Kannustin

Liberalismiwikistä
(Ohjattu sivulta Kannustavuus)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tässä on artikkelissa on puutteellisesti lähdeviittauksia.
Voit auttaa Liberalismiwikiä lisäämallä artikkeliin lähteitä.

Kannustin eli insentiivi tarkoittaa taloustieteessä mitä tahansa, mikä motivoi tiettyyn valintaan tai toimintaan.

Taloustiede onkin lähinnä kannustinvaikutusten tutkimista.

Tulospalkkio (esim. johdon optiopalkkio), urakkapalkka ym. on tyypillinen kannustin. Kannustin voi olla myös ei-taloudellinen kuten sosiaalinen paine tai arvostus. Sanktio on negatiivinen kannustin.

Ihmisten käyttäytyminen riippuu hyvin pitkälti kannustimista. Jos työtä verotetaan, työllistäminen ja työnteko vähenevät. Jos työttömyydestä tai erilleen muuttamisesta saa tukea, sitä tapahtuu enemmän.

Suora kannustin on parempi kuin epäsuora

Hyvinvointitaloustieteen keskeinen oppi on, että ongelmiin pitää puuttua suoraan, koska epäsuora puuttuminen vääristää muita tuotannon tai kulutuksen aspekteja. Kasvun pysäyttäminen ei erottele haitallista ja haitatonta tuotantoa toisistaan eikä tuota oikeita kannustimia. Esimerkiksi kasvun pysäyttäminen on kiistatta huonompi ratkaisu kuin puuttuminen suoraan saasteisiin kannustimilla (ks. haittavero ja päästökiintiö). [1]

Esimerkkejä kannustinten vaikutuksista

  • Naisten yleisin avioitumisikä Suomessa on 49 vuotta, koska leskeneläkkeen rajana on avioituminen alle 50-vuotiaana.[2]
  • Hollannissa säädettiin aikanaan julkisivuvero, jolloin taloista rakennettiin kapeita ja pitkiä[3][4], jopa kiilan muotoisia. New Orleansissa julkisivuvero johti siihenkin, että toinen kerros rakennettiin vain talon takaosaan.[5] Ajatuksena oli verottaa varallisuuden eikä tulojen perusteella.
  • Beatles-yhtye hajosi "verotuksen takia" vuonna 1967. Yhtyeen mukaan kaikki uudet tulot yhdessä esiintymisestä olisivat menneet lähes sataprosenttisesti veroihin.[6] (Englannissa ja Yhdysvalloissa marginaaliverotus lähestyi sataa prosenttia ja talous alkoi pian hyytyä)
  • Epäsuosittu ikkunavero oli mm. Britanniassa voimassa 1696-1851. Talonomistajat muurasivat ikkunoita umpeen ja uusiin taloihin tehtiin vähemmän ikkunoita veron välttämiseksi. [7][8] Britannian ikkunasuunnittelussa tapahtui tuolloin arkkitehtuurin historian suurin mullistus.[9] Köyhät elivät pimeässä ja tunkkaisessa.
  • Korruptio selittyy 71%:sesti nykyisellä sääntelyllä, lopusta suuri osa aiemman sääntelyn perinnöllä. Kun jokin toimi vaatii luvan ulkopuoliselta (esim. maan hallitus), sitä kaipaava saa kannustimen lahjoa tätä ulkopuolista (esim. virkamiehiä tai poliitikkoja).
  • Vuonna 1990 Victorian osavaltio Australiassa määräsi pyöräilykypärät pakollisiksi.Tämä vähensi pyöräilyä paljon[10]. Australian, Britannian, Alankomaiden ja USA:n pyöräilykypäräpakkojen kokonaisterveysvaikutus onkin pyöräilyn vähenemisen kautta niin kielteinen, että kypärien kokonaisterveysvaikutus on 0,4 - 5 miljardia US-dollaria terveyskustannusten lisääntymistä, minkä päälle tulevat ei-taloudelliset haitat terveyden huononemisesta. [11].
  • Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi raportissaan (2017), että työttömyysturvan lyhentäminen vähentäisi työttömyysjaksojen kestoa ja nostaisi näin työllisyyttä, laskelmien vielä enemmän kuin Sipilän hallitus arvioi. Neuvoston tilastojen mukaan työttömyys päättyy aivan erityisen usein juuri työttömyysturvan loppuessa.[12] Lisää: Työttömyysturva.
  • USA:n kieltolaki ajoi markkinoilta monia alkoholin pientuottajia ja oligopolisoi markkinat suurille organisoiduille rikollisjärjestöille, mikä rahoitti ja lisäsi myös muuta järjestäytynyttä rikollisuutta. Huumesodalla on vastaavia vaikutuksia, ja se on aiheuttanut mm. Kolumbian (etenkin 1900-luvun lopulla) ja Meksikon (nytkin kuumana) "sisällissodat".
  • Vuokrasääntely (myös monissa USA:n kaupungeissa) on tarkoitettu halventamaan asumista mutta luokin asuntopulan [13] Tästä syystä Suomessakin vuokrasääntely poistettiin (taas kerran) 1990-luvun alussa. 1980-luvulla vuokra-asuntoja sai lähinnä usein vain suhteilla, seksillä tai pimeällä rahalla, mitkä olivatkin yleisiä. Jos hinta määrätään alemmaksi kuin se, jolla kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuret, kysyntä kasvaa ja tarjonta vähenee.

