Terveyserot

Terveyserot erituloisten ihmisten välillä johtuvat enimmäkseen elintavoista: tunnolliset ja pitkäjänteiset ihmiset välttävät tupakkaa, alkoholia ja liiallista syömistä sekä "herkkuja" ja siten elävät pidempään ja pysyvät työkykyisempinä. He myös ahkeroivat enemmän opinnoissa ja työuralla ja saavat siksi enemmän tuloja. Miesten elinikä on 6 vuotta lyhyempi kuin naisten.

Onko köyhillä nykyään liikaa rahaa ruokaan, viinaan ja tupakkaan? Tutkimusten mukaan työttömien ylikuolleisuus johtuu lähinnä viinasta, tupakasta, ylensyönnistä, riskikäyttäytymisestä ja väkivallasta. Työttömiksi valikoituvat useammin heikon itsekurin ihmiset, hyvätuloisiksi säntillisimmät.

Tuloerojen kasvaessa kansan terveys paranee, ja suhteellinen köyhyys ei haittaa terveyttä, vain absoluuttinen köyhyys, joka on yleensä vähäisempää vapaammissa talouksissa. Niissä ihmiset ovat terveempiä ja onnellisempia.

Suomessa terveysrahat kohdennetaan enimmäkseen huono-osaisemmille, mutta sen vaikutus on marginaalista verrattuna siihen, että heidän käyttäytymistään saisi muutettua. Jos siis ollaan huolissaan matalatuloisten huonosta terveydestä, ei pidä lisätä terveysmenoja tai sosiaaliturvaa vaan vähentää sääntelyä ja helpottaa työllistämistä sekä saattaa ihmiset enemmän vastuullisiksi käyttäytymisensä seurauksista esimerkiksi terveysvakuutusmaksuin ja/tai Singaporen mallilla ja tekemällä sosiaaliturva työhön kannustavaksi

Vastuun sosialisoiva yhteiskunta on aiheuttanut "moraalikatoa" eli poistanut ihmisiltä osan tarpeesta tarttua itseään niskasta kiinni, elää terveellisesti, opiskella, yrittää, tehdä töitä. Libertaristit eivät kannata moralismia, jossa ihmiset eivät saisi renttuilla, vaan sitä, että ihmisiä ei pakoteta maksamaan toisten renttuilusta. Muut liberaalit ovat valmiit maksattamaan jonkin verran.

Terveysmenot ovat 3 800 euroa naista ja 3 000 euroa miestä kohden (2011). Sukupuolten välillä on terveyseroja, vaikka terveydenhuoltolain toinen säädetty tavoite on kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Fair innings -periaatteen mukaan jokaisen pitäisi saada odottaa samaa määrää hyvää elämää mitattuna laatupainotteisilla elinvuosilla. Sairauden vakavuuden painottaminen tuhlaisi rahaa eliniän pidentämiseen (toisten) elämisen laadun kustannuksella. Professori Matti Wibergin mukaan pitäisikin tavoitella enemmän hyötyä käytettyä euroa kohden. Professori Vesa Kanniaisen ym. mukaan tehokkuus tarkoittaa "kansalaisten terveyshyötyjen summan" maksimointia riippumatta niiden jakautumisesta. Tämän utilitaarisen kriteerin rinnalla kilpailee keskenään erilaisia tasa-arvokriteerejä, joista ei ole yksimielisyyttä. Esimerkiksi NICE pitää kustannusvaikuttavina hoitoja, joilla tuotetaan laatupainotettu elinvuosi (QALY) enintään 20 000 - 30 000 punnalla, mutta käytännössä se on kuitenkin kustantanut hoitoja 38 000 - 50 000 puntaan/QALY asti.

Köyhien terveyttä tuetaan enemmän, mutta heidän elintapansa ratkaisevat

Terveyserot ovat kasvaneet siitä huolimatta, että terveyspalveluidenkin tuet kohdentuvat lähinnä alimpiin tuloluokkiin. Lääkärien on näet vaikea estää sairauksien puhkeamista mutta ihmiset voisivat itse vaikuttaa elintapoihinsa.

