataisen (kok, 44 paikkaa) hallitusneuvottelut Sdp:n (42) ja Perussuomalaisten (39) kanssa kaatuivat siihen, että Perussuomalaiset vastusti EU-tukipaketteja.

Kok + Sdp + Vas + Vih + Rkp + KD: 1. yritys

Katainen alkoi sitten neuvotella Sdp:n, vihreiden, Rkp:n ja KD:n kanssa, Sdp:n vaatimuksesta myös Vasemmistoliiton. Nämä neuvottelut kaatuivat siihen, että vasemmistopuolueet vastustivat arvonlisäveron korotusta, vaikka se olisi ylikompensoitu pienituloisille.[1][2]

Kokoomuslähteiden mukaan Sdp ja Vasemmistoliitto halusivat verottaa lapsilisiä, poistaa asuntolainojen korkovähennyksen ja PS-eläkesäästämisen verotuen sekä leikata kotitalousvähennystä. Sdp kiisti väitteet. [3]

Vihreät halusivat poistaa "kytköksen" eli mahdollistaa perusturvan nostamisen ilman ansiosidonnaisen turvan nostamista. Tällöin perusturvan nostamiseen olisi paremmin riittänyt rahaa. Sdp ja ay-liike vastustivat "raivokkaasti". Kukaan ei ehdottanut ansiosidonnaisen tuen heikentämistä. Ansiosidonnaista saavat vain työttömyyskassojen jäsenet, vaikka kaikki 17-64-vuotiaat työssäkäyvät maksavat työttömyysvakuutusmaksua, joka kattaa 55 - 58 % kuluista, kassojen jäsenmaksut vain 5,5 % ja valtio 37-39 %. Perustuslakivaliokunnan mukaan maksu on veroluonteinen. Sata-komiteassa kaavailtiin kaikille yhteisen työttömyyskassan perustamista, jolloin kaikki saisivat ansiosidonnaista korvausta, mutta ay-liike vastusti tätä ja se ei toteutunut. [4]

Riittämätön säästäväisyys

Kokoomus olisi halunnut korjata kestävyysvajeen eli koko julkisen sektorin pitkän aikavälin vajeen. Sdp:n mielestä tätä ei voida ratkaista nyt ja riittää tasapainottaa valtiontalous alkavalla vaalikaudella.[5]

Eri tutkimuslaitosten arviot kestävyysvajeesta olivat keskimäärin 10 miljardin luokkaa - näin paljon Suomen julkisen talouden tasapainoa tulisi parantaa kahden vaalikauden aikana, jotta tulot kattaisivat menot myös tulevaisuudessa. Ongelmina ovat rakenteellinen alijäämä, huononeva huoltosuhde eli se, että yhä harvempi joutuu elättämään yhä useamman, sekä suhdannekuopan perintö. [6]

Hallitusneuvotteluissa sovittu kompromissi olisi kattanut tästä vain 2,5 - 3 miljardia euroa eli "kovin vaatimattomasti". Tarvittavia keinoja ovat veronkorotukset, menoleikkaukset sekä työntarjonnan ja talouskasvun lisääminen. Jälkimmäisiä voi edistää kannustavalla verotuksella ja eläkkeisiin, sosiaaliturvaan ja koulutukseen vaikuttamalla. [6]

Maailman johtavat tutkimuslaitokset ja luokituslaitokset ovat lähes yksimielisiä siitä, että kestävyysvaje on Suomelle suuri haaste. S&P ei silti pudottanut Suomen luottoluokitusta, koska Suomi on aiemmin pystynyt vastaamaan tällaisiin haasteisiin. S&P kuitenkin muistutti, että jos työttömyyteen ja ikääntymisen tuottamaan alijäämään ei puututa, julkinen talous voi heiketä ja luokitus laskea. Tällä olisi vakava vaikutus Suomen talouteen ja kehitykseen. [6]

Kokoomus antoi periksi, joten vajeesta korjattiin vain neljännes ja sekin lähinnä veronkorotuksilla eikä menoleikkauksilla. Sdp:lle ei tuntunut mikään joustaminen riittävän vaan se vaati aina lisää, Kokoomus ei olisi saanut pitää ainoata vaalilupaustaankaan, jolloin lopulta neuvottelut katkesivat 1.6.