Sairauspäiväraha lisää sairauspoissaoloja

Jos sairauspäivärahaa nostetaan 1 prosentilla, sairauspoissaolot lisääntyvät 1,4 prosenttia. 5 %:n korotus aiheuttaisi menetettynä tuotantona arviolta 80 miljoonan euron kansantaloudelliset kustannukset. Palkansaajien tutkimuslaitoksen Kelan tukemassa tutkimuksessa aineistona olivat Suomen sairauspoissaolot 2002-2012. Myös teorian mukaan korkeampi korvaustaso kannustaa enempään poissaoloon.[14][15]

Sosiaaliturva kannustaa pareja asumaan erillään

Sosiaaliturva palkitsee erillään asumisesta, mikä lisää erillään asumista ja siten lisää asuntopulaa ja nostaa asuntojen hintoja. Esimerkiksi avo- tai aviopuolisoiden ja aikuisten lasten tukia vähentää yhdessä asuminen ja lisää erillään pysyminen tai erilleen muuttaminen. [16]

Ongelmalasten tuotantotuki

Toimeentulotuella olevia palkitaan lastenhankinnasta sadoilla euroilla kuussa. Näin tätä ryhmää kannustetaan moninkertaisesti hankkimaan lapsia verrattuna työssäkäyvien kannustamiseen. Moniongelmaperheisiin tehdään säännöllisesti lisää lapsia siksi, että sosiaalietuudet elättävät perheen[17].

Huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus, toimeentulo-ongelmat, teiniraskaudet ja klamydiatartunnat ovat merkittävästi yleisempiä toimeentulotuen saajien lapsilla kuin muilla. Syynä ovat geeniperimä, kasvuympäristö, yhteiskunta ja sukupolvelta toiselle siirtyvät henkiset, sosiaaliset, aineelliset ja kulttuuriset elämänhallinnan voimavarat. [18]

Köyhyys ja ongelmat periytyvät

Osa köyhyydestä johtuu äidin huonoista elintavoista kuten tupakoinnista ja huonoista ruokatottumuksista, jo lapsen sikiöaikana. Myös pitkään toimeentulotukea saaneiden lapsilla ovat huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat paljon yleisempiä. [19]

Hitas-asuntosääntely: "Jonossa tienaa tonnin tunnissa"