Lisäraha saa köyhän lisäämään kaloreita, ei terveellistä ruokaa

Lisäraha ei saa köyhiä vaihtamaan terveelliseempään ruokaan, vain lisäämään kaloreita. https://sites.duke.edu/olgakozlova/research/ “Is Healthy Food a Luxury for the Low-Income Households in the U.S.?” (Job Market Paper) This paper studies how the quality of food purchased by low-income households changes after a positive income shock. Using induced changes in the household budget due to exogenous variation in the winter temperature that directly affects heating bills, I show that households do not improve the nutritional quality of their food purchases. Households below 130 percent of the poverty threshold increase total calorie amount without changing the composition of food purchases. Households above 130 percent of the poverty threshold purchase different products, but these products are of mixed nutritional quality. My findings suggest that policies that provide food subsidies face a trade-off subsidizing not just the increased consumption of healthy food but also the increased consumption of unhealthy food.

Elintavat selittävät terveyserot

Suomen sosioekonomiset terveyserot selittyvät hyvin suurelta osin väestöryhmien terveyskäyttäytymisen eroilla. Esimerkiksi matalasti koulutetut käyttävät enemmän tupakkaa ja alkoholia ja syövät epäterveellisemmin. Sen sijaan tulonsiirtojen vaikutuksista terveyseroihin on heikosti tietoa.

Suomessakin köyhät syövät epäterveellisesti. Britanniassa matalatuloiset nauttivat enemmän sokerijuomia, täysmaitoa, sokeria ja prosessoitua lihaa sekä vähemmän täysjyväviljaa ja vihanneksia kuin muut, ja heidän rasvalevitteensä eivät yleensä olleet monityydyttämättömiä. Yhdysvalloissa matalatuloiset aikuiset saavat 8,8 % energiastaan sokerijuomista, hyvätuloiset 4,4 %.

Alkoholi ja tupakka selittävät puolet suomalaismiesten terveyseroista

Suomalaismiesten terveyseroista neljänneksen selittää alkoholi, neljänneksen tupakka ja suuren osan lopustakin tunnistetut erot käyttäytymisessä, kun taas tulojen todellinen vaikutus on selvästi pienempi, Kelan erikoistutkija, valtiotieteen tohtori Jenni Blomgren totesi. Loppuosa eroista saattaa johtua lähinnä tutkimattomista käyttäytymiseroista.

Toksikologian emeritusprofessori Jouko Tuomiston mukaan on tapana hakea syitä itsen ulkopuolelta, esimerkiksi syyttää alkoholismista henkistä pahoinvointia eikä kysyä, johtuuko henkinen pahoinvointi alkoholista.

Työttömien ylikuolleisuus selittyy lähinnä käyttäytymisellä

Työttömien muita suurempi kuolleisuus selittyy Suomessa suurimmaksi osaksi alkoholilla ja itsemurhilla. Myös hengityselinsairaudet, ruuansulatuselinten sairauksiin, tapaturmat ja väkivallan käyttö olivat keskeisiä syitä miehillä. Siis viina, tupakka, syöminen, riskikäyttäytyminen ja väkivaltaisuus ratkaisevat.

1990-luvun laman myötä (1992) työttömien kuolleisuus putosi 1,3-kertaiseksi muihin nähden, koska mukaan tuli vähemmän valikoituneita ihmisiä. Siis kurinalaisemminkin käyttäytyviä joutui työttömiksi merkittävästi.

Persoonallisuuteen ja käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä on saattanut jäädä ottamatta huomioon. Valtaosa työttömien ylikuolleisuudesta voi johtua valikoitumisesta sellaisten tekijöiden perusteella, joita yleensä ei löydy tutkimusten aineistoista.

Työttömyys voi olla seuraus eikä syy

Runsas alkoholinkäyttö voi aiheuttaa sekä työttömyyden että terveydentilan huononemisen. Siksi työttömyyden ja huonon terveyden tilastollinen yhteys ei tarkoita, että työttömyys huonontaisi terveyttä. Suorassa valikoitumisessa sairaat ihmiset menettävät tavallista helpommin työpaikkansa, epäsuorassa valikoitumisessa ihmisellä on esimerkiksi käyttäytymispiirteitä, jotka aiheuttavat sekä työttömyyttä että sairauksia.