Neuvottelujen päättyminen

Neuvottelujen päättymisen syyksi esitettiin alv:n korotus, jota kokoomus halusi ja vasemmisto vastusti. Näkemyseroja oli lähes kaikesta kuten kestävyysvaje, julkisen talouden tasapainottaminen, kasvu, verot ja leikkaukset. Ongelmana oli myös luottamuspula: kokoomuksen oli vaikea tehdä yhteistyötä Eero Heinäluoman kanssa, joka kokoomuksen mukaan johti Sdp:n hallitusneuvottelua. Myös johtavat demarit ovat kummastelleet Urpilaisen sivuroolia neuvotteluissa. [7]

Sdp:n neuvottelijoiden mukaan keskiviikkona kokoomus oli joustanut maksimaalisesti ja heidän lopullisen talouslistansa hyväksyminen oli iltapäivällä selvästi ainoa mahdollisuus jatkaa neuvotteluissa. Demareiden mukaan tämä näköi kokoomuksen pitkinä taukoina ja kokouksina. Kello 19 vasemmistolle tehtiin selväksi, että se on viimeinen tarjous. [8]

Sdp:n neuvottelut olivat täysin kiinni Eero Heinäluomasta, puheenjohtaja Jutta Urpilainen oli sivuroolissa. Sekä kokoomuksen että vihreiden neuvottelijoiden mukaan Sdp:lle annettiin periksi kaikessa mutta he yrittivät "kiristää loputtomiin". [8]

Muita kokoonpanoja

Vihreät tyrmäsi ajatuksen porvarihallituksesta vihreillä vahvistettuna: Kok + Kesk + Rkp + Kd + Vihr.

Yhdistelmä Kok + Pers + Kesk kaatui perussuomalaisten EU-tukivastustukseen.

Kok + Sdp + Vas + Vih + Rkp + KD: 2. yritys

Six pack -hallitusneuvottelut aloitettiin uudestaan ja ne päättyivät 17.6.2011. Kokoomus luopui arvonlisäveron korotuksesta, jolloin kestävyysvajeen paikkaus jäi 2,5 miljardiin euroon, edes valtion velkaantumista ei tulla pysäyttämään saati että olisi korjattu muu julkisen talouden alijäämä, kuten asiantuntijat olivat vaatineet.

Vaikka Jutta Urpilainen ei hyväksynyt kuin murto-osan vajeen paikkauksesta, hän silti moitti "Kiviniemen hallituksen perintö meille oli 8 miljardin euron alijäämä valtion budjettiin"[9]. Urpilaisen mukaan ohjelma on sosiaalisesti oikeudenmukainen, verottaa eniten suurituloisia ja "lopetti tasaverokehityksen".[9]

Veroratkaisut vaikuttivat työntekijöitä suosivilta yritysten kustannuksella. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan hallitusohjelma näyttää tyydyttävältä tavalliselle palkansaajalle, mutta EK moitti ohjelmaa yritysten kokonaisverotuksen kiristämisestä. [10]

Arhinmäki kiisti Vasemmistoliiton repeytymisen neuvottelujen aikana. "Änkyräsiiven" Jaakko Laakso, Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho jättivät neuvottelut kesken. [11]

Hallitusohjelma

Helsingin Sanomat arvosteli hallitusta siitä, että se ei kelpuuttanut VM:n realistisia talousennusteita vaan muutti ne katteettoman optimistisiksi, jotta voisi tehdä hallitusohjelmaan katteettoman optimistiset tavoitteet. Hallituksen tavoite oli työllisyysaste 72 % ja työttömyysaste 5 % vaalikauden lopulla (2015) sekä luottoluokituksen säilyttäminen korkeimmalla tasollaan.[12] Maaliskuussa 2015 työllisyysaste oli 66,8 %,[13] työttömyysaste 10,3 %,[14] ja jo 2014 S&P:n luottoluokitus Suomelle laski AA+:aan.[15] Moody's ja Fitch laskivat vasta vuoden 2016 alkupuolella.[16][17]