Huhtikuussa 2010 ihmisiä on lensi jopa Tukholmasta asti jonottaakseen kadulla "hytisten" vuorokausien ajan saadakseen markkinahintaa halvemman asunnon. Helsingin kaupunki rakennuttaa Hermanniin kolme hitas-yhtiötä, yhteensä sata asuntoa. Ne jaetaan ensimmäisenä jonottajille. Upouusien hitas-asuntojen hinta on keskimäärin 3 000 euroa neliöltä, vaikka jo alueen vanhojen asuntojen hinta on 3 400 euroa/neliö. Erotus on siis pois Helsingin kaupungilta. "Tällainen on vähän bulgarialainen malli", Juvalta jonottamaan ajanut Lasse Ylönen pohti. "jonossä värjötelleet pitivät muutamaa huhtikuista yötä pasilalaisella betonikannella pienenä uhrauksena edullisen asunnon saamiseksi", HS kertoi. [20] Eräs toinen jonottaja ei pitänyt järjestelmää järkevänä ja jonottaja Erkki Petriläinen vertasi sitä Neuvostoliittoon [21].

Jonot venyivät 16 vuorokauden ja yli korttelin mittaisiksi, kun Vantaa myi alihintaan tontteja mm. Ylästöstä toukokuussa 1999. 1990-luvun alussa espoolaiset "taistelivat venepaikoista", joita jonotettiin päiväkausia. Välillä poliisipartio tarvittiin rauhoittelemaan "jonottelun kiivautta". [20]

Työllisyys

  • Työnantaja joutuu maksamaan, jos työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä pelottaa työnantajia palkkaamasta vammaisia ja sen sijaan työnantajia pitäisi kurittaa työllistämisestä vähemmän eikä enemmän kuten ammattiliitot vaativat. [22] Alkuperäinen tarkoitus oli kannustaa työnantajia ehkäisemään työkyvyttömyyseläkkeitä.

Työttömäksi jättäydytään juuri silloin, kun pääsee työttömyysputkeen

  • Suomessa "työttömyyseläkeputken" alarajaa on monesti nostettu, ja aina sen kohdalla on ollut korkea työttömyyspiikki, mikä summautuu kolmesta vaikutustekijästä: 1. osa työttömiksi jäävistä ei viitsi hakeutua töihin, jos saa muuten ansiosidonnaista, korkeampaa korvausta loppuelämänsä, 2. osa ihmisistä valitsee jättäytyä työttömäksi juuri silloin, kun tuo mahdollisuus avautuu, ja 3. työnantajat olettavat kohtien 1. ja 2. pätevän työntekijöihin. [23]

Työllisyys paranisi puolella miljoonalla

Kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohjan mukaan työllisyyttä voisi parantaa helposti 500 000 hengellä kohtuuajassa. Tarvitsisi vain poistaa pienituloisten ja ikääntyneiden kannustinloukut kuten "työttömyyseläkeputki" (joka nykyisellään on "käytännössä työntekokielto", "vaadittu palkka, jolla hän osallistuisi työelämään, on niin korkea että sellaisia työpaikkoja ei ole olemassa"). [24] Myös mm. opintotuen tulorajat pitäisi poistaa.[25]

Palkaton 1. sairauslomapäivä romahdutti poissaolot

Ruotsin runsaat sairauspoissaolot olivat ennen naurunaihe. Kun Fredrik Reinfeldtin porvarihallitus palautti karenssipäivän, sairaslomien lukumäärä romahti. Suomessakin yrittäjillä on sairaslomia erittäin vähän, koska ne ovat palkattomia. 53 % suomalaisista hyväksyy sairaaksi ilmoittautumisen, vaikkei olisi oikeasti sairas. 14 % työssäkäyvistä sanoo olleensa luvatta pois töistä. [26]

Työnteko ei kannata

1980-luvulla yksinhuoltajat kävivät yleensä töissä. Kun heiltä poistettiin ansiotulojen verovähennys, heidän ei enää kannattanut käydä töissä, jotta he eivät menettäisi sosiaalietuuksia, ja tämän vuoksi työttömien joukossa on nyt erityisen paljon yksinhuoltajanaisia.[27]

Pienipalkkainen saa käteen usein suunnilleen saman tekemättä töitä. Keikkatöitä ei työttömän kannata juuri lainkaan ottaa vastaan. Toimeentulotuki ja asumistuki ovat erityisen kannustamattomia tukimuotoja. [28]

