Työttömyysturva
Työttömyyskorvaukset saavat työttömän nirsommaksi työtarjousten ja työnhaun suhteen ja siten pidentävät työttömyyttä. Hagedornin ym. tutkimus osoitti tämän työpaikkojen täyttymisen vaikeutumisen johtavan siihen, että yritykset perustavat vähemmän uusia työpaikkoja. Tämä viimeksi mainittu efekti on heidän tutkimuksessaan paljon edellisiä suurempi.[1]
Suuren laman aikana työttömyyskorvausten kelpoisuusehdot väljennettiin ennennäkemättömän löysiksi ja kesto nelinkertaistettiin. Työttömyyden pitkäaikainen kasvu johtui lähinnä siitä.
"Punavihreätkin yleensä myöntävät kannustavuuden tarpeen, kun puhutaan perustulosta tai kun sateenkaarihallitus sääti suojaosan: työtön saa ansaita 300 euroa menettämättä korvauksiaan. Työttömien osa-aikatyönteko lisääntyikin vuodessa 59 % ja kesällä 2017 Vasemmistoliitto vaati rajan korottamista 500 ja 800 euroon! ”Näin pieni summa ei motivoi ansaitsemaan”, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tiedote syyllisti työttömiä töiden vieroksumisesta 12.7.2017." (VS:ssä viitteet)
Työttömyyskorvauksen vaikutukset
Työttömyyskorvauksen laajentaminen nostaa palkkavaatimuksia, jolloin harvempi uusi työpaikka kannattaa luoda. Tällöin työnhakijat löytävät töitä hitaammin ja työttömyys kasvaa. [1]
Työpaikan saantiaika riippuu työnhakijan hakuaktiivisuudesta ja nirsoudesta sekä siitä, miten helposti töitä löytyy. Osa tutkimuskirjallisuudesta käsittelee vain työttömyysturvan vaikutusta kahteen edelliseen efektiin, mutta Hagedornin ym. tutkimuksen (2013) mukaan niiden vaikutus työnantajien haluun luoda työpaikkoja on ratkaiseva, ainakin suuren laman datalla paljon suurempi kuin niiden suorat vaikutukset. [1]
Työttömyysturvan pituus ja työllisyys
Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi raportissaan (2017), että työttömyysturvan lyhentäminen vähentäisi työttömyysjaksojen kestoa ja nostaisi näin työllisyyttä, laskelmien mukaan vielä enemmän kuin Sipilän hallitus arvioi. Neuvoston tilastojen mukaan työttömyys päättyy aivan erityisen usein juuri työttömyysturvan loppuessa.[2]
Hagedorn et al. (2015) osoittivat, että kun kongressi joulukuussa 2013 päätti lakkauttaa osavaltiokohtaiset työttömyyskorvausjaksojen pidennykset, (0–47 viikkoa), tämä tuotti 1,8 miljoonaa uutta työpaikkaa ("vuoden 2014 työllisyysihme"). Niistä 1 miljoona tuli työvoiman ulkopuolisille ihmisille, jotka eivät olisi muuten osallistuneet työmarkkinoille. Tulos saatiin suhteuttamalla osavaltioiden väliset erot työpaikkojen syntymisessä niiden välisiin eroihin korvausjaksojen lyhenemisissä tämän ulkopuolisen (eksogeenisen) syyn vuoksi. [3]
Aiemmassa tutkimuksessa todettiin, että työttömyyskorvauksien pidentäminen suuren taantuman yhteydessä vaikutti suuresti työttömyyteen, joka jäi poikkeuksellisen korkeaksi pitkäksi aikaa. Tutkijat osoittivat, että vastauksena korvausten pidentämiseen uusia työpaikkoja luotiin paljon vähemmän. Pidentämisen epäsuora makrovaikutus oli siis paljon suurempi kuin suora mikrovaikutus, eli makrojousto on paljon mikrojoustoa suurempi. [4]
Mikrovaikutus on sitä, että työntekijät eivät korvausten vuoksi hae tai vastaanota töitä, ainakaan niin laajalta alalta alueellisesti, ammatillisesti ja työehtojen osalta. Makrovaikutus on sitä, että työvoiman tarjonnan näin heikentyessä monen työpaikan perustaminen muuttuu kannattamattomaksi, koska todennäköisyys löytää sopiva työntekijä kohtuuhintaan jää liian pieneksi.
Ansiosidonnainen työttömyysturva
Etenkin SAK kieltää korottamasta perusturvaa kuten työttömien peruspäivärahaa, ellei samalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa koroteta vastaavasti. Tämän "kytköksen" vuoksi huono-osaisimpien aseman parantamiseen tarkoitettua rahaa ei voida käyttää tähän tarkoitukseen kuin osittain.