Ohjelmaa pidetään vasemmistolaisena, "sosialistisena manifestina".[18] Kokoomus kehui, että työn verotus ei sentään kiristy. Sitä ei kevennettykään, ja kuntaliitto ilmoitti kuntien kiristävän työn verotusta. [18] Hallituksesta käytetään nimitystä "Terijoki II".

Petri Ahoniemi käytti Iltalehdessä nimitystä "sosialistihallitus". Valtio-opin emeritusprofessori Tuomo Martikainen ihmetteli hallitusohjelman vasemmistolaisuutta. Åbo Akademin valtio-opin professori Lauri Karvonen sanoi Sdp:n saaneen hyvin arvokkaat salkut. Demarinuorten puheenjohtaja Timo Kontio riemuitsi Sdp:n saaneen hallitusohjelmaan kaikki tärkeät tavoitteensa. EK pettyi veroratkaisuihin, jotka eivät kannusta yrittäjyyteen liittyvään riskinottoon. [19]

Vasemmistopuolueet kaatoivat muiden puolueiden haluaman arvonlisäveron korotuksen. Sen sijaan Sdp ehdotti lapsilisien korottamista ja verottamista, mikä herätti vastustusta. [20]

Neuvotteluissa sovittiin myös kansainvälisestä rahoitusmarkkinaverosta ja pankkiverosta sekä rahoitusmarkkinasääntelystä, tehostetusta harmaan talouden torjunnasta. Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan 100 eurolla kuussa, toimeentulotuen perusosaa 6 % ja lisäksi yksinhuoltajien toimeentulotukea. Myös asumistukea parannetaan. Työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista yritetään parantaa. [21]

Pääomatulovero nostettiin 28 prosentista 30 prosenttiin ja yli 50 000 euroa ansaitseville 32 prosenttiin. Perintövero korotettiin 13 prosentista 16 prosenttiin yli 60 000 euron osalta. Yhteen kertaan verotettavan osingon yläraja pudotettiin 60 000 euroon. [22]

Leikkauslista.[23]

Vastaanotto puolueissa

Kaikki Sdp:n keskeiset tavoitteet toteutuivat demarinuorten puheenjohtajan mukaan, mm. työllistämismäärärahoja korotettiin ja eläkeikää ei nostettu. [24]

Osmo Soininvaaran mukaan vihreät olisivat halunneet nostaa tärkeämpiä haittaveroa mutta muut valitsivat liikenteen polttoaineveron (+ 250 m€).[25]

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliiton Jussi Saramo kehui ohjelmaa vasemmistolaisimmaksi sitten 1970-luvun mutta Armi Lindell tyrmäsi ohjelman: "Ne kaikkein heikoimmat, sairaimmat ja köyhimmät saivat käteen mädän lahnan" ja Anna Kontula sanoi, että puolueen ei pitäisi osallistua hallitukseen.[26] Paavo Arhinmäki ylisti hallitusohjelmaa hänen elinaikansa suurimmaksi kädenojennukseksi köyhille.[27]

Vasemmistoliitto näpäytti Arhinmäkeä tekemällä hänestä kulttuuriministerin eikä liikenneministeriä.[28] Kansanedustajista Markus Mustajärvi, Jyrki Yrttiaho ja Anna Kontula äänestivät hallitukseen osallistumista vastaan, jolloin Yle arveli eduskuntaryhmän voivan hajota.[29]

Abortti ja homoliitot

Vain vihreät vastusti kristillisdemokraattien vaatimaa ja saamaa kirjausta aborttilainsäädännön uudelleentarkastelusta.[30]

