Budjettileikkaus
Budjettileikkaus eli leikkaus eli säästö tarkoittaa (budjetin) menoerien pienentämistä tai lakkauttamista. Sopeutus voi olla leikkaus tai veronkorotus.
Kyselyt
Vuonna 2022 peräti 75 % katsoi, että nykyisen tapaisiin julkisiin palveluihin ei ole varaa tulevaisuudessa vaan niitä pitää leikata. Vain 29 % olisi suostunut korkeampiin veroihin. Professori Niku Määttäsen mukaan voi leikata vaarantamatta hyvinvointivaltion ideaa, esimerkiksi jo hyvin koulutettujen ihmisten aikuiskoulutus, tutkinnoista kertyvä työeläke ja maataloustuet. Valtion budjetti kaksinkertaistui vuosina 2007 - 2023.[1]
Vuonna 2017 kansasta 62 % halusi leikata julkisia menoja, 25 % mieluummin lisätä ja 7 % ei kumpaakaan. Työttömien, opiskelijoiden ja kaikkien muidenkin ryhmien enemmistöt suosivat leikkauksia. Vasemmistoliiton kannattajista peräti puolet halusi lisätä julkisia menoja, vaikka vain 7 % heistä uskoi talouskasvun jatkuvan.[2]
Lähes 70 % suomalaisista halusi hallitukselta vaikeita rakenneratkaisuja syksyllä 2013, vasemmistoliittolaisista vain reilut 60 % piti niitä välttämättöminä, 23 % ei. Kysytyistä yhdeksästä rakennemuutoksesta kansan suosikkeja olivat
- "Työttömien velvoittaminen ottamaan vastaan tarjottu työ" (84 % hyväksyi, 13 % vastusti),
- "Työperäisen maahanmuuton helpottaminen" (62 % - 32 %),
- "Opiskeluaikojen lyhentäminen" (57 % - 37 %),
- "Työttömyysputken poistaminen" (52 % - 34 %),
- "Eläkeiän korottaminen asteittain" (55 % - 39 %),
- "Työttömyysturvan keston lyhennys ja korvaustason porrastus (51 % - 39 %). [3]
Vaihtoehdon "Opiskeluaikojen lyhentäminen, mm. opiskelun maksimiajat ja lukukausimaksut" hyväksyi vain 42 % opiskelijoista (56 % vastaan), 57 % kaikista. Vastaavasti eläkeiän korottamisen hyväksyi vain 44 % 50-64-vuotiaista. Jutta Urpilainen (sd) sanoikin, että pitää tehdä ratkaisuja, jotka sattuvat kaikkiin. Demareista enemmistö kannatti opiskeluaikojen lyhentämistä, joskin heillä onkin vähiten alle 25-vuotiaita kannattajia. [3]
Suomalaiset leikkaisivat mieluummin menoja kuin korottaisivat veroja, kertoi Ylen uutisten teettämä mielipidekysely 2010. Menoleikkauksiakin parempana vaihtoehtona pidettiin työllisyyden parantamista. [4]
Outi Ojala (vas) puolustaa tiukkaa talouspolitiikkaa
"Vahva valtiontalous on köyhän ystävä", totesi vasemmistoliiton kansanedustaja Outi Ojala. Vuonna 2005 hän yhä vakuutti olevansa sitä mieltä.[5]
17.12.2018 Vasemmistoliitto totesi ryhmäpuheenvuorossaan: "edesmennyt vasemmistoliiton kansanedustaja Outi Ojala totesi aikoinaan, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Tämä totuus pätee yhä." Puolueen mielestä vahva valtiontalous ei tarkoita köyhimmiltä ottamista, perusturvan romuttamista tms.
Merja Kyllönen (vas) puolustaa leikkauksia
Vasemmistoliiton ministeri Merja Kyllönen:[6]
Kyllösen mukaan tilanteen vakavuus selvisi hallitukselle lopullisesti vasta viime vuonna.
"Nyt on tultu paniikkijarrutusvaiheeseen. Betoniporsas on tiellä, ja auto pitää saada pysähtymään."
Kyllösen viesti on sama kuin monien ekonomistien, mutta hänen puhetapansa ei ole.
"Meidän vanhemmat on tehneet helvetisti työtä, että meillä olisi parempi olla. Aiotaanko me nyt sanoa, ettemme voi tehdä ratkaisuja, joiden ansiosta tulevilla sukupolvilla olisi vähän helpompaa?"
"Onko se sitten kivaa vanhana politiikan kehäkettuna istua 24 tuntia samoissa vaipoissa ja ajatella, että minä se tämän järjestin!"
