Elvytysrahasto

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

EU:n elvytysrahasto eli koronapaketti ("korona-apupaketti", "koronaelpymispaketti", "elvytyspaketti") tarkoittaa EU:n heinäkuussa 2020 sopimaa 750 miljardin euron korona-apua jäsenmaille. 390 miljardia euroa jaetaan avustuksina ja 360 miljardia lainoina. Eräs avustusperuste on maan työttömyys ennen koronaa.[1]

Suomi maksaa paketista 6,6 miljardia euroa ja saa 3,2 miljardia. Samalla sovittiin EU:n budjetista seitsenvuotiskaudelle. Siinäkin Suomen maksut nousevat 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Suomi maksaa 16,7 miljardia euroa ja saa 11,1. Luvut ovat Suomen arvioita.[2]

Jokaiselle suomalaiselle kertyi paketista 2 400 euron vastuut, hävittäjäkaupan luokkaa. Moni arvosteli ilmaisen rahan jakoa edellyttämättä kurinalaisuutta esimerkiksi taloudenhoidossa. Tämän pelättiin kannustavan lepsuun taloudenhoitoon.[3]

Jussi Halla-ahon mukaan paketti palkitsi huonosta talouskurista vastuullisempien maiden kustannuksella[4] ja rikkoi EU:n sääntöjä, jotka kieltävät yhteisvastuun. Hänen mielestään Suomi ei saavuttanut mitään ja jakokriteerejä olisi pitänyt muuttaa.[5]

Elvytys ei maksa itseään takaisin Suomelle

Marin väitti, että Suomi hyötyy, kun sen vientimaat nousevat kriisistä.[4] Ekonomisti Roger Wessmanin laskelmien mukaan tämä ei maksaisi pakettia takaisin Suomelle edes hyvin optimistisilla odotuksilla.[6][7]

Oikeusvaltioperiaate

Puola ja Unkari julistautuivat voittajiksi. Ne olivat uhanneet estää sopimuksen, mikäli tukiin kytkettäisiin oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Sopimus ei ota kantaa siihen, miten tämä ehdollisuus toteutettaisiin. Tulevat ehdotukset kytköksestä vaatisivat jäsenmaiden hyväksynnän. Pääministeri Sanna Marin sanoi tulosta hyväksi ja että kytkös olisi olemassa.[1]

Nuuka nelikko vs. alue- ja maataloustuet

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mielestä Suomen olisi pitänyt tehdä tiivistä yhteistyötä nuukan nelikon kanssa (Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Itävalta). Nämä saivat jäsenmaksualennuksia. Marinin mielestä oli parempi, että Suomi sai 400 miljoonaa euroa maatalouden kehittämistukia ja 100 miljoonaa euroa aluetukia.[4]

Tutkija Antti Ronkaisen mukaan nuuka nelikko sai vaatimuksiaan läpi paremmin kuin Suomi. Marinin alivaltiosihteeri oli eri mieltä.[2]

EU-integraation syveneminen

Monen EU-tarkkailijan mielestä paketti vei syvempää EU-integraatiota kohti. Marin kiisti tämän.[4]

Laillisuus

Perustuslakivaliokunnan jäsen, kansanedustaja Hilkka Kempin (kesk./hall.) mukaan elvytysrahasto olisi perustuslakivaliokunnan kannan vastainen, joten sitä ei voisi hyväksyä.[8]

Viitteet