Tutkimuksissa käyttäytymispiirteet selittävät paljon työttömyyden ja sairastavuuden välisestä yhteydestä. Valkosen ja Martikaisen mukaan selittämättä jääväkin osuus selittyy suurelta osin niistä tekijöistä, joita tutkimuksessa ei osattu huomioida, mutta työttömyyskin voi lisätä juopottelua ja muuten muuttaa käyttäytymistä.

Huono-osaisuustekijöitä

Kaikki pitkäaikaistyöttömät eivät ole syrjäytyneitä tai muutenkaan huono-osaisia.

Eronneissa on eniten työttömiä, ehkä siksi, että samat ominaisuudet saattavat aiheuttaa sekä eron että työttömyyden. Eroaminen saattaa silti käynnistää huono-osaistumisprosessin ja työttömyys näyttäisi myös lisäävän eroja, joskin tämä saattaa selittyä työttömyyden vaikutuksen sijaan tutkimuksessa huomioimattomilla tekijöillä.

Eronneet ja perheettömät joutuvat muita useammin työttömiksi ja päinvastoin, etenkin miehet.

Kaupungeissa huono-osaisuusriski on suurempi, ehkä siksi, että niissä yhteisön kontrolli on heikompaa kuin maaseudulla.

Tunnollisuus ja itsekuri johtavat parempaan terveyteen ja tuloihin

Tunnollisuus ennustaa hyvin elinikää. Tunnolliset ihmiset tekevät eniten terveytensä eteen.

Useiden tutkimusten mukaan huono itsekuri on yhteydessä terveysongelmiin ja viivyttelyyn. Sen sijaan hyvän tahdonvoiman ihmiset malttavat harjoittaa parempia elintapoja, kuntoilla, lopettaa tupakoinnin tai hankkia paremman työpaikan.

Lenkkitossut, hammasharja, tupakoimattomuus, kaali ja porkkana ovat halvempia kuin tupakka, viina, sipsit ja makeiset.

Stanfordin vaahtokarkkikoe

Kuuluisassa Stanfordin vaahtokarkkikokeessa 4-vuotiaat 1960-luvun lapset, jotka malttoivat lykätä karkin syömistä vartin saadakseen toisenkin karkin, pärjäsivät paremmin elämässä: he pystyivät lykkäämään tyydytystään saadakseen enemmän ja ylsivät parempaan terveyteen ja korkeampiin tuloihin.

Itsekuri, tunnollisuus ja pitkäjänteisyys selittävät vaurastumista vieläkin paremmin kuin älykkyys. Pitkäjänteisyys myös saa ihmisen pitämään huolta painostaan ja elintavoistaan. Tämän vuoksi samat ihmiset ovat usein hyvätuloisia ja terveitä. Lisäksi heikko terveys voi vaikeuttaa työntekoa. Köyhät usein haaskaavat rahaa tupakkaan, alkoholiin, makeisiin, sipseihin ja muuhun epäterveelliseen, joten ei ole selvää, huonontaisiko vai parantaisiko lisäraha heidän terveyttään. Työllistyminen saattaisi parantaa esimerkiksi tarpeellisuuden tunteen kautta, ja muutenkin työmarkkinoita tulisi vapauttaa ja sosiaaliturvasta pitäisi tehdä työhön kannustavampaa.

Ahkerimmat ja tunnollisimmat siis noudattavat terveitä elämäntapoja, hankkivat korkean koulutuksen ja panostavat työuraansa, keskimäärin. Ei siis ole ihme, että matalasti koulutetut tupakoivat ja kuolevat keuhkosyöpään muita useammin. Ratkaisu tähän ei ole kaventaa terveyseroja eli huonontaa ahkerimpien elintapoja - päinvastoin, ilman heidän ponnistelujaan meillä olisi nykyistä vähemmän varaa pitää huolta laiskimmista.

Tuloerojen lisääntyminen parantaa kansan terveyttä, elinikää ja talouskasvua

Vattin ylijohtaja Aki Kangasharjun mukaan muun muassa itsemurhat, hiv-tartunnat, alkoholinkulutus ja avioerot ovat runsaampia pienten tuloerojen maissa.