Kyllösen mielestä Suomessa on jaettu niin pitkään hyvää, ettei kansalta eikä johtajilta ole löytynyt rohkeutta tarvittaviin päätöksiin.
"Nyt on edessä kapeamman leivän aika, jolloin ei ole tarjolla muuta kuin kevennettyä mahalaskua. Kuka sitä haluaa olla tekemässä?"
Kyllösen mielestä kyse on kuitenkin hyvinvointivaltion tulevaisuudesta, eikä vasemmistokaan voi vetäytyä vastuusta.
"Olisi hirveän helppo tie, jos ajattelisi, että porvarien pitää hoitaa vaikeat asiat ja me hoidetaan vain peruspalveluita."
Leikkausten vaikeus
Marinin hallitus perui jokaisen leikkauspäätöksensä julkisen paineen edessä, totesi HS-analyysi vuonna 2021. Kun Veikkauksen tulojen laskiessa kulttuuri sai vähemmän rahaa, hallitus lisäsi menoja vastaavasti, ja toimi vastaavasti muissa tilanteissa. HS-analyysin mukaan leikkaukset ovat poliittisesti vaikeita ja vaativat kovan julkisen paineen kestämistä.[7]
Leikkaukset voivat kasvattaa taloutta
Alberto Alesina, Carlo Favero ja Francesco Giavazzi totesivat kirjassaan, että talouskuri voi kasvattaa kansantuotetta, kun menoleikkaukset lisäävät yksityisiä investointeja ja kulutusta sekä vientiä.[8]
Tanskan menoleikkauksia analysoinut tutkimus totesi, että isot rakenteelliset leikkaukset voivat lisätä talouskasvua muuttamalla tulevaisuudenodotuksia veroista ja julkisista menoista. Sen sijaan vähittäiset, ei-rakenteelliset leikkaukset saattavat keynesiläisen mallin mukaisesti vähentää kysyntää.[9]
Tämän suhdannevaikutuksen lisäksi työvoiman ja pääomien siirtyminen julkiselta sektorilta yksityiselle saattaa lisätä tuottavuutta ja tulontasauksen vähentäminen voi kannustaa ihmisiä tuottavampiin ammatteihin ja työpaikkoihin.
Sääntöpohjainen talouspolitiikka auttaisi
Taloustieteilijöistä 40 % oli puolesta ja 9 % vastaan, että sääntöpohjainen finanssipolitiikka johtaa parempiin tuloksiin kuin puhtaasti harkinnanvarainen. Enemmistö (58 % vastaan 5 %) katsoi, että jos päätössääntöön ei sitouduta ennalta uskottavasti, politiikka on usein ajan mittaan huonoa. Jotkut kommentoivat, että on hyviä ja huonoja sääntöjä ja että tiettyihin asioihin kannattaa jättää jonkin verran harkinnanvaraa.[10]
Viitteet
- ↑ ”Perusteltua olla huolissaan” – Näin tutkijat kommentoivat HS:n gallupia hyvinvointivaltion tulevaisuudesta Helsingin Sanomat. 29.12.2022.
- ↑ Kokoomuslaiset luottavat elintason nousuun, vasemmistolaiset eivät – valtion velkaantuminen huolettaa suomalaisia niin, että yli puolet leikkaisi julkisista menoista Helsingin Sanomat. 12.9.2017.
- ↑ 3,0 3,1 Suomalaiset tinkisivät naapurin eduista, HS.fi 26.8.2013.
- ↑ "Yle: Kansalaiset leikkaisivat menoista ennen veronkorotuksia", Helsingin Sanomat 7.6.2010. (huhti-toukokuu 2010, 2400 henkilöä, Taloustutkimus)
- ↑ Outi Ojala: Ei voi muuta kuin nauraa Helsingin Sanomat. 27.10.2005.
- ↑ Liikenneministeri Kyllönen puhuu suunsa puhtaaksi, Saska Saarikoski, HS-kuukausiliite 2/2014.
- ↑ Julkinen paine on saanut Marinin hallituksen perumaan jokaisen leikkausta etäisestikin muistuttavan päätöksensä Helsingin Sanomat. 14.10.2021.
- ↑ Alberto Alesina, Carlo Favero ja Francesco Giavazzi: Austerity: When It Works and When It Doesn't, s. 5. jstor j.ctvc77f4b. Princeton University Press, 2019. ISBN 978-0-691-17221-7.
- ↑ Bergman, U. Michael; Hutchinson, Michael: Expansionary Fiscal Contractions: Re-evaluating the Danish Case. International Economic Journal, 23.11.2010, 24. vsk, s. 71–93. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1080/10168731003589857}}||]}}]. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Commitment to Policy Rules 15.11.2022. Kent A. Clark Center.