Ay-liike pyrkii kaikin keinoin estämään purkamasta edes väliaikaisesti perusturvan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan välistä kytköstä. Kytköksen vuoksi ei kaikkein köyhimpien suomalaisten välimatka muuhun kansaan tule kapenemaan. [5]
Ks. ansiosidonnainen työttömyysturva.
Soviteltu päiväraha
Kuussa saa ansaita 300 euroa työttömyystuen lisäksi. Sen ylittävästä eurosta puolet poistetaan peruspäivärahasta tai ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Jos verot ja maksut ovat 20 % ja muutkin tuet vähenevät ja maksut kasvavat, eurosta jää käteen alle 30 %. Tämä on helposti alle 20 % varsinaisesta työkulusta, jossa mukana ovat myös työnantajamaksut ja työn alv. Espoolainen "Helmi" ei saanut tätäkään, vaan häneltä perittiin loputkin tuet pois.
Helmi erehtyi tekemään ei-pimeitä töitä työttömänä. Provisiotyön vuoksi Kela vaati 2730 euroa takaisin, vaikka ansiot olivat vain 600 euroa viiden kuukauden aikana.[6] "Soviteltua päivärahaa", jota ansioeuro vähentää 0,50 euroa, ei saa yli 2 viikon täyspäivätyössä.
Lakipykälän motiivi lienee varmistaa, ettei kukaan tekisi matalapalkkaisia töitä, koska se uhkaa ay-liikkeen valtaa. Valitettavasti työntekijä ei voi ennalta tietää, että hänen provisiopalkkansa jää matalaksi. Osa-aikaehto pitäisi poistaa, jolloin oltaisiin jo astetta lähempänä perustuloa, tosin työnhakuehdolla. Tämän jälkeen tuota yli 80 %:n "marginaaliveroa" tulisi laskea, mikä niukkuuden aikana voi olla vaikeaa pienentämättä työtä tekemättömien työkykyisten etuuksia. http://vapaasana.net/blogi/2015/05/kela-vainoaa-helmi%C3%A4-koska-t%C3%A4m%C3%A4-teki-t%C3%B6it%C3%A4
Työttömyysturva siirtää rahaa rakennusalalle
Osmo Soininvaaran mukaan soviteltua päivärahaa voi nostaa loputtomasti (1990-luvun laman jälkeen). Siksi tarjotaan paljon osa-aikatöitä. Asfalttityöntekijät saavat työttömyysturvaa talvikuukausien ajan. Puutakaan ei enää korjata talvella. Rakennustyöntekijät saavat paljon rahaa sään estäessä työnteon, muut alat eivät. Jos osa-aikaista ja osavuotista työntekoa ei näin tuettaisi, työnantajat innovoisivat kokoaikaista työtä tarjoavia ratkaisuja.[7]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Unemployment Benefits and Unemployment in the Great Recession: The Role of Macro Effects, Marcus Hagedorn, Fatih Karahan, Iourii Manovskii, Kurt Mitman. NBER Working Paper No. 19499, October 2013. (draft). Abstract, Introduction & Conclusions.
- ↑ ”Dramaattinen kuvio” Suomen työttömyysturvasta – ”Merkittävä vaikutus ihmisten käyttäytymiseen” Uusi Suomi. 27.1.2017.
- ↑ The Impact of Unemployment Benefit Extensions on Employment: The 2014 Employment Miracle? Marcus Hagedorn (University of Oslo), Iourii Manovskii (University of Pennsylvania), Kurt Mitman (Stockholm University), NBER Working Paper No. 20884, January 2015.
- ↑ Unemployment Benefits and Unemployment in the Great Recession: The Role of Macro Effects, Marcus Hagedorn (University of Oslo), Fatih Karahan (Federal Reserve Bank of New York), Iourii Manovskii (University of Pennsylvania), Kurt Mitman (Stockholm University),Federal Reserve Bank of New York, Staff Report No. 646, October 2013, Revised, February 2015.
- ↑ "Kolmen kauppa", Leena Sharma, Matti Simula, Tuomo Lappalainen ja Pekka Ervasti. Suomen Kuvalehti 16-17/2011, 21.4.2011, sivu 22: "perusturvan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan välistä kytköstä, jota ay-liike varjelee kynsin hampain, ei pureta edes väliaikaisesti. Käytännössä se tarkoittaa, että kaikkein köyhimpien suomalaisten välimatka muuhun kansaan ei tule ainakaan neljään vuoteen kapenemaan."
- ↑ http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/287449-tyottoman-karu-kohtalo-lyhyt-tyopatka-uhkaa-vieda-kaikki-tuet
- ↑ Vajaan työajan subventio (lyhennetty versio: TE 39/2023, sivu 63, pitkä versio TE:ssä: Muu yhteiskunta maksaa sen, että asfalttimies lomailee talven ja kaupan työntekijä tekee puolikasta työpäivää) Talouselämä. 4.11.2023.
