Kasvissyönti
Kasvissyönti eli vegetarismi tarkoittaa yleensä vain sitä, ettei syödä lihaa tai kalaa. Suomalaisista kasvissyöjiä on 3 %.[1]
Lakto-ovo-vegetaristi voi siis syödä maitotuotteita ja kananmunia; heitä on 0,25 % suomalaisista (2 - 5 % yhdysvaltalaisista), lihasta kieltäytyviä 1,4 %. Vegaani kieltäytyy kaikista eläintuotteista, heitä on Yhdysvalloissa ehkä 5 % vegetaristeista.
Terveellisyys
Itä-Suomen yliopiston alustavan tutkimuksen perusteella vegaaneilla B-12-vitamiini-, D-vitamiini-, jodi- ja seleenitasapaino olivat merkitsevästi huonompia kuin sekaruokaa syövien. Vegaanit käyttävät liian vähän näitä tarjoavia lisäravinteita. Toisaalta tutkijan mielestä ihmisten pitäisi keskimäärin syödä nykyistä enemmän kasviksia.[1]
Ympäristöystävällisyys
Ekologisen, hiili- ja vesijalanjäljen tutkimusten perusteella ympäristöystävällisintä ruokaa olisivat hedelmät, peruna ja vihannekset, sitten maito, leipä, pasta, riisi ja keksit, sitten munat, jogurtti, palkokasvit, makeiset, palkokasvit ja kuivatut hedelmät, sitten sika, kana ja oliiviölj, sitten juusto ja kala ja pahinta olisi naudanliha. Kokonaan karjataloudesta ei pitäisi luopua, koska tällöin maalaismaisemat kasvaisivat umpeen ja luonnon monimuotoisuus heikkenisi. Kaloista ekologisinta on kestävien kalakantojen käyttäminen, ellei niitä pyydetä ylisuurilla kalastuslaivastoilla. Viljeltyyn kalaan puolestaan liittyy jäteongelma. Oliiviöljyn vesijalanjälki on valtava, ja sen tuotanto muutenkin kuormittaa ympäristöä.[2]
Erään tutkimuksen mukaan kasvissyönti vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 1,5 tonnilla vuodessa[3][4] eli noin 5 euron arvosta (päästöoikeus maksoi 3 euroa/tonni huhtikuussa 2013[5]).
Cornellin yliopiston tutkimuksen mukaan ympäristölle olisi paras syödä myös lihaa tai munia mutta nykyistä jonkin verran vähemmän, vajaat 57 grammaa päivässä. Tämä johtuu siitä, että näin saadaan hyödynnettyä huonolaatuisia alueita, jotka eivät kelpaa ihmisruoan viljelyyn mutta kylläkin eläinrehun. [3][6][7]
Vaihtoehtoja
Tutkijaryhmän mukaan liharuoka pitäisi korvata kuoriaisen toukoilla ympäristösyistä.[8]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Anna-Liisa Kosonen: Tiukka kasvisruokavalio altistaa puutostaudeille, Yle Uutiset 19.9.2013.
- ↑ Jani Kaaro: Ekologia ei mullista ruokapyramidia – kasvikset ovat hyväksi niin terveydelle kuin ympäristölle, punaista lihaa kannattaa välttää molemmista syistä Helsingin Sanomat. 14.3.2016.
- ↑ 3,0 3,1 Vegans vs. Vegetarians - What kind of diet is best for the environment?, Brendan Koerner, The Slate, Oct. 23, 2007.
- ↑ Diet, Energy and Global Warming, Gidon Eshel and Pamela Martin, The Univ. of Chicago, 2005.
- ↑ Päästöoikeuksien hintasukellus jatkuu, pitääkö Fortumin pohja? Talouselämä. 26.8.2015.
- ↑ Diet for small planet may be most efficient if it includes dairy and a little meat, Cornell researchers report, Susan Lang, Chronicle Online, Oct. 4, 2007.
- ↑ Peters, Christian J.; Wilkins, Jennifer L.; and Ficka, Gary W. "Testing a complete-diet model for estimating the land resource requirements of food consumption and agricultural carrying capacity: The New York State example", Renewable Agriculture and Food Systems, 22(2), 2008, pp. 145–153.
- ↑ Tutkijat: Perinteinen liharuoka korvattava kuoriaisen toukilla, Helsingin Sanomat 25.12.2012.