Äärimmäiseksi epätasa-arvon vastustajaksi itseään kuvaava tuloerojen tutkija Andrew Leigh toteaa joutuneensa tekemään toiveittensa vastaiset johtopäätökset tutkimuksensa perusteella: kun tuloerot jossain maassa kasvavat, terveys paranee, elinikä kasvaa ja lapsikuolleisuus vähenee enemmän kuin jos tuloerot vähenevät (ja 1960-luvulta alkaen tuloerot ovat olleet myös hyväksi talouskasvulle). Näin on ainakin tuoreimpia vuosikymmeniä tutkittaessa (joskin osassa tuloksia sattumaa ei voida sulkea pois 95 %:n luotettavuudella).

Siksi Leighin mukaan tuloerojen vastustamista tulee perustella sillä, että köyhä hyötyy dollarista enemmän kuin rikas (tämä tietysti pätee korkeintaan siltä osin kuin rikkaan rikastuminen on köyhältä pois). Leigh pitää virheenä sitä, että Richard Wilkinson ja Kate Pickett ovat kohukirjassaan "The Spirit Level" verranneet eri maita keskenään ja näin tehneet päätelmiä tuloeroista, mikä ei kerro sitä, miten tietyn maan sisällä tapahtuvat tuloerojen muutokset vaikuttavat. Tämä on ratkaiseva virhe, mutta lisäksi Leighin mukaan Wilkinson ja Pickett tekivät päätelmänsä ilmeisesti lähes satunnaisista pistejakaumista ilman menetelmiä, jotka kertoisivat tilastollisesti merkittävistä eroista . Sitä paitsi "mitkään laadukkaimmat eri maita vertailevat tutkimukset eivät löydä tuloerojen merkitsevää vaikutusta elinikään" (ks. myös ) (Samaa sanoo myös toinen ekonomisti Wilkinsonin datalla.).

Mm. Ruotsissa ja USA:ssa tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet ja silti terveys on parantunut ja sosiaaliset ongelmat ovat vähentyneet. Johan Norbergin mukaan tämä viittaa siihen, että keskimääräinen vaurastuminen on tärkeää, eivät tuloerot. Verrattaessa eri maita keskenään saadaan epämääräisempiä tuloksia, mutta Norbergin mukaan saman maan vertailusta itseensä eri ajankohtina saadaan luotettavampia tuloksia kertomaan siitä, miten kyseisen maan muutokset vaikuttavat (eikä maan vaihtaminen toiseen).

Tutkimusten mukaan vain aito köyhyys vaikuttaa terveyteen negatiivisesti, ei "köyhyys suhteessa muihin ihmisiin", "taloudellinen epätasa-arvo", "rikkaiden rikastuminen".

Tino Sanandaji korostaa, että koska sosiaaliset ongelmat lisäävät tuloeroja, korrelaatio ei todista tuloerojen lisäävän sosiaalisia ongelmia. Hän myös huomauttaa, että Wilkinsonin ja Pickettin käyttämä YK:n data osoittaa tuloerojen korreloivan positiivisesti eliniän kanssa - siinäkin tapauksessa, että elintaso huomioitaisiin - joten ilmeisesti tekijät korvasivat YK:n normaalin Gini-tuloeromittarin erikoisemmalla 20/20-tuloeromittarilla saadakseen haluamiaan tuloksia. Wilkinson vastasi hänelle vaihtamalla YK-datan suosiollisempaan OECD-dataan ja poimimalla maakokoelman, jonka erikoisuus todisti Sanandajin mielestä tarkoitushakuisen puutteellista valintaa, kun taas ilman Wilkinsonin poimintoja tämän tulos katoaa ja YK:n datalla muuttuu päinvastaiseksi.

Alueen tuloerot eivät vaikuta

Itsemurhat ovat Suomessa harvinaisempia alueilla, joilla tuloerot ovat suuret. Jos kuitenkin huomioidaan usean muun tekijän vaikutus, huomataan, että itsemurhat, henkinen ja ruumiillinen sairastavuus ja alkoholikuolleisuus eivät riipu alueiden sisäisten tuloerojen suuruudesta vaan muista tekijöistä.

Myös Ruotsissa ja Tanskassa tehdyt tutkimukset puoltavat oletusta, että tuloerot eivät heikentäisi yleistä eivätkä huono-osaisimpien terveyttä. Norjassa on saatu viitteitä päinvastaisesta, joskin iän ja sukupuolen huomiointi heikentää sielläkin yhteyttä.

