Hintakupla

Hintakupla tarkoittaa sitä, että jonkin hyödykkeen, arvopaperin tms. hinta on "keinotekoisen" korkea (esim. "asuntokupla").

Siitä kiistellään, miten paljon spekulaatio auttaa estämään ja korjaamaan hintakuplia ja voiko se toisaalta aiheuttaa niitä. Ks. spekulaatio. Näyttää siltä, että isoja ja pitkäaikaisia kuplia voisi muodostua lähinnä vain markkinoilla, joilla transaktiokustannukset ovat korkeita, siis mahdollisesti asuntomarkkinoilla muttei yleensä futuurimarkkinoilla (ellei niiden transaktiokustannuksia lisättäisi transaktioverolla kuten Tobinin verolla).

Yleisestikään finanssispekulaatio (johdannaisten ostaminen) ei voi tuottaa hintakuplia vaan aito ostaminen, siis ylenmääräinen varastointi tai muu kysynnän keinotekoinen lisääminen (tai tuotannon keinotekoinen vähentäminen). Vaikka finanssispekulaatio saisi ihmiset luulemaan jonkin olevan niukkaa, vasta itse tuotteen lisääntynyt ostaminen nostaisi hintoja aidosti. Krugman havainnollistaa tätä alla. Kuten yllä mainittiin, ei-finanssimarkkinat ovat uskottavampia kuplien lähteitä (vrt. hyödykkeiden loppuminen kaupoista turhassa hamstrauksessa).

Spekulaatiolla hintakupla?

Paul Krugman ihmettelee väitteitä siitä, että forward-markkinat, hedge-rahastot, spekulaatio ym. olisivat saaneet aikaan öljyn hintakuplan (2008). Hintakupla saisi kysynnän alittamaan tuotannon ja näin 2 miljoonaa tynnyriä öljyä päivässä päätyisi varastoihin - salassa, koska OECD-datassa sellaista ei näy.