Eduskuntavaalit 2011

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Eduskuntavaalit 2011

Eduskuntavaaleissa 17.4.2011 vasemmisto saavutti eduskunnan historian surkeimman tuloksen: 56 paikkaa (Sdp 42 (-3), Vasemmistoliitto 14 (-3)). Vihreätkin putosi vuoden 1991 tasolle (10 (-5), tosin kannatus putosi vain 8,5 % ... 7,3 %). [1]

Vaalien ainoa voittaja oli Perussuomalaiset 39 (+34) paikkaa, 19,1 % kuten Sdp:lläkin, ellei Liberaaleilla täydennettyä Piraattipuoluetta (0,5 %), Muutos 2011:tä (0,3 %) ja kansallissosialistista puoluetta "Vapauspuolue (VP) – Suomen tulevaisuus" (0,1 %) lasketa. SKP sai 0,3 % (- 0,4 %).

Sdp:n tulos oli surkein 49 vuoteen. Vaikka finanssikriisi, Etelä-Euroopan maiden tukipaketit, koventunut "Maassa maan tavalla" -linja ja oppositioasema antoivat ennennäkemättömät eväät nousulle, Jutta Urpilaisen johtama Sdp putosi - 2,3 % vuoden 2007 katastrofituloksestakin, joka johti Eero Heinäluoman eroon.

Kokoomus menetti vain 1,9 % ja päätyi ensimmäistä kertaa Suomen suurimmaksi puolueeksi - jollainen se on jo vuosia ollut kyselyissä.

Keskustan kannatus romahti osittain vaalirahasotkun vuoksi. Mari Kiviniemi oli valittu puheenjohtajaksi siksi, että useimmat muut eturivin keskustalaiset olivat saaneet rahaa KMS:ltä.[2] Keskustan änkyräsiipi kärsi vaaleissa pahimmin, mm. Paavo Väyrynen ja Jarmo Korhonen putosivat, joten HS:n päätoimittaja arvioi liberaalimman otteen olevan jatkossa puolueen ainoa toivo.[3]

Ay-liike jyrää perusturvan?

Ay-liike pyrkii kaikin keinoin estämään purkamasta edes väliaikaisesti perusturvan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan välistä kytköstä. Kytköksen vuoksi ei kaikkein köyhimpien suomalaisten välimatka muuhun kansaan tule kapenemaan, jos nyt ay-puolue Sdp on hallituksessa ja perusturvapuolueet keskusta ja vihreät oppositiossa, Suomen Kuvalehti 16-17/2011 arvioi. [2]

Vaalirahoitusskandaali

Hallitusvastuu, Perussuomalaisten nousu ja vaalirahoitusskandaali rokottivat eniten Keskustaa (- 7,3 %), vaikka mm. Sdp:n Urheiluopistosäätiö tuki demariehdokkaita sääntöjensä vastaisesti Eero Heinäluoman ja muiden kellokkaiden miehittäessä säätiön hallitusta. Myös mm. Palkansaajasäätiö ja Riihi-säätiö ovat tukeneet demariehdokkaita sääntöjensä ja säätiölain vastaisesti.

Merkittävistä puolueista vain Vihreät eivät ryvettyneet rahoitusskandaaleissa ja perussuomalaistenkin merkittävimmät poliitikot säilyivät tahrattomina.

Paavo Arhinmäki ohjasi nuorten rahat itselleen

Hebe-säätiö jakoi Vasemmistonuorille satojatuhansia euroja yleisavustuksina, mistä PRH antoi moitteet ja vaati selvitykset, että toimintatavat ovat muuttuneet.

PRH:n toiminnasta kanneltiin oikeusasiamiehelle, koska Paavo Arhinmäki toimi samanaikaisesti Hebe-säätiössä ja Vasemmistonuorissa ja säätiö tuki Arhinmäkeä 7000 eurolla Vasemmistonuorten kautta, mutta silti PRH kohteli Hebe-säätiötä lempeämmin kuin Keskustan Nuorisosäätiötä.

Eläkekiista

Kaupunginvaltuutettu Osku Pajamäki (sd) syyttää epärehellisyydestä nuoria eduskuntavaaliehdokkaita, jotka kalastelevat eläkeläisten ääniä vaatimalla "taitetun indeksin poistamista". [4] Tämä pahentaisi nuorten sukupolvien ahdinkoa entisestään, koska jo nyt on säädetty heiltä suuret tulonsiirrot suurille ikäluokille eläkejärjestelmän, valtion velanoton ym. kautta.[4] Mm. Paavo Arhinmäki (vas) joutui kevään 2011 eduskuntavaaleissa vastaamaan kysymyksiin siitä, miksi hän kannatti tällaista lisärahansiirtoa nuorilta vanhoille.

Viitteet

  1. ↑ http://www.vaalikone.fi/eduskuntavaalit2011/tulos/
  2. ↑ 2,0 2,1 "Kolmen kauppa", Leena Sharma, Matti Simula, Tuomo Lappalainen ja Pekka Ervasti. Suomen Kuvalehti 16-17/2011, 21.4.2011, sivu 22: "perusturvan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan välistä kytköstä, jota ay-liike varjelee kynsin hampain, ei pureta edes väliaikaisesti. Käytännössä se tarkoittaa, että kaikkein köyhimpien suomalaisten välimatka muuhun kansaan ei tule ainakaan neljään vuoteen kapenemaan."
  3. ↑ Keskusta sai mahdollisuuden uusiutua, Mikael Pentikäinen, HS 1.5.2011
  4. ↑ 4,0 4,1 "Pajamäki manaa yhä vanhojen ahneutta", Antti Järvi, HS Kulttuuri 29.4.2011, sivu C2. Myös: "Vuonna 2010 käyttöön otettu elinaikakerroin suosii Pajamäen mielestä suuria ikäluokkia: kun nuoren eläke-euro on 80 senttiä, 1940-luvulla syntyneellä se on 1,6 euroa."

Katso myös