Absoluuttinen köyhyys lisää sairauksia, suhteellinen köyhyys ei. Kapitalismi vähentää tehokkaimmin absoluuttista köyhyyttä.

Terveellinen ruoka on halpaa

"Kaurapuuro on lähes ilmaista, ja juurekset ovat halpoja. Köyhällä on kuitenkin niin paljon muita huolia, ettei hän välttämättä jaksa ajatella, mikä on terveellistä. Työstä uupunut ei jaksa miettiä syömisiään", lääketieteellisen sosiologian professori Ossi Rahkonen sanoi Helsingin Sanomissa.”Hyväosaisten helppo neuvoa” – HS: Professori tympääntyi ”syökää juureksia” -kommentteihin Helsingin Uutiset. 15.4.2017. </ref> "Alemmissa ryhmissä ympäristön paine panee esimerkiksi juomaan", hän lisäsi.

Moni keskituloinen tai suurituloinenkin on erittäin kovassa paineessa. Ministeritkin usein lihovat ministerikaudellaan ja saavat terveysongelmia, sydänkohtauksiakin. Sekä näillä että matalatuloisilla stressi voi usein vaikuttaa terveyteen ja elintapoihinkin. Terveempi ja hoikempi ei aina ole tahdonvoimaisempi. Ei silti kannata ajatella olevansa vain olosuhteiden uhri, vaan suunnilleen jokainen voi paljon vaikuttaa elintapoihinsa, jos hän päättää ottaa niistä vastuun itse, ja aina myös löytyy samoissa olosuhteissa eläviä, jotka pitävät paremmin huolta terveydestään. Vastuun vierittäminen muille johtaa epäterveempiin elintapoihin ja suurempiin haittoihin.

"Naiset elävät noin kuusi vuotta pidempään kuin miehet. He ovat kiinnostuneempia terveydestään", Rahkonen lisää. Naisten elintavat ovat paljon terveellisempiä kuin miesten. Paljonko resursseja tämän väestöryhmien välisen terveyseron poistamiseen on laitettu? Negatiivinen määrä: naisten terveydenhoitoon sijoitetaan paljon suurempia summia, vaikka varat tulevat enimmäkseen miehiltä. Tämä voi olla moraalisesti oikein, mutta samaa moraalia tulisi käyttää myös suuri- ja pienituloisten terveyserojen kohdalla. Suurituloiset sentään kustantavat pienituloisten terveydenhoitoa eikä päinvastoin.

Naisten ja miesten terveyserot

Naisten eliniänodote oli 84,1 vuotta, miesten 78,4 vuotta vuonna 2017. Eliniät alkoivat kasvaa 1860-luvun jälkeen, mihin asti ne olivat yleensä molemmilla alle 40 vuotta ja melko samat. Elinkeinovapaus säädettiin Suomessa vuonna 1868 lakkauttamalla ammattikunnat ja sitä laajennettiin mm. 1879.

Suomessa esimerkiksi syntyvyys ja 25-34-vuotiaiden miesten työllisyys ovat laskeneet jyrkästi, ehkä syystäkin yhtaikaa. Suomessa kriisi osuu lähinnä miehiin, Yhdysvalloissa myös naisiin. Suomessa nuorilla miehillä pienituloisten osuus on kolminkertaistunut 2000-luvulla, naisilla vähentynyt. Miesten eliniänodote laski ensimmäistä kertaa laman jälkeen (1995).

Yhdysvalloissa vuonna 1999 koulunsa keskeyttäneiden valkoisten kuolleisuus oli 30 % alhaisempi ja vuonna 2015 30 % korkeampi kuin vastaavien mustien. Työllisyys ja avioliitot ovat vähentyneet ja mielenterveysongelmat lisääntyneet.

FAQ

Jos olisit vasemmistolainen ja tämän luettuasikin haluaisit jotenkin epätoivoisesti yrittää sumuttaa yleisöäsi siitä, että kyllä tämä on kapitalismin vika, mitä sanoisit?

Moni onkin jo lukenut nämä Kelan, Stakesin ja yliopistojen tutkimuksista. He sanovat: "Kapitalistisen järjestelmän rakenteellinen väkivalta pakottaa köyhät polttamaan, juomaan ja syömään liikaa sekä lannistaa heidät lähtemästä lenkille."