Helsingin Sanomien uutistoimittaja Marja Salmelan mukaan vuonna 1985 luotu ansiosidonnainen työttömyysturva saattaa olla nykyään ongelmallinen, esimerkiksi 30-50-vuotiaiden työllisyys on pudonnut yli 90 prosentista lähelle 80 prosenttia, ja Tanskan malli saattaisi tarjota mallin tarvittavalle uudistukselle.[27]

Punavihreätkin myöntävät kannustinten tarpeen

"Punavihreätkin yleensä myöntävät kannustavuuden tarpeen, kun puhutaan perustulosta tai kun sateenkaarihallitus sääti suojaosan: työtön saa ansaita 300 euroa menettämättä korvauksiaan. Työttömien osa-aikatyönteko lisääntyikin vuodessa 59 % ja kesällä 2017 Vasemmistoliitto vaati rajan korottamista 500 ja 800 euroon! ”Näin pieni summa ei motivoi ansaitsemaan”, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tiedote syyllisti työttömiä töiden vieroksumisesta 12.7.2017." (VS:ssä viitteet)

HS-analyysin mukaan Li Andersson (vas, pj.) epäsuorasti myönsi työttömien patistelun saavan työttömät hakeutumana useammin töihin. Hän sanoi Marinin hallituksen tehneen "vaikutuksiltaan suuremmat" työllisyystoimet kuin muut hallitukset. Nämä lasketut vaikutukset perustuvat pitkälti työttömyysturvan ehtojen kiristämiseen. Haastattelussa Andersson joka kerta kiersi kysymyksen siitä, parantaako työttömyysturvan kiristäminen työllisyyttä. Ministeriön työllisyysvaikutusarviot perustuvat tutkimuskirjallisuuteen. Tosin hallitus on tehnyt myös päätöksiä, jotka heikentävät työllisyyttä.[29]

Ikävien töiden teko

Monet ovat turhautuneita töihinsä mutteivät vaihda, koska pelkäävät, etteivät löytäisi uutta työtä yhtä hyvillä eduilla. Professori Taru Feldtin mukaan pelko on aiheellinen. Osa kokee työnsä liialliseksi, merkityksettömäksi tai ei-luovaksi. Joku haluaa tehdä työtä, jonka konkreettisen vaikutuksen näkee itse, sen sijaan että vain epäsuorasti luo työpaikkoja muille myyntityöllään. Moni on myös uhrannut paljon uransa eteen. Työelämän kultainen häkki tarkoittaa tilannetta, jossa työntekijä ei vaihda työpaikkaansa, vaikka haluaisi, jottei tarvitsisi tinkiä elintasosta.[30]

