Kestävyysvaje

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Kun julkisyhteisöjen nettovarallisuus vuonna 2019 oli 74 % bruttokansantuotteesta eläkerahastojen ansiosta, 2060-luvulla luku tullee olemaan negatiivinen.[1]

Valtiovarainministeriön perusuran mukaan kestävyysvajeen paikkaaminen vaatii joka vuosi julkisyhteisöjen tulojen lisäämistä 3,6 prosentilla. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat arvostelivat lehdessään Pertti Haaparannan kanssa oletusta 4 prosentin koroista. Talouspolitiikan arviointineuvoston sihteeristö teki tällöin laskelmat, jossa koroksi oletettiin 1,1 % ja vastaavasti osaketuototkin laskisivat 2,9 prosenttiyksikköä. Tällöin lisätulojen tarve olisikin 8,2 % joka vuosi. Jos osaketuotot eivät olisikaan alempia vaikka (riskittömät) korot olisivat, lisärahan tarve 4,1 % joka vuosi.[1]

2011-hallitusneuvottelujen aikaan

Kokoomus olisi halunnut korjata kestävyysvajeen eli koko julkisen sektorin pitkän aikavälin vajeen. Sdp:n mielestä tätä ei voida ratkaista nyt ja riittää tasapainottaa valtiontalous alkavalla vaalikaudella.[2]

Eri tutkimuslaitosten arviot kestävyysvajeesta olivat keskimäärin 10 miljardin luokkaa - näin paljon Suomen julkisen talouden tasapainoa tulisi parantaa kahden vaalikauden aikana, jotta tulot kattaisivat menot myös tulevaisuudessa. Ongelmina ovat rakenteellinen alijäämä, huononeva huoltosuhde eli se, että yhä harvempi joutuu elättämään yhä useamman, sekä suhdannekuopan perintö. [3]

Hallitusneuvotteluissa sovittu kompromissi olisi kattanut tästä vain 2,5 - 3 miljardia euroa eli "kovin vaatimattomasti". Tarvittavia keinoja ovat veronkorotukset, menoleikkaukset sekä työntarjonnan ja talouskasvun lisääminen. Jälkimmäisiä voi edistää kannustavalla verotuksella ja eläkkeisiin, sosiaaliturvaan ja koulutukseen vaikuttamalla. [3]

Maailman johtavat tutkimuslaitokset ja luokituslaitokset ovat lähes yksimielisiä siitä, että kestävyysvaje on Suomelle suuri haaste. S&P ei silti pudottanut Suomen luottoluokitusta, koska Suomi on aiemmin pystynyt vastaamaan tällaisiin haasteisiin. S&P kuitenkin muistutti, että jos työttömyyteen ja ikääntymisen tuottamaan alijäämään ei puututa, julkinen talous voi heiketä ja luokitus laskea. Tällä olisi vakava vaikutus Suomen talouteen ja kehitykseen. [3]

Kokoomus antoi periksi, joten vajeesta korjattiin vain neljännes ja sekin lähinnä veronkorotuksilla eikä menoleikkauksilla. Sdp:lle ei tuntunut mikään joustaminen riittävän vaan se vaati aina lisää, Kokoomus ei olisi saanut pitää ainoata vaalilupaustaankaan, jolloin lopulta neuvottelut katkesivat 1.6.

Viitteet

  1. 1,0 1,1 Tutkijat: Kestävyysvaje pahenee matalien korkojen maailmassa VM:n arviotakin pahemmaksi Helsingin Sanomat. 13.3.2019.
  2. "Vihreät peruivat lähtöaikeensa", HS Kotimaa 28.5.2011, sivu A6
  3. 3,0 3,1 3,2 Suomi on nyt tienhaarassa, HELSINGIN SANOMAT pääkirjoitus 4.6.2011