Oikeasti sosialistinen järjestelmä se lannistaa: valtio rankaisee veroilla ahkeria ja terveellisesti eläviä ja antaa ne tukina ja hoitoina palkinnoksi niille, jotka ryyppäävät, polttavat ja mässäilevät itsensä sairaiksi.

Ehkä vieläkin pahempaa on, että sääntely aiheuttaa työttömyyttä, ja työttömät sortuvat muita useammin viinaan - osittain työttömyydenkin vuoksi vaikka suurelta osin siksi, että työttömiksi valikoituu eniten vähemmän itsekuria omaavia. Ihmisen pitäisi saada tehdä työtä, vaikka siitä ei paljon maksettaisikaan, mutta nyt sellainen on laitonta.

Moni libertaristikin kyllä ryyppää, polttaa ja mässäilee itsensä sairaaksi, mutta he yleensä myöntävät, että se on ensisijaisesti oma vika, korkeintaan toissijaisesti työllistämistä vaikeuttavan ja terveellisemmät huumeet kieltävän valtion.

Mitä asialle voisi tehdä?

Köyhyys johtuu Suomessa yleensä työttömyydestä. Vapauttamalla työmarkkinoita ja muuttamalla sosiaaliturva kannustavammaksi saataisiin pudotettua työttömyys ja syrjäytyminen murto-osaan ja ajan mittaan köyhyyskin vähenisi. Kaikkia ongelmia ei saa heti pois.

Liberaalien enemmistö haluaisi silti samalla säilyttää osan nykyisestä huonoista elintavoista palkitsevasta sosiaaliturvasta "pienempänä pahana kuin puhtaasti yksityinen sosiaaliturva", joka sekin nykyelintasolla pitäisi yhdessä paremman työllisyyden kanssa sentään ihmisistä paremmin huolta kuin nykyinen pahoinvointivaltio.

Vastustavatko liberaalit terveyseroja?

Eivät. Liberaalit yleensä ajattelevat, että köyhimpien terveyden parantaminen on hyvä asia, vaikka samalla rikkaimpien terveys paranisi vielä enemmän. Liberaalit eivät siis vastusta terveyseroja vaan yleensä sairautta ja kärsimystä.

Sairauttakaan liberaalit eivät vastusta vaatimalla ihmisiä elämään terveemmin kuin haluavat, kunhan mahdollisuuksien mukaan eivät laskuta sairaita elintapojaan muilla. Siis epäterveesti eläminen pitäisi tehdä omalla kustannuksella, joskin liberaalien enemmistö silti hätätapauksessa korvaisi elintavoista koituneiden sairauksien hoitoa. Singaporen mallilla voisi kuitenkin siirtää suuremman osan elintapavastuusta yksilölle itselleen.

Johtuvatko terveys- ja tuloerot kokonaan renttuudesta?

Eivät tietenkään, mutta jo pelkästään yllä esitettyjen todisteiden perusteella eri "luokkien" terveyserot johtuvat enimmäkseen käyttäytymisestä. On selvää, että myös tapaturma, geenit tai ilman omaa syytä saatu sairaus voi tuottaa sekä huonoa terveyttä että huonoja tuloja. Lisäksi ilmeisesti etenkin rentuimmat huonontavat elintapojaan entisestään jäädessään työttömiksi tai erotessaan, joskin nämä kohtalot osuvat useimmiten jo valmiiksi rentummille.

Moni alkoholisti sanoo, että juomisen tajusi lopettaa vasta sitten, kun rahat loppuivat. Tukeminen ei siis poista ongelmia. Toisaalta jotkut eivät lopeta koskaan, ehkä heille on hyvä olla tarjolla pieni lämmin yösija ja ruokaa.

Katso myös

• Tuloerot
• Terveydenhoito
• Itsekuri

Aiheesta muualla

• Luokkaerot: terveys- ja tuloerot johtuvat renttuudesta (Vapaasana.net, populaariversio tästä sivusta)
• Valkonen, Tapani & Pekka Martikainen (1995): The Association between Unemployment and Mortality: Causation or Selection? Teoksessa: Alan D. Lopez, Graziella Caselli & Tapani Valkonen (eds): Adult Mortality in Developed Countries: From Description to Explanation. Clarendon Press, Oxford, s. 201222.