Viitteet

  1. ↑ Davig Begg et al., Economics, 4th edition, McGraw-Hill 1994, page 546
  2. ↑ Solmittujen avioliittojen määrän lasku vaimeni 18.6.2021. Tilastokeskus.
  3. ↑ Buildings in Amsterdam,
  4. ↑ A Street Frontage Tax Makes for Pedestian Friendly Cities, Ambitious cities, 27 May, 2011
  5. ↑ Form Follows Tax Laws, Candy Chang (luettu 19.6.2011)
  6. ↑ Beatlesit hajoavat verotuksen takia (Historia / HS 50 vuotta sitten tiistaina 24.1.1967) Helsingin Sanomat. 24.1.2017.
  7. ↑ Request for window tax exemption, 1765, National Archives (accessed 2011-6-19)
  8. ↑ Infernal Revenue: Unusual taxes in history, Wall Street Journal, JANUARY 29, 2011
  9. ↑ Window Tax, The History of the Box Sash Window (accessed 2011-6-19)
  10. ↑ "Mandatory bicycle helmet use following a decade of helmet promotion in Victoria, Australia—an evaluation", Cameron, M., Vulcan, A., Finch, C, and Newstead, S, June 1994, Accident Analysis and Prevention 26(3), s. 325-327, doi=10.1016/0001-4575(94)90006-X
  11. ↑ Evaluating the Health Benefit of Mandatory Bicycle Helmet Laws, Piet De Jong, Macquarie University - Actuarial Studies, 26 October 2009
  12. ↑ ”Dramaattinen kuvio” Suomen työttömyysturvasta – ”Merkittävä vaikutus ihmisten käyttäytymiseen” Uusi Suomi. 27.1.2017.
  13. ↑ Principles of Economics, by Gregory Mankiw. 4th edition. Chapter 2, Page 31. Kaavion mukaan 93 % taloustieteilijöistä on samaa mieltä väitteestä: "Vuokrakatto vähentää tarjolla olevien asuntojen määrää ja laatua"
  14. ↑ Sairauspäivärahojen suuruudella ja poissaoloilla on selvä yhteys (3/2014, sivu 36) Sosiaalivakuutus. 19.12.2018.
  15. ↑ Petri Böckerman, Ohto Kanninen, Ilpo Suoniemi, Palkansaajien tutkimuslaitos: A kink that makes you sick: The effect of sick pay on absence. Journal of Applied Econometrics, 13.3.2018. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1002/jae.2620}}||]}}]. Artikkelin verkkoversio.
  16. ↑ Näin pullonkeruulla elää palkkatöitä leveämmin, Taloussanomat.fi 10.11.2010
  17. ↑ "Talousahdinko ajaa perheitä väärinkäyttämään sosiaalietuuksia", Helsingin Sanomat 3.8.2010 s. A8. HS:n haastattelema diakoniatyöntekijä: "Meillä on asiakkaana moniongelmaisia perheitä, joissa on monta lasta. Vanhemmat ovat kertoneet, että he tekevät lisää lapsia sopivin väliajoin vain siksi, että lapsilisät ja muut sosiaalietuudet elättävät perheen."
  18. ↑ Lapsuuden köyhyys heijastuu myöhempään elämään, THL, 14.1.2011
  19. ↑ http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2011/05/29/katso-mista-koyhyys-alkaa/20117584/139 Katso mistä köyhyys alkaa], Taloussanomat 29.5.2011
  20. ↑ 20,0 20,1 "Jonossa tienaa tonnin tunnissa", HS 11.4.2010, s. A14
  21. ↑ Ostajat jonottavat jo asuntoja, Taloussanomat 9.4.2010
  22. ↑ Helsingin Sanomat 2.8.2010, s. B5, Vihreät vaivaiset ry:n sihteeri Liisa Huttunen. Myös: "Ammattiliittojen syytä sekin, että työelämästä syrjäytetyillä ei ole mitään mahdollisuuksia parantaa elämänlaatuaan."
  23. ↑ "Työttömyysputken imu voi olla liiankin vahva", Piia Elonen, HS 1.2.2010. SAK:n vastustava mielipidekirjoitus (HS 2.2.) ei löytänyt yhtään syytä sille, miksi moninkertainen piikki on juuri putken alkukohdassa.
  24. ↑ Rukan sulat lumet, kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohja (TaY), 23.2.2010
  25. ↑ ALV:n alennus elvyttäisi!, kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohja (TaY) 20.1.2010
  26. ↑ Valesaikut, City 11/2011
  27. ↑ 27,0 27,1 Keski-ikäiset työttömät takaisin työuralle, HS pääkirjoitussivu 26.9.2010
  28. ↑ Pienipalkkainen saa käteen lähes saman kuin tuilla elävä, HS 11.6.2011
  29. ↑ Hallituksen työllisyystoimia yhdistää piirre, jonka vasemmistopuolueet haluavat vaieta kuoliaaksi Helsingin Sanomat. 12.2.2022.
  30. ↑ Hyvin maksettu vankila Helsingin Sanomat. 31.12.2020.

Katso myös

  • Verokiila (efektiivinen verokiila kuvaa todellista kannustinta työhön, sitä, paljonko ansaitusta eurosta jää käteen verojen ja sosiaaliturvavähennysten jälkeen)
  • Työttömyys
  • Sääntely

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Kannustin&oldid=14424”