Kristillisten vaatimuksesta sukupuolineutraalia avioliittoa ei kirjattu ohjelmaan, mutta Ville Niinistö sanoi puolueiden sopineen, että lakia saa ajaa eduskunnassa, ja vihreiden tekevän siitä lakialoitteen.[31][32] Viisi hallituspuoluetta sopivat suhtautuvansa aloitteeseen myönteisesti. Vihreiden varapuheenjohtaja Oras Tynkkynen toivoi, että jokin suurempi puolue kuten Kokoomus tekisi eduskunnassa aloitteen avioliittolaista.[33]

Sukupuolten tasa-arvo

Miehillä ja naisilla tulee olla samat velvollisuudet. Naisten ja miesten palkkaero kavennetaan enintään 15 prosenttiin. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista ohjelmaa jatketaan. [21]

Säästöt 2012

Maaliskuussa 2012 hallitus päätti "säästöpaketista". Varakansanedustaja Elina Lepomäen (kok) mukaan varsinaisia säästöjä paketissa ei juuri ollut: veronkorotukset eivät ole säästämistä, kuntien valtionosuuksien leikkaus on vain säästö- tai veronkorotuspaineen siirtoa kunnille, indeksijäädytykset ovat luopumista tulevaisuuden menonlisäyksistä. Lisäksi yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevilta perittävä lisävero on Lepomäen mukaan vaarallinen, koska nämä [34 000 henkeä] ansaitsevat 6,7 % ansiotuloista ja maksavat jo lähes neljänneksen ansiotuloveroista. Vuonna 2007 BKT oli korkeampi kuin nyt mutta menot 40 miljardia nykyisen 52 miljardin sijaan. [34]

Rakennepaketti 2013

Marraskuun 2013 lopussa hallitus sopi alustavasti rakennepaketista, jolla arviolta 4,7 %:n kestävyysvaje poistettaisiin - tosin käytännössä vain osittain. Merkittävät rakennemuutokset jäivät tekemättä, ja merkittävin "sovittu" muutos oli eläkeuudistus, joka Sdp:n vaalilupauksen vuoksi jätettiin muodollisesti seuraavan hallituksen päätettäväksi. Sdp kuitenkin ylpeili tämän "vastustamansa" uudistuksen säästämillä miljardeilla, vaikkei ollut varmuutta, suostuvatko työmarkkinajärjestöt tekemään säästöjä. Sdp näet soi valmistelun niille.

"On rehellistä sanoa, että Sdp herätti Suomen rakennemuutoksiin", Urpilainen väitti julisti puoluevaltuustonsa edessä (marraskuun lopussa). Kokoomus ja EK ovat kuitenkin vaatineet rakennemuutoksia koko ajan, mutta uudistuksista ei saatu sovittua ennen kuin myös Sdp viimein kesällä 2013 heräsi niiden tarpeeseen. HS arveli Urpilaisen puheenvuoron olevan veruke ehkä tulevalle huonolle vaalitulokselle. [35]

Kansan arvioita

Joulukuussa 2012 kansasta 30 % katsoi hallituksen onnistuneen ainakin melko hyvin (20 % ainakin melko huonosti). Oppositiopuolueiden (Ps, Kesk) luvut olivat vähän heikompia. Pääministeri Jyrki Kataisen luku oli 51 % (18 %), presidentti Sauli Niinistön 68 % ja puhemies Eero Heinäluoman 37 %.[36]

