Itsekuri

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Itsekuri, pitkäjänteisyys, tunnollisuus, tahdonvoima. Se näyttää olevan väestön terveyserojen tärkein selittäjä. Itsekuri saattaa selittää myös koulutusta, säästäväisyyttä ja rikastumista vielä paremmin kuin älykkyys.

Stanfordin vaahtokarkkikoe

Kuuluisassa Stanfordin vaahtokarkkitestissä (marchmallow test) 4-vuotiaat 1960-luvun lapset, jotka malttoivat lykätä karkin syömistä vartin saadakseen toisenkin karkin, pärjäsivät paremmin elämässä: he pystyivät lykkäämään tyydytystään saadakseen enemmän ja ylsivät parempaan terveyteen ja korkeampiin tuloihin. [1][2]

Suomalaistenkin sosioekonomiset terveyserot johtuvat lähinnä elintavoista, jotka puolestaan johtuvat lähinnä itsekurista. Perimä, mm. itsekuri selittää 70 % lasten koulumenestyksestä, joten menestyneissä perheissä on yleensä paras itsekuri ja terveimmät elintavat: vältellä tupakkaa, käydään lenkillä ja syödään terveellisesti. Näin siitä huolimatta, että valtio sijoittaa paljon enemmän köyhimpien terveydenhoitoon, koska terveydenhoidon erojen vaikutus terveyteen on paljon pienempi kuin elintapojen. Ks. Terveyserot#Tunnollisuus_ja_itsekuri_johtavat_parempaan_terveyteen_ja_tuloihin.

Pitkäjänteisyys ja tuloerot, varallisuus, rikollisuus, terveys

Professori Scott Sumner arvelee, että demokraattipuolueessa on enemmän yhden vaahtokarkin ihmisiä ja siksi näistä suurempi osa haluaisi sosialisoida paljon eläkkeitä säästäneiden tuloja vähemmän säästäneille, kun taas Sumnerin itsensä mielestä olisi oikeudenmukaisempaa tehdä tasaus elämän mittaisten tulojen perusteella, ei sen, minkä osan näistä ihminen on malttanut säästää. [3]

Itsekuri tai sen puute ennustaa vaurautta, terveyttä, rikollisuutta ja riippuvuuksia, myös kun älykkyys ja sosiaaliluokka vakioidaan.[4]

Alkuperäinen sosiaaliluokka, älykkyys ja itsekuri lapsena ennustivat pitkälti tuloja ja sosiaaliluokkaa aikuisena, itsekurikin silloinkin kun sosiaaliluokka ja tulot vakioitiin. Itsekuri ennusti raha- ja luottovaikeuksia paremmin kuin alkuperäinen sosiaaliluokka ja älykkyys. [4]

Itsekurin puute lapsena selitti pitkälti myös rikollisuutta, vaikka tulot ja lapsuuden sosiaaliluokka vakioitiin. Itsekurin puute ennusti myös heikkoa terveyttä, matalaa varallisuutta ja yksinhuoltajuutta. Jos itsekuri mitattin jo 3-5-vuotiailta, se ennusti lievästi mutta yhä merkitsevästi terveyttä, vaurautta ja rikostuomioita. [4]

Itsekurin vuoksi Kiina menestyy, Afrikka ei?

Taloushistorioitsija, professori Gregory Clark on kuvannut "kansanluonteiden" pitkäjänteisyyden vaikutusta siihen, miten nopeasti eri maat ovat kapitalismin omaksuttuaan kehittyneet. Clark viittaa osittain geneettisiin, osittain kulttuurisiin syihin. http://en.wikipedia.org/wiki/Gregory_Clark_(economist)

Ennen pitkäjänteisimmät saivat enemmän lapsia mutta nykyään Sosiaaliturva#Ongelmalasten_tuotantotuki sosiaaliturva kannustaa anteliaimmin lyhytjänteisimpiä lasten hankkimiseen.

Perinnöllisyys

Itsekuri on pitkälti perinnöllistä.[5] Kyvyn valita suurempi tyydytys myöhemmin eikä pienempi tyydytys heti periytyvyys 12-vuotiaille oli 30 % ja 14-vuotiaille 51 %. Tuolloin (2010) ei vielä ollut tutkimusta siitä, miten suuri perimän vaikutus aikuisiin on. [6]

Viitteet

Katso myös

Itsekurista kerrotaan lisää täällä: Terveyserot#Tunnollisuus_ja_itsekuri_johtavat_parempaan_terveyteen_ja_tuloihin

Aiheesta muualla