Viitteet

  1. Shokkikäänne: Kuusikon vaihtoehtona pelätty ”jytkyjen jytky”, Uusi Suomi 2.6.2011
  2. http://www.soininvaara.fi/2011/06/01/kasittamaton-tilanne-hallitusneuvotteluissa/
  3. Katainen: Neuvottelut kariutuivat verokiistoihin – SDP kiistää, LapinKansa.fi 3.6.2011
  4. "Ansiosidonnaista saavat vain kassan jäsenet", HS Kotimaa 28.5.2011, sivu A6
  5. "Vihreät peruivat lähtöaikeensa", HS Kotimaa 28.5.2011, sivu A6
  6. 6,0 6,1 6,2 Suomi on nyt tienhaarassa, HELSINGIN SANOMAT pääkirjoitus 4.6.2011
  7. "Hallitus ei synny ilman luottamusta", Päätoimittaja Mikael Pentikäinen, Helsingin Sanomat Kotimaa 2.6.2011, sivu A5
  8. 8,0 8,1 "Kokoomus syyttää Heinäluomaa, Sdp Häkämiestä", Piia Elonen HS, Kalle Silfverberg HS ja Teija Sutinen HS, Helsingin Sanomat Kotimaa 2.6.2011, sivu A5
  9. 9,0 9,1 "Urpilainen rahaministeriksi", Helsingin Sanomat 19.6.2011, sivu A5
  10. Tänään saadaan sixpack: Duunari on tyytyväinen, pomo ei, Uusi Suomi 17.6.2011
  11. Totuus Vasemmistoliiton "repeytymisestä": Nyt puhuu Arhinmäki, Ilta-Sanomat.fi 15.06.2011
  12. Hallituksen tulikoe on vasta tulossa Helsingin Sanomat. 4.12.2012.
  13. http://findikaattori.fi/fi/table/41
  14. http://findikaattori.fi/fi/table/34
  15. Luottoluokittaja Standard & Poor's on laskenut Suomen luottoluokitusta yhden pykälän Iltalehti. 10.10.2014.
  16. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001913145.html
  17. https://yle.fi/uutiset/3-8738933
  18. 18,0 18,1 Leniniläinen talousohjelma vie kokoomukselta hampaat suusta, Talouselämä 18.6.2011
  19. "Sosialistinen manifesti", Iltalehti.fi 20.6.2011
  20. SDP:n väitetty lapsilisäveroehdotus aiheutti vastustusvyöryn, Iltalehti.fi 2.6.2011
  21. 21,0 21,1 Neuvottelutulos hallitusohjelmasta, Valtioneuvosto, 17.6.2011, sivut 14-15, 55-56 ja 66-67
  22. Rikkaitakin kuritetaan: ”Tuli vasemmistolta”, Uusi Suomi 17.6.2011
  23. Leikkauslista – näin uusi hallitus säästää, HS.fi 18.6.2011
  24. Demarijuhlat: ”Voittajaolo!”, Uusi Suomi 17.6.2011
  25. http://www.soininvaara.fi/2011/06/17/poimintoja-hallitusohjelmasta/ 17.6.2011
  26. Arhinmäelle sapiskaa: ”Köyhille mätä lahna”, Uusi Suomi 18.6.2011
  27. Helsingin Sanomat 19.6.2011, sivu A6: "Leikkausten pelko voi ajaa vesemmisto oppositioon"
  28. Omat näpäyttivät Arhinmäkeä - KU: Vasemmisto liittyi sixpackiin, Uusi Suomi 19.6.2011
  29. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä saattaa hajota, Yle.fi 19.6.2011
  30. Kristilliset runnoi hallitusohjelmaan aborttipykälän, Aamulehti.fi 17.6.2011
  31. Vihreiden Niinistö homojen aviolaista: "Räsänen ei voi estää", Iltalehti.fi 18.6.2011
  32. Vihreät aikoo ehdottaa sukupuolineutraalia avioliittolakia, HS 17.6.2011
  33. Helsingin Sanomat 19.6.2011, sivu A6: "Räsänen juhli voittoaan reteästi" ja "Vasemmistoliitto: puolueet sopivat tukevansa homoliittoja"
  34. Kehysriihessä ei tehty leikkauksia, Elina Lepomäki, 23.3.2012
  35. Parempi edes myöhään, pääkirjoitus, Helsingin Sanomat, 3.12.2013.
  36. HS-gallup: Hallituksen arvostus laskee Helsingin Sanomat. 4.12.2012.

Katso myös